Ero sivun ”Rakkaus ei sula sateessa” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Juoni: kh tark |
→Juoni: kh |
||
Rivi 37: | Rivi 37: | ||
==Juoni== |
==Juoni== |
||
Paula McFadden (Mason) on työtön tanssija ja pikkuvanhan tytön Lucyn (Quinn Cummings) yksinhuoltajaäiti New Yorkissa. Hänen näyttelijänä toimiva miesystävänsä jättää hänet ja lähtee Italiaan näytelläkseen [[Bernardo Bertolucci]]n elokuvassa. Mies ei ole kertonut vuokranneensa Paulan ja Lucyn käyttämän asunnon eteenpäin Chicagosta tulevalle miesnäyttelijälle (Dreyfuss). |
Paula McFadden (Mason) on työtön tanssija ja pikkuvanhan tytön Lucyn (Quinn Cummings) yksinhuoltajaäiti New Yorkissa. Hänen näyttelijänä toimiva miesystävänsä jättää hänet ja lähtee Italiaan näytelläkseen [[Bernardo Bertolucci]]n elokuvassa. Mies ei ole kertonut vuokranneensa Paulan ja Lucyn käyttämän asunnon eteenpäin Chicagosta tulevalle miesnäyttelijälle Elliotille (Dreyfuss). Paula, Lucy ja Elliot joutuvat jakamaan kahden makuuhuoneen asunnon ja yrittävät opetella sietämään toisiaan.<ref name=hs78/> |
||
==Arvioita== |
==Arvioita== |
Versio 2. kesäkuuta 2019 kello 20.06
Rakkaus ei sula sateessa | |
---|---|
The Goodbye Girl | |
Ohjaaja | Herbert Ross |
Käsikirjoittaja | Neil Simon |
Perustuu | Simonin näytelmään |
Tuottaja | Ray Stark |
Säveltäjä | Dave Grusin |
Kuvaaja | David Walsh |
Tuotantosuunnittelija | Albert Brenner |
Pukusuunnittelija | Ann Roth |
Pääosat |
Richard Dreyfuss Marsha Mason |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Metro-Goldwyn-Mayer |
Levittäjä |
Warner Bros. Netflix |
Ensi-ilta | 1977, 1978 |
Kesto |
110 minuuttia 109 minuuttia |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Rakkaus ei sula sateessa (The Goodbye Girl) on Neil Simonin käsikirjoittama ja Herbert Rossin ohjaama yhdysvaltalainen romanttinen draamakomedia vuodelta 1977. Sen naispääosaa esittää Simonin tuolloinen vaimo Marsha Mason. Miespääosan esittäjä Richard Dreyfuss sai roolistaan parhaan miespääosan Oscar-palkinnon ja myös Golden Globen. Elokuva tuotti Oscar-ehdokkuudet neljässä muussakin sarjassa (paras elokuva, naispääosa, naissivuosa ja alkuperäiskirjoitus) ja kolme muuta Golden Globe -palkintoa (paras musikaali- tai komediaelokuva, paras naispääosa ja paras käsikirjoitus).[1][2]
Juoni
Paula McFadden (Mason) on työtön tanssija ja pikkuvanhan tytön Lucyn (Quinn Cummings) yksinhuoltajaäiti New Yorkissa. Hänen näyttelijänä toimiva miesystävänsä jättää hänet ja lähtee Italiaan näytelläkseen Bernardo Bertoluccin elokuvassa. Mies ei ole kertonut vuokranneensa Paulan ja Lucyn käyttämän asunnon eteenpäin Chicagosta tulevalle miesnäyttelijälle Elliotille (Dreyfuss). Paula, Lucy ja Elliot joutuvat jakamaan kahden makuuhuoneen asunnon ja yrittävät opetella sietämään toisiaan.[3]
Arvioita
Helsingin Sanomien Helena Ylänen kirjoitti elokuvan olevan ajatuksiltaan ja kieleltään kankea, mutta silti monesti hauska ja ammattitaitoisesti tehty romanttinen hömpötys.[3] Iltalehden Jyrki Laelma luonnehti elokuvaa sen tv-esityksen alla 32 vuotta myöhemmin tunnettujen tekijöiden pienimuotoiseksi tuotannoksi, joka toimii Masonin ja Dreyfussin hahmojen välisten yhteenottojen varassa.[4]
Lähteet
- ↑ The Goodbye Girl awardsdatabase.oscars.org. Viitattu 2.6.2019.
- ↑ The Goodbye Girl goldenglobes.com. Viitattu 2.6.2019.
- ↑ a b Ylänen, Helena: Viikon elokuvia: Nainen ilman miestä. Helsingin Sanomat, 18.3.1978, s. 15. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Laelma, Jyrki: Rakkaus ei sula sateessa Iltalehti. 10.8.2010. Viitattu 2.6.2019.