Ero sivun ”Fraunhoferin viivat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
minor changes |
more info |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Fraunhoferin viivat''' ovat sarja [[spektriviiva|spektriviivoja]], jotka on nimetty saksalaisen fyysikon [[Joseph von Fraunhofer]]in (1787–1826) mukaan. Ne havaittiin alun perin absorptioviivoina auringon [[värispektri]]ssä. |
'''Fraunhoferin viivat''' ovat sarja [[spektriviiva|spektriviivoja]], jotka on nimetty saksalaisen fyysikon [[Joseph von Fraunhofer]]in (1787–1826) mukaan. Ne havaittiin alun perin absorptioviivoina auringon [[värispektri]]ssä. |
||
[[Tiedosto:Fraunhofer lines.jpg|alt=Fraunhoferin viivoja spektrissä|pienoiskuva|380x380px|Fraunhoferin viivoja spektrissä]] |
[[Tiedosto:Fraunhofer lines.jpg|alt=Fraunhoferin viivoja spektrissä|pienoiskuva|380x380px|Fraunhoferin viivoja spektrissä]] |
||
Englantilainen kemisti [[William Hyde Wollaston]] oli vuonna 1802 ensimmäinen, joka havaitsi |
Englantilainen kemisti [[William Hyde Wollaston]] oli vuonna 1802 ensimmäinen, joka havaitsi Auringon spektrissä tummia viivoja. Vuonna 1814 myös Fraunhofer löysi ne itsenäisesti, ja aloitti systemaattisen tutkimuksen sekä viivojen aallonpituuden huolellisen mittauksen. Kaiken kaikkiaan hän kartoitti yli 570 viivaa, ja nimesi vahvimmat kirjaimilla A:sta K:hon. Nykyisellä tekniikalla auringonvalosta voidaan havaita useita tuhansia viivoja. |
||
45 vuotta myöhemmin [[Gustav Kirchhoff|Gustaf Kirchhoff]] ja [[Robert Bunsen]] totesivat, että jokaiseen alkuaineeseen liittyivät tietyt spektriviivat, ja päättelivät, että aukot |
45 vuotta myöhemmin [[Gustav Kirchhoff|Gustaf Kirchhoff]] ja [[Robert Bunsen]] totesivat, että jokaiseen alkuaineeseen liittyivät tietyt spektriviivat, ja päättelivät, että aukot Auringon spektrissä johtuivat näiden aineiden aiheuttamasta [[Absorptio (sähkömagneettinen säteily)|absorptiosta]] Auringon ylimmissä kerroksissa kuten [[Fotosfääri|fotosfäärissä]]. Jotkut Auringon spektrin aukoista johtuvat myös hapen aiheuttamasta absorptiosta maan [[ilmakehä]]ssä. |
||
Frauenhofin viivojen avulla [[Tähtitieteilijä|tähtitieteilijät]] ovat saaneet paljon tietoa Auringon sisälämpötilasta ja kemiallisesta koostumuksesta. Muita tähtiä voidaan myös tarkastella niiden spektreihin piirtyneitä absorptioviivoja. Tutkimalla niiden samalaisuuksia ja erilaisuuksia Frauenhofin viivoihin, tähdistä voidaan sanoa kuinka samankaltaisia ne ovat [[Aurinko|Aurinkomme]] kanssa. |
|||
{{Commons|Fraunhofer lines}} |
{{Commons|Fraunhofer lines}} |
||
Versio 11. lokakuuta 2019 kello 15.39
Fraunhoferin viivat ovat sarja spektriviivoja, jotka on nimetty saksalaisen fyysikon Joseph von Fraunhoferin (1787–1826) mukaan. Ne havaittiin alun perin absorptioviivoina auringon värispektrissä.
Englantilainen kemisti William Hyde Wollaston oli vuonna 1802 ensimmäinen, joka havaitsi Auringon spektrissä tummia viivoja. Vuonna 1814 myös Fraunhofer löysi ne itsenäisesti, ja aloitti systemaattisen tutkimuksen sekä viivojen aallonpituuden huolellisen mittauksen. Kaiken kaikkiaan hän kartoitti yli 570 viivaa, ja nimesi vahvimmat kirjaimilla A:sta K:hon. Nykyisellä tekniikalla auringonvalosta voidaan havaita useita tuhansia viivoja.
45 vuotta myöhemmin Gustaf Kirchhoff ja Robert Bunsen totesivat, että jokaiseen alkuaineeseen liittyivät tietyt spektriviivat, ja päättelivät, että aukot Auringon spektrissä johtuivat näiden aineiden aiheuttamasta absorptiosta Auringon ylimmissä kerroksissa kuten fotosfäärissä. Jotkut Auringon spektrin aukoista johtuvat myös hapen aiheuttamasta absorptiosta maan ilmakehässä.
Frauenhofin viivojen avulla tähtitieteilijät ovat saaneet paljon tietoa Auringon sisälämpötilasta ja kemiallisesta koostumuksesta. Muita tähtiä voidaan myös tarkastella niiden spektreihin piirtyneitä absorptioviivoja. Tutkimalla niiden samalaisuuksia ja erilaisuuksia Frauenhofin viivoihin, tähdistä voidaan sanoa kuinka samankaltaisia ne ovat Aurinkomme kanssa.
Merkinnät
Suurimmat Fraunhofferin viivat, sekä aineet josta ne muodostuvat, löytyvät alla olevasta taulukosta:
|
|