Keskustelu käyttäjästä:J Hokkanen

Arkistoidut vanhemmat keskustelut

• Arkisto 1
• Arkisto 2
• Arkisto 3
• Arkisto 4
• Arkisto 5
• Arkisto 6
• Arkisto 7
• Arkisto 8
• Arkisto 9

AWB ja järvet

(@Urjanhai:@Raksa123:@Zache:@Aulis Eskola:) Olen tahkonnut AWB bottiohjelman kanssa muutaman päivän, mutta en ole vieläkään saanut sen tekemään järviartikkeleita valmiista tekstitiedostoista. Olen toistaiseksi luopunut siitä hommasta. päätin sitten kokeilla, miten AWB pystyy kokoamaan Excel-tiedostosta järviartikkelin rungon. Se oli melko helppo tehdä, mikäli oli taulukoituna järvien tiedot valmiiksi. Alla on AWB-ohjelman tuloste, jonka tein omaan hiekkalaatikkooni. Sitä voit kokeilla omassa hiekkalaatikossasi.

Näin neljän henkilön kesken: Mikä on järviartikkelityngän sisältämän minimitietojen mimimimäärä, joilla kannattaa edes aloittaa pikkulampien ja pikkujärvien kirjoittelu? Liian tynkä artikkeli herättää taatusti keskustelua, varsinkin jos niitä tulee aluksi esimerkiksi 1000 artikkelia. Tavoittelen tässä näkemystä, mitkä lauseet tulisi kuulua artikkelin leipätekstiin.

{{Järvi | järven nimi = Lehijärvi | pushpin_map = Kanta-Hämeen maakunta | sijaintikartan leveys = 250 | pushpin_label_position = oikea | latd = 61.04285 | latm = | lats = | latNS = N | longd = 24.31314 | longm = | longs = | longEW = E | coord_region = FI-06 | paikkakunta = [[Hattula]] | valtio = {{FIN}} | kuva = | kuvateksti = | koordinaatit = | pinta-ala = 7,03962 <!--<ref name=syke/>--> | korkeus = 80,8 <!--<ref name=kp/>--> | rantaviiva = 13,507 <!--<ref name=syke/>--> | suurinsyvyys = | keskisyvyys = | tilavuus = | valuma-alue = | laskujoki = Vanhaoja eli Leteenoja <!--<ref name=kp/>--> | virtaus = | järvinumero = 35.237.1.001 }} '''Lehijärvi''' <!--<ref name=kp/><ref name=syke/>--> on [[Kanta-Hämeen maakunta|Kanta-Hämeessä]] [[Hattula]]ssa sijaitseva [[järvi]], joka kuuluu [[Kokemäenjoen vesistö]]ssä [[Vanajaveden–Pyhäjärven alue]]en [[Vanajanselän alue|Vanajanselän alue]]eseen. Lehijärvi on osa Leteenojan valuma-aluetta.<!--<ref name=syke/><ref name=kp/>-->

Maantietoa

Järvi on 3,6 kilometriä pitkä, 3,5 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 704 hehtaaria.

Järven rantaviivan pituus on 13,5 kilometriä.

Töölönjärvi

Kai on todennäköistä, että järviä kuivatettiin peltomaaksi, mutta kun tietoa ei ole annetussa lähteessä, niin kumosin lähteettömän lisäyksesi, joka ei ollut linkkejä. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 20.28 (EET)

Olisiko Helsinkiä käsittelevässä historiikissa asiasta jokin maininta? Edes siitä, keille alue kuului?--J Hokkanen (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 20.31 (EET)

Niin, ja siihen pantiin sitten ratakiskoja. Voi olla, että järvi kuivattiin rautateitä varten, joten kukapa tietää, miksi se kuivattiin, kun lähteessä ei lue syytä. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 20.32 (EET)

Helsingin kaupungista on paksut historiateokset, joista luultavasti löytyy tietoa. Helsingin liepeillähän jo Topelius kertoo, miten Kluuvinlahti täytettiin. (Siitä on Aleksanterinkadulla kertomassa katukiveykseen upotettu metallinen taideteos entisen rantaviivan kohdalla). Tuossakin varmaan löytyy tieto, liittyykö järven häviäminen kaupungin laajenemisesta seuranneisiin toimenpiteisiin vai johonkin mitä tehtiin, kun Töölön kylän takamaat vielä olivat kaupungin läheistä maaseutua.--Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2019 kello 14.49 (EET)

Yleisempää kai on ollut, että tuollaisia hyvin pieniä järviä on maatalouden tarpeisiin ennen muinoin kuivattu niityiksi. Siitä on joissakin muiden alueiden pitäjänhistorioissa nimenomaisia mainintoja. Yleistä myös oli, että kun järviä 1700-luvun valistusaatepappien kehotuksesta suurin toivein laskettiin, niin maa ei kelvannutkaan sen paremmin pelloksi kuin niityksi, tai sitten kuivatus ei onnistunut kuin vasta 1900-luvulla pumppuasemia rakentamalla. --Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2019 kello 15.30 (EET)

Kuivatettu järvi vs. hävitetty järvi eli täytetty järvi tms. Tapoja on varmasti ollut monia. En pysty vähään aikaan osallistumaan keskuteluun, kun windowsin päivityksen jälkeen windows ei enää käynnisty!--J Hokkanen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 10.17 (EET)

Niin, ja rannikon lähellä vaikuttaa myös maankohoaminen. Helsingissä sen vaikutus on pieni muttei kai olematon.--Urjanhai (keskustelu) 25. huhtikuuta 2019 kello 06.14 (EEST)

Muistaakseni 3–4 milliä vuodessa, eli 30–40 senttiä vuosisadassa. Se voi olla juuri sen suuruinen, että meriveden korkeusvaihtelut eivät enää sotke järvenlaskun aikaansaamaa hyötyä.--J Hokkanen (keskustelu) 25. huhtikuuta 2019 kello 12.17 (EEST)

Luokkamokista

Jos luomasi luokka on väärä tai virheellinen, älä suinkaan tyhjennä sivua vaan pyydä sitä poistettavaksi pikapoistona mallineella. Muuten niitä jää lojumaan vesistöjen varteen. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 23.50 (EEST)

Olen vain pikkupäässäni päätellyt, että sen voisi tehdä juuri noin. Mitä ehdotat tilalle?--J Hokkanen (keskustelu) 25. huhtikuuta 2019 kello 12.13 (EEST)

Tjaa, tänne on jäänyt vastaamaton kysymys. Ehdotin tuossa jo, mutta ehdotan toisen kerran pikapoistomallinetta (Malline:Pikapoisto). Listassa on syitä, joista löytyy sopiviksi vaikkapa Y7 (oma pyyntö) – taikka L2 (uudelleennimetty luokka), jos erityisesti haluaa vielä kirjoittaa lokiin uuden luokan nimen. On myös mahdollista siirtää luokkasivu, jolloin siirtolokiin jää alkuperäinen virheellinen nimi punaisella. Jos luokan vain tyhjentää, sivu jää olemaan tyhjänä ja löytyy aivan sattumalta. --Pxos (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 14.46 (EEST)

Näin tulen tekemään. On varsin harvinaista, että luokkiin pitäisi koskea. Suurin syy lienee kaksoisnimitykset, joita tulee toisinaan vastaan. Muistelen joskus pyytäneeni mallineella poistettavaksi, mutta nyt taisivat pyynnöt unohtua?--J Hokkanen (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 15.20 (EEST)

Pappila Isovihan jälkeen: Isovahakukka

Artikkelissa Euran pappila kappaleessa Pappila Isovihan jälkeen olit linkittänyt isonvihan isovahakukkaan.[1] Oliko sen tarkoitus olla testi miten kauan vitsisi säilyy? Olit ainoa muokkaaja, ja se pysyi korjaamattomana kolme vuotta. --Abc10 (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 18.47 (EEST)

En vitaile täällä useinkaan, hah hah. Mutta ihmettelin itsekin, miten siinä on väärä linkki. Kukaan muukaan ei sitä ole voinut tehdä. Siis kokeillin. Valitsin "Muokkaa tekstiä" ja kirjoitin sanan "isoviha" ja talletin. Valitsin "Muokkaa" ja valitsin sanan isoviha ja painoin Ctrl+K. Silloin wiki ehdottaa erilaisia sanoja, joiden joukossa on "isovahankukka". Vaikka artikkeli "isoviha" on listan kärjessä ja "isoviha (elokuva)" listan kakkosen, valitsee wiki enter-painalluksella linkiksi "isoviha (elokuva)". Olisiko mahdollista, että aikoinaan on käynnyt näin? Olen sittemmin luopunut enter-painalluksesta, koska se on toiminnaltaan välillä sattumanvarainen.--J Hokkanen (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 20.24 (EEST)

Niin varmaan on käynyt, eli arvasin väärin. --Abc10 (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 20.27 (EEST)

Tämähän on vähän niin kuin kosketusnäyttöinen puhelin, jossa on pakko kirjoittaa yhdyssanat erikseen että saisi edes siten haluamansa sananosat generoitumaan.--Urjanhai (keskustelu) 7. toukokuuta 2019 kello 19.47 (EEST)

Kun huomasin asian, olenkin näpäyttänyt valintani hiirellä. Hämmästyttää, että vaikka tulee lista näkyviin näkyvässä järjestyksessä, voi wiki-editori "poimia" niistä "jollakin logiikalla jonkin" linkin. Enter-painallus ei ole edellenkään hyvä ratkaisu! Sekä puhelimen ennakoiva että wikin valinta haluavat tarjota jonkin vaihtoehdon ITTE. ;-) --J Hokkanen (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 10.23 (EEST)

Aurejärven valuma-alue

Hei, sinun bottisi on epähuomiossa poistanut tuolta artikkelista Aurejärven valuma-alue lähteen <ref name=oiva>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat | Nimeke = SYKE – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisija = Suomen Ympäristökeskus | Viitattu = 23.2.2016 }}</ref> diffi [2]. Siitä aiheutuu viittausvirhe kun sitä on kuitenkin käytetty muualla artikkelissa. --Linkkerpar™ 9. toukokuuta 2019 kello 03.05 (EEST)

Kiitos huomiostasi. Kehitän itseäni AWB-botin käytössä ja tullainen havainto on tärkeä. Siis: lainausmerit tulisi myös huomioida korvattaessa merrkijonoja.--J Hokkanen (keskustelu) 9. toukokuuta 2019 kello 10.20 (EEST)

Eipä kestä :). --Linkkerpar™ 9. toukokuuta 2019 kello 12.52 (EEST)

Lammen Eteläpää tarkennus

Jos välttämättä haluaa tehdä lammen nimeen tarkennuksen, pitää tehdä täsmennyssivu, josta sen löytää. Eteläpää oli orpona roikkumassa eikä sitä löydä ilman täsmennyssivua. Huomioi että nyt tein sen, siksi koska oli muita Eteläpäitä, mutta ohjeessa sanotaan että tarkennuksia ei tehdä, jos ei ole muita sivuja. --85.76.23.245 26. kesäkuuta 2019 kello 14.32 (EEST)

Kiitos! Tunnen käytännön, mutta se on jäänyt jostakin syystä tekemättä.--J Hokkanen (keskustelu) 26. kesäkuuta 2019 kello 14.52 (EEST)

Primitiivinen alkio

Moi, osaisitko katsoa pitääkö artikkelin Primitiivinen alkio sisältö paikkaansa? Lähteellä tässä tapauksessa ei ole väliä (paitsi jos sinulla sattuu olemaan pääsy siihen), koska artikkelin teksti on kirjoitettu kauan ennen lähteen lisäämistä ja jossain välissä myös alkuperäisen kielenhuollettu alkuperäisen kirjoittajan jälkeen. --Zache (keskustelu) 7. heinäkuuta 2019 kello 11.42 (EEST)

Arikkeli on lyhyt eli tynkä todellisesta asiasta, josta tietävä voisi kirjoittaa 300 sanaa. Kyllä, tosiasiaa siinä esitetään, mutta lyhytjännitteisesti. Tynkämerkintä perään.--J Hokkanen (keskustelu) 7. heinäkuuta 2019 kello 15.16 (EEST)

Wikidatan työkaluja

Toisaalla (@Susannaanas:) tulivat puheeksi Wikidatan muokkaamisen työkalut ja erityisesti semmoiset kuin Quikstatements ja Openrefine. Onko tämmöisiä tullut vastaan tai kääntäen tarvetta tällaisille? Niillä (tai ainakin kai tuolla Openrefinella) kai voi viedä taulukkona tietoja wikidataan, ja jotain sellaista olet tainnut tehdäkin. Alkaa vaikuttaa, että kohta tällaisten työkalujen opiskelua ei pysty oikein enää välttämään. En nyt osaa sanoa oletko näitten kanssa denemmän opettaja vai opiskelija vaiko molempia, mutta kumpiakin varmaan tarvitaan jos esim. pyritään saamaan koulutusta tai ohjeita aiheesta.--Urjanhai (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 17.02 (EEST)

Kävin lukemassa hänen keskustelusivujaan. Openrefine on minulle uusi, mutta Quickstatements on ollut käytössä kaksi vuotta. Varsinkin sen yhteiskäyttö Excelin kanssa on toiminut viimeaikoina hyvin. Se toimii silloin erikoisen hyvin, jos pääsee itse luomaan järviartikkelin, etemään sille wikidata-tietueen tyhjänä, kun sen Qnumero on kerran itsellä tiedossa, voi syöttää yksinkertaisella komennolla kaikki loputkin kahdeksan tietoa wikidatatietueeseen. Mutt ongelmia tulee jo siitä, että yrittää vanhaan wikidata-tietueeseen syöttää toistamiseen uutta tietoa (esimerkiksi kahdet koordinaatit, kaksi samaa kuntaa, jne.) Tuhannen järven wikidata vie artikkelien luomisen jälkeen aikaa noin 2-3 tuntia. Susannaanaksen kuvailun perusteella voi Openrefine olla parannus tuohon tietojen jälkisyöttöön. Mutta siitä ei ole kokemusta.--J Hokkanen (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 17.17 (EEST)

Olin viikonloppuna työpajassa, jossa demonstroitiin openrefinea. Quikstatement taas ei ollut tuttu kuin nimellä, mutta kun sitäkin vilautettiin, niin sekin näytti ihan järkevältä. Koska openrefinella muokataan taulukon sarakkeiden rakennetta, niin vaikuttaa että se voisi sopia ehkä myös tuohon mutta Käyttäjä:Susannaanas osaa ehkä arvioida juuri tätä casea paremmin koska näkemässäni demossa juuri tuonkaltainen tapaus ei tullut esiin. Siellä näkyy kyllä olevan myös dokumentaatiota kun seuraa linkeistä.--Urjanhai (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 17.40 (EEST)

Kiinnitin huomiota lauseeseen, jossa kerrottiin wikidata-tietueen hakuun viittaavasta toiminnosta. Sellainen on arvokas, esimerkiksi jos vain järvinumerolla etsitään wikidata-tietue, niin silloin voi lähteestä löytyneitä tietoja kohdentaa myös wikiartikkeliin, sillä wikidatassa on tallessa linkki. En tiedä ymmärsinkö sen oikein!--J Hokkanen (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 18.09 (EEST)

Kun lähdin tuonne pystymetsästä niin en osaa ihan varmasti sanoa, mutta saatoit ehkä hyvinkin olla oikeilla jäljillä. (@Susannaanas:) --Urjanhai (keskustelu) 20. elokuuta 2019 kello 18.22 (EEST)

Välityslautakuntaan?

Välityslautakunnan ehdokasasettelu on käynnissä 3.-17.9.2019. Olisitko kiinnostunt ehdokkuudesta? Olett kokenut ja tuottelias käyttäjä mutta ulkokehällä jokapäiväisiin kähinöihin nähden. Matemaatikkona osaat ilmaista asioita täsmällisesti ja lyhyesti. Koulumaailmaa tuntevana, sikäli kuin olen ymmärtänyt, olet tottunut myös ihmisten välisiin konflikteihin ja niiden ratkaisemiseen. Asemasi puolesta olet sekä sisällä Wikipediassa että ulkona sen tuottamasta kuplasta. Välityslautakunta yleensä joutuu töihin harvoin, mutta jos ja kun joku isompi hässäkkä pamahtaa päälle, niin töihin voi joutua. Kuitenkin jäseniä on 10 ja päätösvaltaisuuteen vaaditaan kuusi, joten ylivoimaisen esteen sattuessa sota ei kaipaa yhtä henkilöä. Tapauksia varmaan esiintyy samaan tahtiin kuin voisi kuvitella että suurempia järjestyshäiriöitä jossain tavallisessa koulussa, eli todennäköisesti harvoin. Lisäkasi olisi välityslautakunnan toimivuuden ja arvovallan takia hyvä, että ehdokkaissa olisi valinnanvaraa. Jos kaikki pyörii saman pienen piirin ympärillä, se ei ole hyvä. Ennen kaikkea uskon, että pyystyt kriisitilanteissa itsenäiseen ajatteluun ja ehkä jopa nopeaan harkintaan. Valinta on kuitenkin omasi. Töihin joutuminen on arpapeliä. Silloin jos ehdit osallistua mahdollisiin käsittelyihin, uskon että panoksesi voi olla arvokas ja varalla olijoitakin tarvitaan, jos joku jättää lautakunnan tai jos päätösvaltaisuutta ei saavuteta. Olisi tärkeää, että äänestäjillä olisi todellista valinnanvaraa.--Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 09.55 (EEST)

Huomasin juuri, että välityslautakuntaan oli ehdokasasetteluaika loppunut. En kokemut sitä houkuttelevaksi ja siksi varmaan "pohdinta-aikana" asia unohtui tykkänään. Olen sitä mieltä, että ainakin toistaiseksi pitäytyn tuottamisessa vielä. Kirjoittelen päivittäin artikkeleihin lisäyksiä ja teen uusiakin artikkeleita. Se tuntuu tyydyttävältä, ja koska olen vetäytynyt tarkoituksella pois muokkaajien välisistä riidoista, tuntuisi oudolta sen jälkeen tulla väliin "viranomaistittelillä". Uumoilen, että kun muutan työtapaa eli alankin korjailemaan toisten jättämiä tekstejä ja alan seuraamaan heikkotasoista kirjoittelua, joudun todennäköisesti tekemisiin monien ihmisten kanssa. Silloinko? --J Hokkanen (keskustelu) 22. syyskuuta 2019 kello 15.01 (EEST)

Ei eteen eikä taakse, vaan etenkin

Moi, kerroin sinulle joku aika sitten, että eteenkin on väärin ja etenkin on oikea yleiskielinen muoto (ks. esim. Kielitoimiston sanakirja). Jaksaisitko viritellä bottisi ja muut niin, että ne kirjoittavat "etenkin" (vrt. Vuorilampi, Korttajärvi). Tai jos olet eri mieltä oikeasta asusta, voisit ehkä kertoa perusteesi sille ja asiasta voisi keskustella kielenhuoltokahvihuoneessa. --Jmk (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 09.59 (EEST)

Kiitos uudelleen huomauttamisesta. Tämä ei johdu botista, jolta saan faktat järviartikkeliin. Se olen minä, joka kuvailee "elävämmin" järven perusasiat fartarivien joukkoon. En osaa sanoa, miksi eteenkin tuntuu niin paljon paremmalta kuin etenkin. Se on ollut minulla aina, eikä se sitä paitsi ole ainoa virheellinen kieliskeema, joten näiden kitkeminen voi olla vaikeaa. Vahinkoja voisin vähentää liittämällä sen korjaaminen bottiin artikkelien jälkikäsittelyissä.--J Hokkanen (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 13.11 (EEST)

Jos siinä on joku jälkikäsittelyvaihe, jossa noita voisi koneella tarkastaa, niin sehän olisi tosiaan hyvä. Pieni detaljihan tämä toki on. --Jmk (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 13.23 (EEST)

Joskus olen kiinnittänyt huomiota bottiartikkelien konstikkaisiin lauserakenteisiin. Olen kuitenkin tainnut korjata niitä vain johonkin ykaittäiseen artikkeliin, enkä enää muista edes mihin. Jos nämä bottipohjat laiittaisi johonkin kommentoitaviksi, niin voisi ehkä useammalla silmäparilla saada sujuvoitettua ilmaisun pikkuviilauksia.--Urjanhai (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 14.02 (EEST)

Järvellä ei ole ystäviä

Kirjoitat usein "järvellä ei ole saaria". Se on mielestäni huono, koska se on huono mielestäni. Parempaa suomea olisi kirjoittaa perinteisesti "järvessä ei ole saaria". Ulkopaikallissijat yleistyvät koko ajan, koska kieltä ikävä kyllä käytetään. Suomessa on vain harmillinen piirre, että lallattelulla (epätieteellinen epäsivistyssana) kuvataan omistamista, kun suomessa ei ole att hava/to have-verbiä. Kun nykyään koirillakin on kirppuja, oma sometili ja näkemyksiä, niin ei löydy varmaan enää kirppua, joka olisi koirassa. Järvessä voisi vielä saaria olla, ainakin Wikipediassalla. --Pxos (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 13.54 (EEST)

Juuri näin, tosin tämä voisi olla poikkeus. Onhan sekin aika olennainen ero, onko vene järvellä vai järvessä. -Ochs (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 14.16 (EEST)

Botti muuten yleensäkin saattaa aiheuttaa kielen heikkoutta. Kun kaikki attribuutit kuvataan näin: "Järvellä ei ole kesäasuntoja, järvellä ei ole saaria, järvellä ei ole tulo-ojia, järvellä ei ole..." niin saadaan bottisuomea eli heikkoa laatua. Sellaista ihmisen tekemää wikidataa. Tieto tulee välitetyksi, mutta kaikki lauseet ovat mekanistisia ja pakotetut samanlaiseen muottiin. --Pxos (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 14.00 (EEST)

Tämä ”botti” vie asiallisestakin kritiikiltä pohjaa. En ole botti. Artikkelin luo botti (ohjelma) niistä faktoista, joita se lukee Excelistä, jotka Exceliin ladattiin SYKE:n tietokannasta. Olen muotoillut sille suomea varsin tiiviseen muotoon. Se on edullista, koska artikkeli jää tekstimäärältään pieneksi. Sinne on ihmisen (minä) helppo jatkaa sujuvammalla tektillä. Tämä sujuva teksti on kritiikkisi kohde eli minä. Toiseksi, saatat olla oikeassa, että kielemme on muuttumassa sinusta kielteiseen suuntaan. Olen kuitenkin järvellä-ihminen ja sinä järvessä-ihminen. Sillä ei ole aikaisemmin ollut väliä, kumpaa paikallissijaa on käytetty, sillä niille ei ollut erilaisia merkityksiä. Ehkä nykyään on väliä onko Martti järvellä (kalassa, veneilemässä) vai järvessä (uimassa, sukeltamassa). Meillä (suku ja asuinpaikka) on käytetty ehkä eniten järvellä-ilmaisua. Eli myönnän kirjoittavani artikkelin "samaan muottiin". Niin kuin olen toistanut aiemminkin, järviartikkeli on juuri perustettu, siihen saa kirjoittaa lisää asiaa ja tuoda siihen oman näkemyksensä sen tarvitsevasta asiasisällöstä ja sen kielen ilmaisua voi vaihtaa. Ne ovat vapaata aluetta kaikille, kieli, elävä kielemme, on sekä yhteinen että oma asiamme.--J Hokkanen (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 14.25 (EEST)

Tuo "sillä ei ole aikaisemmin ollut väliä, kumpaa paikallissijaa on käytetty, sillä niille ei ollut erilaisia merkityksiä" ei kyllä missään tapauksessa pidä paikkaansa. Yleensä sisä- ja ulkopaikallissijan merkitysero on aivan selvä, vaikka joissakin tapauksissa käyttöalueet ovat päällekkäisiäkin. Lisätietoa esim. täällä. -Ochs (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 15.28 (EEST)

Hyvä linkki "kirjoittamisen maallikolle". Ja olin epätarkka: on toki yleisesti merkitystä, mutta viittasin järvellä/järvessä-valintaan. Olen käyttänyt voittopuolisesti järvellä- ilmaisua erilaisille asioille: järvellä on ojia, laskuoja, tulo-oja, vapaa-ajan asuntoja (rannassa), asutusta, lahtia, niemiä, saaria, jne. Siitä syntyy ärsyttäväkin toisto. Pxos viitta niihin järviartikkeleihin, joita tehtailen.--J Hokkanen (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 16.06 (EEST)

Hei

Voitko tehdä artikkeleita Jyväskylän Taka-Keljon lammista? Voitko kertoa, mistä saa parhaiten tietoa käytettäväksi järviartikkeleissa? Nenoniel (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 16.04 (EEST)