Ero sivun ”J. K. Kari” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Työn alla|--[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 28. lokakuuta 2006 kello 13.21 (UTC)}} |
{{Työn alla|--[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 28. lokakuuta 2006 kello 13.21 (UTC)}} |
||
'''Juoho Kyösti Kari''', yleensä vain '''J. K. Kari''' ([[30. toukokuuta]] [[1868]], [[Oulu]] – [[19. elokuuta]] [[1921]], oli kansakoulunopettaja, [[SDP|Suomen sosilidemokraattisen puolue]]en [[puoluesihteeri]] ja rahastonhoitaja sekä [[senaattori]]. |
'''Juoho Kyösti Kari''', yleensä vain '''J. K. Kari''' ([[30. toukokuuta]] [[1868]], [[Oulu]] – [[19. elokuuta]] [[1921]], [[Kotkas]]), oli kansakoulunopettaja, [[SDP|Suomen sosilidemokraattisen puolue]]en [[puoluesihteeri]] ja rahastonhoitaja sekä [[senaattori]]. |
||
J. K. Karin isä oli merimies Magnus Johansson ja äiti oli Katarina Galenius, vuodesta [[1892]] lähtien hän oli avioliitossa Anna Kiljanderin kanssa. Kari tuli ylioppilaaksi [[1888]] sekä valmistui kanskoulunopettajaksi [[Jyväskylä]]n seminaarista [[1893]]. |
|||
Opettajaksi valmistumisensa jälkeen Kari toimi Koivulan kasvatuslaitoksen opettajana vuosina [[1893]]-[[1894]] ja kansakoulunopettajana [[Turku|Turussa]] [[1894]]-1905]]. |
|||
Kuitenkin J. K. Karin rooli suomalaisen työväenliikkeen kahityksessä on traaaginen ja se sisältää niin jyrkkiä nousuja kuin myös nopeita laskuja ja jopa putuamisia. Hän liittui aivan 1800-luvun loppuvuosina työväenliikkeeseen ja kohosi nuopeasti merkittäviin asemiin. Hän toimi Suomen työväenpuolueen sihteerina ja Sosialidemokraattisesn puolueen taloudenhoitajana vuosina [[1899]]-[[1905]]. Turun kaupunginvaltuuston jäsen hän oli vuosina [[1904]]-[[1905]] ja tällöin olivat vielä voimassa kaupungeissa omistamiseen ja säätyasemaan perustuva äänioikeus. Hän osalllistui myös yhtenä esimmäisistä sosialidemokraateita valtiopäivätyöskentelyyn ja edusti porvarissäätyä vuoden [[1904]]-[[905]] valtiopäivillä. |
|||
Eräänlaista polittisen uran huippua edusti J. K. Karin valinta senaatin talousosaston jäseneksi, eli senaattoriksi vuosina [[1905]]-[[1906]]. Tätä [[Mechelin]]in muodostamaa senättuä kutsuttiin yleisesti työväestän piiristä "ruoskasenaatiksi". Suostuminen toimimaan salkuttomana senaattorina oli hiejattain ([[1903]]) [[Forssan kokous|Forssan kokouksessa]] sosialistisen aatemailman omaneelle puolueelle liikaa ja nin puolue erotti J. K. Karin jäsenyydestään [[Oulu]]n puoluekokouksessa vuonna [[1906]]. |
|||
==Lähteet== |
|||
*Olavi Aaltonen: J. K. Kari. teoksessa ''Tiennäyttäjät'', toim. Hannu Soikkanen, Helsinki, Tammi, 1967. ss. 319-359. |
|||
Versio 28. lokakuuta 2006 kello 17.46
Malline:Työn alla Juoho Kyösti Kari, yleensä vain J. K. Kari (30. toukokuuta 1868, Oulu – 19. elokuuta 1921, Kotkas), oli kansakoulunopettaja, Suomen sosilidemokraattisen puolueen puoluesihteeri ja rahastonhoitaja sekä senaattori.
J. K. Karin isä oli merimies Magnus Johansson ja äiti oli Katarina Galenius, vuodesta 1892 lähtien hän oli avioliitossa Anna Kiljanderin kanssa. Kari tuli ylioppilaaksi 1888 sekä valmistui kanskoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1893.
Opettajaksi valmistumisensa jälkeen Kari toimi Koivulan kasvatuslaitoksen opettajana vuosina 1893-1894 ja kansakoulunopettajana Turussa 1894-1905]].
Kuitenkin J. K. Karin rooli suomalaisen työväenliikkeen kahityksessä on traaaginen ja se sisältää niin jyrkkiä nousuja kuin myös nopeita laskuja ja jopa putuamisia. Hän liittui aivan 1800-luvun loppuvuosina työväenliikkeeseen ja kohosi nuopeasti merkittäviin asemiin. Hän toimi Suomen työväenpuolueen sihteerina ja Sosialidemokraattisesn puolueen taloudenhoitajana vuosina 1899-1905. Turun kaupunginvaltuuston jäsen hän oli vuosina 1904-1905 ja tällöin olivat vielä voimassa kaupungeissa omistamiseen ja säätyasemaan perustuva äänioikeus. Hän osalllistui myös yhtenä esimmäisistä sosialidemokraateita valtiopäivätyöskentelyyn ja edusti porvarissäätyä vuoden 1904-905 valtiopäivillä.
Eräänlaista polittisen uran huippua edusti J. K. Karin valinta senaatin talousosaston jäseneksi, eli senaattoriksi vuosina 1905-1906. Tätä Mechelinin muodostamaa senättuä kutsuttiin yleisesti työväestän piiristä "ruoskasenaatiksi". Suostuminen toimimaan salkuttomana senaattorina oli hiejattain (1903) Forssan kokouksessa sosialistisen aatemailman omaneelle puolueelle liikaa ja nin puolue erotti J. K. Karin jäsenyydestään Oulun puoluekokouksessa vuonna 1906.
Lähteet
- Olavi Aaltonen: J. K. Kari. teoksessa Tiennäyttäjät, toim. Hannu Soikkanen, Helsinki, Tammi, 1967. ss. 319-359.