Auktoriteettiin vetoaminen

Argumentum ad auctoritatem eli auktoriteettiin vetoaminen on argumentti (mahdollisesti argumentaatiovirhe), jossa oma argumentti perustetaan jonkin auktoriteetin sanaan tai arvovaltaan.

Argumentaatiovirhettä voidaan soveltaa kuitenkin vain väittelyihin, joissa osapuolilla on halua sekä valmiuksia ymmärtää väitteiden perusteluina käytettyjä argumentteja ja joissa on tilaisuus käydä nämä argumentit läpi. Asiantuntijan auktoriteettiin vetoamista ei pidetä näin ollen välttämättä ongelmallisena tilanteissa, jotka eivät täytä mainitunlaisen väittelyn tunnusmerkkejä kuten koulutuksessa, uutisoinnissa, kansanvalistuksessa tai kansanomaisessa keskustelussa, ja kun auktoriteettia ei pidetä ehdottomana todisteena sanotun totuudesta tai epätotuudesta.

Asiatonta auktoriteetteihin vetoamista sen sijaan on (a) kun jätetään huomiotta omaan näkökantaan sopimattomat auktoriteetit, (b) vastustetaan jotakin asiaa yhdistämällä se epämiellyttävänä pidettyyn henkilöön, (c) nimettömin auktoriteetteihin vetoaminen: ”Viime vuosina tuhannet biologit ovat hylänneet kehitysopin sen puutteiden takia” ja (d) vetoaminen yleiseen mielipiteeseen tai näkemyksen suuriin kannattajamääriin.

Auktoriteettiin vetoamista on siis myös käänteinen tapaus, kun yritetään kompromettoida vastustaja eli rinnastetaan tämän argumentaatio jonkun vastenmielisenä pidettyyn ihmisen (esimerkiksi Hitler, Stalin tai Mao) sanomisiin tai persoonaan.

Argumentum ad auctoritatemista on olemassa esimerkiksi seuraavat viisi versiota:

• Argumentum ad verecundiamissa vedotaan jonkin tunnetun instanssin arvovaltaan. Tyyppiesimerkkejä ovat tunnettu tiedemies, arvovaltainen teos tai laki.
• Ipse dixit (lat.) on tarkasti suomennettuna ’hän sanoi [niin]’. Ipse dixit -argumentissa vedotaan ensisijaisesti henkilöön ja hänen sanoihinsa.
• Argumentum ad populum viittaa väitteen kannatukseen tai suosioon ja perustelee väitteen totuusarvoa sillä, kuinka monta kannattajaa väitteellä on. Lähtökohtana on olettamus vox populi, vox Dei eli kansan ääni on Jumalan ääni.
• Argumentum ad hitlerum tarkoittaa Hitleriin (tai johonkin muuhun pahana tai epämiellyttävänä koettuun instanssiin) vetoamista tarkoituksena kompromettoida (vetää huonoon valoon) vastustajan argumentaatio. Tämä on melkein sama asia kuin natsikortti (ks. Godwinin laki). Argumentum ad hitlerum tunnetaan myös nimellä jukstapositio eli rinnastus – rinnastetaan asia A ja instanssi B, jonka attribuutti A on, samoiksi, ja argumentoidaan näin kestämättömältä pohjalta.

Suutari pysyköön lestissään (esoteerinen omahyväisyys)

”Suutari pysyköön lestissään” tarkoittaa omahyväisyyttä, eli oletetaan että vain tunnustetut auktoriteetit, lisensoidut toimijat jne kykenevät ymmärtämään asioista jotain (esoteria) ja muille asiat ovat liian vaikeita tai monimutkaisia ymmärtää tai se ei ole heidän ydinosaamisaluettaan. Äärimmilleen vietynä tämä virhe on lähes sama kuin argumentum ad hominem abusivis.