Ero sivun ”Korkeusmittari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Mittauksen tekniikkaa: LIsätty gammasäteilyn käyttö |
Wgn (keskustelu | muokkaukset) p kh |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[ |
[[Tiedosto:Aircraft altimeter.JPG|thumb|250px|Lentokoneen korkeusmittari]] |
||
'''Korkeusmittarilla''' mitataan [[korkeus|korkeutta]] haluttuun referenssitasoon verrattuna. Tyypillinen referenssitaso on keskimääräinen [[merenpinnan korkeus]]. |
'''Korkeusmittarilla''' mitataan [[korkeus|korkeutta]] haluttuun referenssitasoon verrattuna. Tyypillinen referenssitaso on keskimääräinen [[merenpinnan korkeus]]. |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
2000-luvulla korkeusmittarin toimintaperiaatteita on kolme. Mukana kuljetettavat laitteet perustuvat joko [[ilmanpaine]]en mittaamiseen, [[GPS|GPS-paikannukseen]] tai näiden yhdistelmään. Kolmas, vanhin, menetelmä perustuu [[teodoliitti|teodoliitteihin]] ja [[trigonometria]]an, jossa [[kolmio]]n yksi sivu voidaan laskea toisen sivun ja kulmien avulla. Tätä käytetään perinteisesti [[maanmittaus|maanmittauksessa]], esimerkiksi tielinjojen suunnittelussa ja [[arkeologia|arkeologisten]] kohteiden kartoituksessa. Teodoliitin rinnalla käytetään myös [[takymetri]]a ja [[vaaituslaite|vaaituslaitteita]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk204/mk204_86_puttonen.pdf| Nimeke = Arkeologin kartoitustyöt| Tekijä = Puttonen S. ja Seitsonen O.| Julkaisija = Maankäyttö | Ajankohta = 2004}}</ref> |
2000-luvulla korkeusmittarin toimintaperiaatteita on kolme. Mukana kuljetettavat laitteet perustuvat joko [[ilmanpaine]]en mittaamiseen, [[GPS|GPS-paikannukseen]] tai näiden yhdistelmään. Kolmas, vanhin, menetelmä perustuu [[teodoliitti|teodoliitteihin]] ja [[trigonometria]]an, jossa [[kolmio]]n yksi sivu voidaan laskea toisen sivun ja kulmien avulla. Tätä käytetään perinteisesti [[maanmittaus|maanmittauksessa]], esimerkiksi tielinjojen suunnittelussa ja [[arkeologia|arkeologisten]] kohteiden kartoituksessa. Teodoliitin rinnalla käytetään myös [[takymetri]]a ja [[vaaituslaite|vaaituslaitteita]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk204/mk204_86_puttonen.pdf| Nimeke = Arkeologin kartoitustyöt| Tekijä = Puttonen S. ja Seitsonen O.| Julkaisija = Maankäyttö | Ajankohta = 2004}}</ref> |
||
Erittäin lyhyitä |
Erittäin lyhyitä korkeuksia voidaan mitata lähettämällä gammasäteilyä ja mittaamalla takaisin päin heijastuva sironta. Tätä tekniikkaa on käytetty Sojuz-avaruusaluksissa laskeutumisrakettien laukaisemiseen oikealla korkeudella. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://space.stackexchange.com/questions/26899/soyuz-landing-ground-detection|nimeke=Soyuz landing ground detection|julkaisu=space.stackexchange.com|viitattu=2018-04-29}}</ref> |
||
On tyypillistä, että absoluuttinen korkeus (esimerkiksi juoksulenkin lähtöpiste) määritetään GPS:n avulla ja muutos tähän painemittauksen avulla.<ref>[http://www.frwd.fi/fi/index.php?22 FRWD Outdoor Sports]</ref> |
On tyypillistä, että absoluuttinen korkeus (esimerkiksi juoksulenkin lähtöpiste) määritetään GPS:n avulla ja muutos tähän painemittauksen avulla.<ref>[http://www.frwd.fi/fi/index.php?22 FRWD Outdoor Sports]</ref> |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
* [[standardi-ilmakehä]]n alarajan paineeseen 1013,25 hPa verrattuna (QNE-asetus eli [[painekorkeus]]). |
* [[standardi-ilmakehä]]n alarajan paineeseen 1013,25 hPa verrattuna (QNE-asetus eli [[painekorkeus]]). |
||
Paineen mittauselementtinä on |
Paineen mittauselementtinä on yleensä [[aneroidi-ilmapuntari|aneroidianturi]]. Digitaaliset painemittarit ovat kuitenkin yleistymässä ilmailussakin. |
||
Matalalla lentävissä ilma-aluksissa ja risteilyohjuksissa on käytetty tutkakorkeusmittareita, joka mittaa korkeuden siten, että ilmanpaine ja ilman lämpötila ei aiheuta virheitä mitattuun korkeuteen. Nopeasti matalalla lentävät lentokoneet ovat 1960-luvultä lähtien käyttäneen "maastoa seuraavia tutkia" (terrain-following radar). |
Matalalla lentävissä ilma-aluksissa ja risteilyohjuksissa on käytetty tutkakorkeusmittareita, joka mittaa korkeuden siten, että ilmanpaine ja ilman lämpötila ei aiheuta virheitä mitattuun korkeuteen. Nopeasti matalalla lentävät lentokoneet ovat 1960-luvultä lähtien käyttäneen "maastoa seuraavia tutkia" (terrain-following radar). |
||
Versio 18. joulukuuta 2019 kello 23.50
Korkeusmittarilla mitataan korkeutta haluttuun referenssitasoon verrattuna. Tyypillinen referenssitaso on keskimääräinen merenpinnan korkeus.
Mittauksen tekniikkaa
2000-luvulla korkeusmittarin toimintaperiaatteita on kolme. Mukana kuljetettavat laitteet perustuvat joko ilmanpaineen mittaamiseen, GPS-paikannukseen tai näiden yhdistelmään. Kolmas, vanhin, menetelmä perustuu teodoliitteihin ja trigonometriaan, jossa kolmion yksi sivu voidaan laskea toisen sivun ja kulmien avulla. Tätä käytetään perinteisesti maanmittauksessa, esimerkiksi tielinjojen suunnittelussa ja arkeologisten kohteiden kartoituksessa. Teodoliitin rinnalla käytetään myös takymetria ja vaaituslaitteita.[1]
Erittäin lyhyitä korkeuksia voidaan mitata lähettämällä gammasäteilyä ja mittaamalla takaisin päin heijastuva sironta. Tätä tekniikkaa on käytetty Sojuz-avaruusaluksissa laskeutumisrakettien laukaisemiseen oikealla korkeudella. [2]
On tyypillistä, että absoluuttinen korkeus (esimerkiksi juoksulenkin lähtöpiste) määritetään GPS:n avulla ja muutos tähän painemittauksen avulla.[3]
Lentokoneen korkeusmittari
Ilmailussa voidaan korkeutta mitata paineen avulla
- keskimääräiseen merenpinnan korkeuteen (lentokoneen korkeusmittarin QNH-asetus),
- lentokoneen lähtö- tai kohdekentän pinnan korkeuteen (QFE-asetus) tai
- standardi-ilmakehän alarajan paineeseen 1013,25 hPa verrattuna (QNE-asetus eli painekorkeus).
Paineen mittauselementtinä on yleensä aneroidianturi. Digitaaliset painemittarit ovat kuitenkin yleistymässä ilmailussakin.
Matalalla lentävissä ilma-aluksissa ja risteilyohjuksissa on käytetty tutkakorkeusmittareita, joka mittaa korkeuden siten, että ilmanpaine ja ilman lämpötila ei aiheuta virheitä mitattuun korkeuteen. Nopeasti matalalla lentävät lentokoneet ovat 1960-luvultä lähtien käyttäneen "maastoa seuraavia tutkia" (terrain-following radar).
Katso myös
Lähteet
- ↑ Puttonen S. ja Seitsonen O.: Arkeologin kartoitustyöt 2004. Maankäyttö.
- ↑ Soyuz landing ground detection space.stackexchange.com. Viitattu 29.4.2018.
- ↑ FRWD Outdoor Sports