Ero sivun ”Forssan kehräämöalue” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Forssan puuvillatehdas sai alkunsa vuonna 1849, kun ruotsalainen liikemies [[Axel Wilhelm Wahren]] perusti kehräämön [[Loimijoki|Loimijoen]] [[Kuhalankoski|Kuhalankosken]] rannalle [[Tammela]]an. Vuonna 1859 se yhdistyi lähistöllä toimineen kutomon kanssa Forssa Oy:ksi. Tehdasalueen rakennuksia suunnitteli [[Turun ja Porin lääni]]n lääninarkkitehti [[Georg Theodor Chiewitz]]. Rakennuksista ovat säilyneet muun muassa kehräämö, jätekehräämö, paja, puusepänverstas, valimo, voimalaitos ja puuvillamakasiini. Kehräämön alueelle rakennettiin myös puisto, jonne sijoitettiin tehtaanjohtajien asunnot, koulu ja lääkärintalo. Puiston rakennuksia suunnitteli Chiewitzin lisäksi 1800-luvun jälkipuoliskolla myös arkkitehti [[Theodor Decker]]. Tehtaiden ympärille syntyneestä kylästä muodostettiin lopulta Forssan kauppala vuonna 1923, josta puolestaan tuli kaupunki 1964.<ref name="metsaranta">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Teollisuusymparistot/Forssan_teollisuusalue_on_vanhinta_Forss(37475) | Nimeke = Forssan teollisuusalue on vanhinta Forssaa | Tekijä = Metsäranta, Pinja | Julkaisu = Kulttuuriympäristömme.fi | Julkaisija = Ympäristöministeriö; Opetus- ja kulttuuriministeriö; Museovirasto | Ajankohta = 16.6.2011 | Viitattu = 1.10.2017}}</ref> |
Forssan puuvillatehdas sai alkunsa vuonna 1849, kun ruotsalainen liikemies [[Axel Wilhelm Wahren]] perusti kehräämön [[Loimijoki|Loimijoen]] [[Kuhalankoski|Kuhalankosken]] rannalle [[Tammela]]an. Vuonna 1859 se yhdistyi lähistöllä toimineen kutomon kanssa Forssa Oy:ksi. Tehdasalueen rakennuksia suunnitteli [[Turun ja Porin lääni]]n lääninarkkitehti [[Georg Theodor Chiewitz]]. Rakennuksista ovat säilyneet muun muassa kehräämö, jätekehräämö, paja, puusepänverstas, valimo, voimalaitos ja puuvillamakasiini. Kehräämön alueelle rakennettiin myös puisto, jonne sijoitettiin tehtaanjohtajien asunnot, koulu ja lääkärintalo. Puiston rakennuksia suunnitteli Chiewitzin lisäksi 1800-luvun jälkipuoliskolla myös arkkitehti [[Theodor Decker]]. Tehtaiden ympärille syntyneestä kylästä muodostettiin lopulta Forssan kauppala vuonna 1923, josta puolestaan tuli kaupunki 1964.<ref name="metsaranta">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Teollisuusymparistot/Forssan_teollisuusalue_on_vanhinta_Forss(37475) | Nimeke = Forssan teollisuusalue on vanhinta Forssaa | Tekijä = Metsäranta, Pinja | Julkaisu = Kulttuuriympäristömme.fi | Julkaisija = Ympäristöministeriö; Opetus- ja kulttuuriministeriö; Museovirasto | Ajankohta = 16.6.2011 | Viitattu = 1.10.2017}}</ref> |
||
Kehräämö lopetti toimintansa vuonna 1979, jonka jälkeen entisessä pumpulimakasiinissa aloitti Forssan museo jo vuotta myöhemmin. Myöhemmin alueelle on syntynyt myös lukuisia muita toimintoja.<ref name="metsaranta"/> Nykyään alueella toimii mm. [[Hämeen ammattikorkeakoulu]], [[kansalaisopisto]] (Wahren-opisto), päiväkoti ja keilahalli. |
Kehräämö lopetti toimintansa vuonna 1979, jonka jälkeen entisessä pumpulimakasiinissa aloitti Forssan museo jo vuotta myöhemmin. Myöhemmin alueelle on syntynyt myös lukuisia muita toimintoja.<ref name="metsaranta"/> Nykyään alueella toimii mm. [[Hämeen ammattikorkeakoulu]], [[kansalaisopisto]] (Wahren-opisto), päiväkoti, kirjasto ja keilahalli. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 18. huhtikuuta 2019 kello 19.19
Forssan kehräämöalue on Forssan keskustassa sijaitseva kulttuuri- ja koulutuskeskus, joka on perustettu entisen Forssan puuvillatehtaan tiloihin. Alueella toimivat muun muassa Forssan museo, Forssan luontomuseo, kaupunginkirjasto, Lounais-Hämeen musiikkiopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Wahren-opisto sekä lukuisia liikeyritykiä, kuten ravintoloita ja kahviloita.[1]
Kehräämöalue muodostaa noin kilometrin päässä sijaitsevan kutomon kanssa Forssan teollisuusyhdyskunnan, joka on yksi Museoviraston määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2]
Historia
Forssan puuvillatehdas sai alkunsa vuonna 1849, kun ruotsalainen liikemies Axel Wilhelm Wahren perusti kehräämön Loimijoen Kuhalankosken rannalle Tammelaan. Vuonna 1859 se yhdistyi lähistöllä toimineen kutomon kanssa Forssa Oy:ksi. Tehdasalueen rakennuksia suunnitteli Turun ja Porin läänin lääninarkkitehti Georg Theodor Chiewitz. Rakennuksista ovat säilyneet muun muassa kehräämö, jätekehräämö, paja, puusepänverstas, valimo, voimalaitos ja puuvillamakasiini. Kehräämön alueelle rakennettiin myös puisto, jonne sijoitettiin tehtaanjohtajien asunnot, koulu ja lääkärintalo. Puiston rakennuksia suunnitteli Chiewitzin lisäksi 1800-luvun jälkipuoliskolla myös arkkitehti Theodor Decker. Tehtaiden ympärille syntyneestä kylästä muodostettiin lopulta Forssan kauppala vuonna 1923, josta puolestaan tuli kaupunki 1964.[3]
Kehräämö lopetti toimintansa vuonna 1979, jonka jälkeen entisessä pumpulimakasiinissa aloitti Forssan museo jo vuotta myöhemmin. Myöhemmin alueelle on syntynyt myös lukuisia muita toimintoja.[3] Nykyään alueella toimii mm. Hämeen ammattikorkeakoulu, kansalaisopisto (Wahren-opisto), päiväkoti, kirjasto ja keilahalli.
Lähteet
- ↑ Forssan Kehräämöalue Forssan seudun matkailuneuvonta. Viitattu 1.10.2017.
- ↑ Forssan teollisuusyhdyskunta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 1.10.2017.
- ↑ a b Metsäranta, Pinja: Forssan teollisuusalue on vanhinta Forssaa Kulttuuriympäristömme.fi. 16.6.2011. Ympäristöministeriö; Opetus- ja kulttuuriministeriö; Museovirasto. Viitattu 1.10.2017.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Forssan kehräämöalue Wikimedia Commonsissa
