Ingo Maurer

Ingo Maurerin siivekkäistä Lucellino-valaisimista muodostuva kattokruunu.

Maurerin toimiston suunnittelema valaistus Münchenin Westfriedhof-metroasemalla.

Ingo Maurer (12. toukokuuta 1932 Reichenau – 21. lokakuuta 2019 München) oli saksalainen teollinen muotoilija, joka on erikoistunut kokeellisten valaisinten suunnitteluun.

Ura

Maurer syntyi kalastajan poikana Etelä-Saksan Bodenjärvessä sijaitsevalla Reichenaun saarella. Hän toimi aluksi latojana Konstanzissa ja kiinnostui sitä myötä graafisesta suunnittelusta, jota opiskeli Münchenissä 1954–1958. Vuosina 1960-1963 hän asui Yhdysvalloissa ja työskenteli graafisena suunnittelijana, kunnes perusti oman Design M -yrityksensä ja alkoi suunnitella valaisimia. Yksi ensimmäisistä, tyyliteltyä hehkulamppua muistuttava Bulb-pöytävalaisin (1966), hyväksyttiin Museum of Modern Artin kokoelmiin New Yorkiin.

Halogeenilamppujen yleistyessä 1980-luvulla Maurer kehitti minimalistisen, matalajännitevalaisimen Ya Ya Ho, joka koostuu kahdesta huoneen seinästä seinään viritetystä paljaasta sähköjohtimesta ja niistä riippuvista, vapaasti siirreltävistä ja suunnattavista halogeenivalaisimista. Tämä maailman ensimmäinen ”vaijerihalogeeni” sai lukemattomia jäljitelmiä.

Muita Maurerin tunnettuja valaisimia ovat rikkoutuvien astioiden räjähdystä muistuttava Porca Miseria, siivekäs hehkulamppu Lucellino ja paperisista muistilapuista varjostimensa muodostava Zettel’z.

Vuonna 1989 Ingo Maurer esitteli Cartier-säätiön näyttelyssä Pariisin lähellä ensi kertaa ei-kaupallisia valaisinteoksiaan. Tätä seurasi samanlaisia näyttelyitä Münchenissä 1992, Amsterdamin Stedelijk-museossa 1993. Vuonna 2002 Vitra-yhtiön designmuseo organisoi Maurerin tuotannosta kiertonäyttelyn, joka oli esillä Euroopan lisäksi Japanissa. Vuonna 2007 Cooper Hewitt -museo teki Maurer-näyttelyn New Yorkiin, jonne Maurer oli avannut oman näyttelytilan 1999. Vuonna 2009 hän perusti suuremman näyttelytilan kotikaupunkiinsa Müncheniin.

Palkintoja

• 1998: Architektur & Wohnen -lehden Vuoden muotoilija
• 2000: Raymond Loewy -säätiön Lucky Strike Designer Award
• 2003: tanskalainen Georg Jensen -palkinto
• 2003: japanilainen Oribe-palkinto
• 2005: Royal Designer of Industry -arvonimi, Royal Society of Arts, Lontoo
• 2010: Saksan liittotasavallan elämäntyöpalkinto
• 2011: Compasso d'Oro -elämäntyöpalkinto

Kirjallisuutta

• Bauer, Helmut: Ingo Maurer: Making Light. Nazraeli Press, Portland 1992.
• Maurer, Ingo (toim.): The International Design Yearbook 2000. Laurence King Publishing, Lontoo 2000. ISBN 978-1-85669-180-2.
• Clemente, Claudia M.: Ingo Maurer: Percorsi di Luce. Testo & Immagine, Torino 2001. ISBN 88-8382-027-4.
• Vegesack, Alexander von ym.: Ingo Maurer: Light – Reaching for the Moon. Vitra Design Museum, Weil am Rhein 2003. ISBN 978-3-931936-43-3.
• Webb, Michael – Ruth, Jamee – Bartolucci, Marisa: Ingo Maurer: Compact Design Portfolio. Chronicle Books, San Francisco 2003. ISBN 978-0-8118-3416-2.
• Hastreiter, Kim ym.: Provoking Magic: Lighting of Ingo Maurer. Cooper-Hewitt Museum, New York 2008. ISBN 978-0-910503-94-5,
• Dessecker, Bernhard: Ingo Maurer: Gestalten mit Licht / Designing with Light. Prestel Verlag 2008. ISBN 978-3-7913-3829-3.

Aiheesta muualla

• Maurerin suomenkielinen esittely Kinnarps-yhtiön sivustolla
• [Ingo Maurerin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa]