Ero sivun ”Samojedit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4: Rivi 4:
Samojedikielet ja suomalais-ugrilaiset kielet muodostavat yhdessä [[uralilaiset kielet|uralilaisen kielikunnan]]. Samojedit eivät kuitenkaan ole geneettisesti kovinkaan läheistä sukua läntisemmille suomalais-ugrilaisille kansoille kuten suomalaisille tai virolaisille, vaan muille alueen aasialaisille kansoille.
Samojedikielet ja suomalais-ugrilaiset kielet muodostavat yhdessä [[uralilaiset kielet|uralilaisen kielikunnan]]. Samojedit eivät kuitenkaan ole geneettisesti kovinkaan läheistä sukua läntisemmille suomalais-ugrilaisille kansoille kuten suomalaisille tai virolaisille, vaan muille alueen aasialaisille kansoille.


Samojedit mainittiin keskieurooppalaisissa lähteissä ensimmäisen kerran [[1600-luku|1600-luvun]] lopussa. Vaikka samojedit ovat suureksi osaksi kääntyneet [[kristinusko]]on jo [[1500-luku|1500-luvulta]] lähtien, monia [[Šamanismi|šamaaniperinteitä]] on säilynyt aina [[1900-luku|1900-luvulle]] asti.
Samojedit mainittiin keskieurooppalaisissa lähteissä ensimmäisen kerran [[1600-luku|1600-luvun]] lopussa. Vaikka samojedit ovat suureksi osaksi käänt, kikkeloosonen...yneet [[kristinusko]]on jo [[1500-luku|1500-luvulta]] lähtien, monia [[Šamanismi|šamaaniperinteitä]] on säilynyt aina [[1900-luku|1900-luvulle]] asti.


{{Arktiset kansat}}
{{Arktiset kansat}}

Versio 12. lokakuuta 2006 kello 13.03

Samojediritarit on yhteisnimitys eräille Uralin itäpuolella eläville paimentolaiskansoille, jotka puhuvat samojedikieliä. Samojedikansoja ovat nenetsit eli jurakit, enetsit, ngasanit ja selkupit, joista selkupit ovat viimeisiä eteläsamojedeja. Matorit ja jurassit ovat kuolleet sukupuuttoon jo 1800-luvulla, viimeinen kamassi, joka puhui kamassien omaa kieltä, kuoli vuonna 1989.

Samojedikielet ja suomalais-ugrilaiset kielet muodostavat yhdessä uralilaisen kielikunnan. Samojedit eivät kuitenkaan ole geneettisesti kovinkaan läheistä sukua läntisemmille suomalais-ugrilaisille kansoille kuten suomalaisille tai virolaisille, vaan muille alueen aasialaisille kansoille.

Samojedit mainittiin keskieurooppalaisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1600-luvun lopussa. Vaikka samojedit ovat suureksi osaksi käänt, kikkeloosonen...yneet kristinuskoon jo 1500-luvulta lähtien, monia šamaaniperinteitä on säilynyt aina 1900-luvulle asti.


Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.