Ero sivun ”Kosketinsoitin” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Kaikissa tavallisimmissa kosketinsoittimissa on [[oktaavi]]a kohti 7 valkoista ja 5 mustaa kosketinta, ja mustat koskettimet ovat lyhempiä, mutta korkeampia kuin valkoiset. Valkoisilla koskettimilla soitetaan [[diatoninen asteikko|diatonisen perusasteikon]] ([[C-duuriasteikko|C-duuriasteikon]]) sävelet, mustilla taas useimmat korotetut ja alennetut sävelet (poikkeuksena kuitenkin eis ja his sekä ces ja fes). [[Enharmoniset sävelet|Enharmonisia säveliä]] kuten gis ja as tai eis ja f vastaa sama kosketin. Kosketinsoitinta ei voi virittää täysin puhtaaksi kaikissa soinnuissa ja sävellajeissa; tavallisimmin nykyään käytetään tasavireistä viritystä. |
Kaikissa tavallisimmissa kosketinsoittimissa on [[oktaavi]]a kohti 7 valkoista ja 5 mustaa kosketinta, ja mustat koskettimet ovat lyhempiä, mutta korkeampia kuin valkoiset. Valkoisilla koskettimilla soitetaan [[diatoninen asteikko|diatonisen perusasteikon]] ([[C-duuriasteikko|C-duuriasteikon]]) sävelet, mustilla taas useimmat korotetut ja alennetut sävelet (poikkeuksena kuitenkin eis ja his sekä ces ja fes). [[Enharmoniset sävelet|Enharmonisia säveliä]] kuten gis ja as tai eis ja f vastaa sama kosketin. Kosketinsoitinta ei voi virittää täysin puhtaaksi kaikissa soinnuissa ja sävellajeissa; tavallisimmin nykyään käytetään tasavireistä viritystä. |
||
Tylsä tunti |
|||
== Historia == |
|||
Varhaisimpana kosketinsoittimena pidetään [[urut|urkuja]], jotka kehittyivät jo 500-luvulla eaa. Siitä [[renessanssi]]n alkuun saakka urut olivat ainoa käytössä ollut kosketinsoitin. Renessanssin aikana kehittyivät [[klavikordi]] ja [[cembalo]], joista erityisesti viimeksi mainitusta tuli [[barokki|barokin]] aikana hyvin suosittu. Ensimmäiset [[piano]]a muistuttavat |
|||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
Versio 24. elokuuta 2018 kello 13.10
Kosketinsoittimet ovat soittimia, joita soitetaan koskettimistolla. Eri kosketinsoittimet muistuttavat toisiaan lähinnä ulkonäöltään ja soittotavaltaan, mutta ääni voi niissä syntyä hyvinkin eri tavoilla: vasaroiden lyödessä kieliin kuten pianossa, ilmapatsaan värähtelystä kuten uruissa ja urkuharmonissa tai sähköisesti kuten syntetisaattorissa ja Hammond-uruissa. Useat kosketinsoittimet voidaan luokitella myös muihin soitinlajeihin, kuten kielisoittimiin, puhallinsoittimiin tai vapaalehdykkäsoittimiin. Nykyään yleisimmät kosketinsoittimet lienevät piano ja syntetisaattori. Kosketinsoittimia soittava henkilö on kosketinsoittaja.
Kaikissa tavallisimmissa kosketinsoittimissa on oktaavia kohti 7 valkoista ja 5 mustaa kosketinta, ja mustat koskettimet ovat lyhempiä, mutta korkeampia kuin valkoiset. Valkoisilla koskettimilla soitetaan diatonisen perusasteikon (C-duuriasteikon) sävelet, mustilla taas useimmat korotetut ja alennetut sävelet (poikkeuksena kuitenkin eis ja his sekä ces ja fes). Enharmonisia säveliä kuten gis ja as tai eis ja f vastaa sama kosketin. Kosketinsoitinta ei voi virittää täysin puhtaaksi kaikissa soinnuissa ja sävellajeissa; tavallisimmin nykyään käytetään tasavireistä viritystä.
Tylsä tunti