Ero sivun ”Mitsubishi A7M Reppu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korjattava/nimi + kh+lähdepyyntöjä
p kh, nbsp using AWB
Rivi 1: Rivi 1:
{{Korjattava/nimi|Mitsubishi A7M Reppū}}
{{Korjattava/nimi|Mitsubishi A7M Reppū}}
{{Lentokone
{{Lentokone
| nimi = Mitsubishi A7M Reppū
| nimi = Mitsubishi A7M Reppū
| kuva = Mitsubishi A7M2.jpg
| kuva = Mitsubishi A7M2.jpg
| kuvateksti = Mitsubishi A7M2
| kuvateksti = Mitsubishi A7M2
| tyyppi = hävittäjä
| tyyppi = hävittäjä
| alkuperämaa = {{Japani}}
| alkuperämaa = {{Japani}}
| suunnittelija = Jiro Horikoshi
| suunnittelija = Jiro Horikoshi
| valmistajat = [[Mitsubishi]]
| valmistaja = [[Mitsubishi]]
| valmistusvuodet = 1944–1945
| valmistusvuodet = 1944–1945
| ensilento = A7M1: 6. toukokuuta 1944<br />A7M2: 13. lokakuuta 1944
| ensilento = A7M1: 6. toukokuuta 1944<br />A7M2: 13. lokakuuta 1944
| esitelty = 1945
| esitelty = 1945
| lukumäärä = 9
| lukumäärä = 9
}}
}}
'''Mitsubishi A7M Reppū''' ({{k-fi|hurrikaani}}) oli japanilainen yksimoottorinen [[hävittäjälentokone]]. [[Liittoutuneet]] antoivat sille kutsutunnuksen "Sam". Se lensi ensilentonsa 6. toukokuuta 1944.<ref name="aviastar">http://www.aviastar.org/air/japan/mitsubishi_a7m.php</ref> Konetyyppi suunniteltiin [[Mitsubishi Zero]]n eli Reisenin seuraajaksi.{{lähde}}
'''Mitsubishi A7M Reppū''' ({{k-fi|hurrikaani}}) oli japanilainen yksimoottorinen [[hävittäjälentokone]]. [[Liittoutuneet]] antoivat sille kutsutunnuksen "Sam". Se lensi ensilentonsa 6. toukokuuta 1944.<ref name="aviastar">http://www.aviastar.org/air/japan/mitsubishi_a7m.php</ref> Konetyyppi suunniteltiin [[Mitsubishi Zero]]n eli Reisenin seuraajaksi.{{lähde}}
Rivi 19: Rivi 19:
Zeron kehitysmahdollisuuksien tekniset rajat tulivat ilmi sekä rakenteessa että moottorissa.{{lähde}}
Zeron kehitysmahdollisuuksien tekniset rajat tulivat ilmi sekä rakenteessa että moottorissa.{{lähde}}


Japanilaisilla oli ollut suuria vaikeuksia saada kehitettyä riittävän voimakkaita lentokonemoottoreita. Japanilaisten valmistamissa uudemmissa lentokonemoottoreissa, kuten kaksirivisessä ja 18-sylinterisessä Nakajima NK9 Homaressa, oli ollut pahoja kehitysongelmia ja toimintavaikeuksia. Kun A7M Reppū -hävittäjän olisi pitänyt edetä tuotantoasteelle, vuoden 1944 joulukuun [[maanjäristys]]<ref>http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/world/events/1944_12_07.php</ref> tuhosi pahoin sekä [[Mitsubishi]]n että [[Nakajima]]n lentokonetehtaita, jotka sijaitsivat [[Nagoya]]ssa.<ref name="airwar">http://www.airwar.ru/enc/fww2/a7m.html</ref>
Japanilaisilla oli ollut suuria vaikeuksia saada kehitettyä riittävän voimakkaita lentokonemoottoreita. Japanilaisten valmistamissa uudemmissa lentokonemoottoreissa, kuten kaksirivisessä ja 18-sylinterisessä Nakajima NK9 Homaressa, oli ollut pahoja kehitysongelmia ja toimintavaikeuksia. Kun A7M Reppū -hävittäjän olisi pitänyt edetä tuotantoasteelle, joulukuun 1944 [[maanjäristys]]<ref>http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/world/events/1944_12_07.php</ref> tuhosi pahoin sekä [[Mitsubishi]]n että [[Nakajima]]n lentokonetehtaita, jotka sijaitsivat [[Nagoya]]ssa.<ref name="airwar">http://www.airwar.ru/enc/fww2/a7m.html</ref>


Hävitystä täydensivät ensimmäiset Japaniin suuntautuneet raskaat [[pommitus]]offensiivit. Näiden tuotannon vastoinkäymisten seurauksena Reppū-hävittäjiä valmistui korkeintaan yhdeksän kappaletta.<ref name="wwiivehicles">http://www.wwiivehicles.com/japan/aircraft/fighter/mitsubishi-a7m-reppu-sam-fighter.asp</ref>
Hävitystä täydensivät ensimmäiset Japaniin suuntautuneet raskaat [[pommitus]]offensiivit. Näiden tuotannon vastoinkäymisten seurauksena Reppū-hävittäjiä valmistui korkeintaan yhdeksän kappaletta.<ref name="wwiivehicles">http://www.wwiivehicles.com/japan/aircraft/fighter/mitsubishi-a7m-reppu-sam-fighter.asp</ref>


Konetyyppi oli hävittäjälentokoneeksi huomattavan kookas. Sen siipipinta-ala oli yli 30 neliömetriä, pituus oli 10 metriä ja kärkiväli 14 metriä.
Konetyyppi oli hävittäjälentokoneeksi huomattavan kookas. Sen siipipinta-ala oli yli 30 neliömetriä, pituus oli 10 metriä ja kärkiväli 14 metriä.
Vertailun vuoksi tunnetun [[Republic P-47 Thunderbolt]] -hävittäjän siipipinta-ala oli 29,92 m² ja pituus 11 m. Reppū oli Thunderboltia huomattavasti kevyempi.{{lähde}}
Vertailun vuoksi tunnetun [[Republic P-47 Thunderbolt]] -hävittäjän siipipinta-ala oli 29,92&nbsp;m² ja pituus 11&nbsp;m. Reppū oli Thunderboltia huomattavasti kevyempi.{{lähde}}


Epäluotettava Homare-moottori oli vaihdettu Mitsubishi Ha-43:een.<ref name="combinedfleet">http://www.combinedfleet.com /ijna/a7m.htm</ref> Aseistuksena oli neljä 20&nbsp;millimetrin tykkiä tai kaksi 13,2&nbsp;mm konekivääriä ja kaksi 20&nbsp;mm tykkiä. Pommeja kone pystyi kuljettamaan 500&nbsp;kilogrammaa.<ref name="aviastar" /><ref name="combinedfleet" /> Potkuri oli nelilapainen säätyvä vakiokierrospotkuri.{{lähde}}
Epäluotettava Homare-moottori oli vaihdettu Mitsubishi Ha-43:een.<ref name="combinedfleet">http://www.combinedfleet.com /ijna/a7m.htm</ref> Aseistuksena oli neljä 20&nbsp;millimetrin tykkiä tai kaksi 13,2&nbsp;mm konekivääriä ja kaksi 20&nbsp;mm tykkiä. Pommeja kone pystyi kuljettamaan 500&nbsp;kilogrammaa.<ref name="aviastar" /><ref name="combinedfleet" /> Potkuri oli nelilapainen säätyvä vakiokierrospotkuri.{{lähde}}

Versio 2. marraskuuta 2019 kello 20.27

Mitsubishi A7M Reppū
Mitsubishi A7M2
Mitsubishi A7M2
Tyyppi hävittäjä
Alkuperämaa  Japani
Valmistaja Mitsubishi
Suunnittelija Jiro Horikoshi
Ensilento A7M1: 6. toukokuuta 1944
A7M2: 13. lokakuuta 1944
Esitelty 1945
Valmistusmäärä 9
Valmistusvuodet 1944–1945

Mitsubishi A7M Reppū (suom. hurrikaani) oli japanilainen yksimoottorinen hävittäjälentokone. Liittoutuneet antoivat sille kutsutunnuksen "Sam". Se lensi ensilentonsa 6. toukokuuta 1944.[1] Konetyyppi suunniteltiin Mitsubishi Zeron eli Reisenin seuraajaksi.lähde?

Japanin sotaonni kääntyi Midwayn taistelun jälkeen toisessa maailmansodassa Tyynellämerellä. Yhdysvaltain laivaston että armeijan ilmavoimat alkoivat saada parempia konetyyppejä ilmataistelutaktiikoiden samalla parantuessa. Zeron kehitysmahdollisuuksien tekniset rajat tulivat ilmi sekä rakenteessa että moottorissa.lähde?

Japanilaisilla oli ollut suuria vaikeuksia saada kehitettyä riittävän voimakkaita lentokonemoottoreita. Japanilaisten valmistamissa uudemmissa lentokonemoottoreissa, kuten kaksirivisessä ja 18-sylinterisessä Nakajima NK9 Homaressa, oli ollut pahoja kehitysongelmia ja toimintavaikeuksia. Kun A7M Reppū -hävittäjän olisi pitänyt edetä tuotantoasteelle, joulukuun 1944 maanjäristys[2] tuhosi pahoin sekä Mitsubishin että Nakajiman lentokonetehtaita, jotka sijaitsivat Nagoyassa.[3]

Hävitystä täydensivät ensimmäiset Japaniin suuntautuneet raskaat pommitusoffensiivit. Näiden tuotannon vastoinkäymisten seurauksena Reppū-hävittäjiä valmistui korkeintaan yhdeksän kappaletta.[4]

Konetyyppi oli hävittäjälentokoneeksi huomattavan kookas. Sen siipipinta-ala oli yli 30 neliömetriä, pituus oli 10 metriä ja kärkiväli 14 metriä. Vertailun vuoksi tunnetun Republic P-47 Thunderbolt -hävittäjän siipipinta-ala oli 29,92 m² ja pituus 11 m. Reppū oli Thunderboltia huomattavasti kevyempi.lähde?

Epäluotettava Homare-moottori oli vaihdettu Mitsubishi Ha-43:een.[5] Aseistuksena oli neljä 20 millimetrin tykkiä tai kaksi 13,2 mm konekivääriä ja kaksi 20 mm tykkiä. Pommeja kone pystyi kuljettamaan 500 kilogrammaa.[1][5] Potkuri oli nelilapainen säätyvä vakiokierrospotkuri.lähde?

Saburō Sakai määrättiin tekemään koelentoja, ja hänen mukaansa Reppū olisi ollut ominaisuuksiltaan selvästi parempi kuin muut Japanin tai Yhdysvaltain hävittäjätyypit. Se olisi myös kyennyt taistelemaan Boeing B-29 Superfortress -pommittajien käyttämissä lentokorkeuksissa. Sakain mukaan yksi kone säilyi ja yhdysvaltalaiset tekivät sillä koelentoja sodan jälkeen.[6]

Tekniset tiedot

Lähde:[7]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 1
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&010.&&&&0010 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&014.&&&&0014 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&030.086000030,86 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&03226.&&&&003 226 kg
  • Lentopaino: &&&&&&&&&&&04720.&&&&004 720 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Mitsubishi Ha-43 11 Ru 14-sylinterinen tähtimoottori; &&&&&&&&&&&01640.&&&&001 640 kW (&&&&&&&&&&&02200.&&&&002 200 hv)

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0630.&&&&00630 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&01200.&&&&001 200 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&010900.&&&&0010 900 m

Aseistus

  • 4 × 20 mm tyypin 99-2 -konetykkiä tai
  • 2 × 20 mm tyypin 99-2 -konetykkiä
  • 2 × 13,2 mm tyypin 3 -konekivääriä
  • 2 × 250 kg pommia

Lähteet

  • Richard Humble: Toisen maailmansodan lentokoneet, WSOY, 1976, Porvoo (suom. Helge Seppälä) Alkuteos: Salamander Books, 1975, Lontoo ISBN 951-0-07838-7 (s. 60)

Viitteet

Aiheesta muualla