Ero sivun ”Värähtely” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
p Bot: Parsoid bug phab:T107675
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 3: Rivi 3:
<math>t={ 1\over f } \Leftrightarrow f={1 \over t}</math>, missä <math>f</math> = värähtelyn taajuus ja <math>t</math> = värähtelyn jaksonaika
<math>t={ 1\over f } \Leftrightarrow f={1 \over t}</math>, missä <math>f</math> = värähtelyn taajuus ja <math>t</math> = värähtelyn jaksonaika


Esimerkiksi sydämen lyönnin jaksonaika voidaan mitata ottamalla aika siitä kun sydän lähtee alkuasennosta ja palaa takaisin samaan asemaan. Käytännössä tarkempi tapa on mitata vaikka kymmenen värähdyksen kesto ja jakaa se kymmenellä. Näin saadaan tarkka [[keskiarvo]], joka vastaa melko tarkasti yhtä värähdystä.
Esimerkiksi sydämen lyönnin jaksonaika voidaan mitata ottamalla aika siitä kun sydän lähtee alkuasennosta ja palaa takaisin samaan asemaan. Käytännössä tarkempi tapa on mitata vaikka kymmenen värähdyksen kesto ja jakaa se kymmenellä (muokkaus, ei mitään järkeä jakaa 10 10:llä.eli tämä tarkoittaa esim " 127302 värähdystä voidaan jakaa 127302" ei mitään järkeä, korjatkaa viisaampi mien jaksa miettiä, kunhan selailin. Näin saadaan tarkka [[keskiarvo]], joka vastaa melko tarkasti yhtä värähdystä.


Heilurin tapauksessa värähdystaajuuteen vaikuttavat heilurin pituus ja maan [[vetovoima]] mutta eivät juurikaan heilurin [[paino]] tai liikkeen laajuus eli [[amplitudi]].
Heilurin tapauksessa värähdystaajuuteen vaikuttavat heilurin pituus ja maan [[vetovoima]] mutta eivät juurikaan heilurin [[paino]] tai liikkeen laajuus eli [[amplitudi]].

Versio 25. huhtikuuta 2019 kello 05.17

Värähtely on jaksollista liikettä tasapainoaseman ympärillä. Esimerkkejä mekaanisesta värähtelystä ovat sydämen lyönti tai heilurin liike. Värähdyksen jaksonaika tarkoittaa yhteen värähdykseen kuluvaa aikaa ja se on värähtelyn taajuuden käänteisarvo:

, missä = värähtelyn taajuus ja = värähtelyn jaksonaika

Esimerkiksi sydämen lyönnin jaksonaika voidaan mitata ottamalla aika siitä kun sydän lähtee alkuasennosta ja palaa takaisin samaan asemaan. Käytännössä tarkempi tapa on mitata vaikka kymmenen värähdyksen kesto ja jakaa se kymmenellä (muokkaus, ei mitään järkeä jakaa 10 10:llä.eli tämä tarkoittaa esim " 127302 värähdystä voidaan jakaa 127302" ei mitään järkeä, korjatkaa viisaampi mien jaksa miettiä, kunhan selailin. Näin saadaan tarkka keskiarvo, joka vastaa melko tarkasti yhtä värähdystä.

Heilurin tapauksessa värähdystaajuuteen vaikuttavat heilurin pituus ja maan vetovoima mutta eivät juurikaan heilurin paino tai liikkeen laajuus eli amplitudi.

Kitaran kielen värähtelytaajuus eli äänenkorkeus riippuu kielen pituudesta, jännityksestä eli kireydestä ja painosta.

Jos kaksi keskenään vuorovaikuttavaa värähtelijää värähtelee samalla taajuudella, niiden sanotaan olevan resonanssissa, tai resonoivan keskenään.

Sähköistä värähtelijää kutsutaan usein oskillaattoriksi. Mekaanista värähtelijää sanotaan vibraattoriksi.

Katso myös

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.