Ero sivun ”Bozot” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pikkusen lisää
vähän täydennystä
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Mali - Bozo girl in Bamako.jpg|thumb|185px|Bozotyttö [[Bamako]]sta.]]
[[Kuva:Mali - Bozo girl in Bamako.jpg|thumb|185px|Bozotyttö [[Bamako]]sta.]]
'''Bozot''' ovat [[mandelaiset kielet|mandelaista]] [[bozon kieli|bozon kieltä]] puhuva kansa [[Mali]]ssa. He asuvat hajanaisina ryhminä [[Niger (joki)|Nigerin]] ja sen sivujokien varrella. Kieleltään ja kulttuuriltaan bozot ovat lähellä [[soninket|soninkeja]]. [[Songhait|Songhaiden]] keskuudessa elävästä ryhmästä käytetään nimitystä ''[[sorkot|sorko]]''.<ref name="narody">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1988 | Sivu = 104 | Tunniste = }}</ref> Bozoja arvioidaan olevan noin 70&nbsp;000 henkeä<ref name="HDM">{{Kirjaviite | Tekijä = Pascal James Imperato, Gavin H. Imperato | Nimike = Historical Dictionary of Mali, fourth edition | Julkaisupaikka = Lanham | Julkaisija = Scarecrow Press | Vuosi = 2008 | Sivu = 45 | Tunniste = ISBN 978-0-8108-5603-5}}</ref>.
'''Bozot''' ovat [[mandelaiset kielet|mandelaista]] [[bozon kieli|bozon kieltä]] puhuva kansa [[Mali]]ssa. He asuvat hajanaisina ryhminä [[Niger (joki)|Nigerin]] ja sen sivujokien varrella. Kieleltään ja kulttuuriltaan bozot ovat lähellä [[soninket|soninkeja]]. [[Songhait|Songhaiden]] keskuudessa elävästä ryhmästä käytetään nimitystä [[sorkot|sorko]].<ref name="narody">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1988 | Sivu = 104 | Tunniste = }}</ref> Samankaltainen [[bambarat|bambararyhmä]] ovat [[somonot]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Conrad, David C. | Nimike = Somono Bala of the Upper Niger: river people, charismatic bards, and mischievous music in a West African culture | Julkaisupaikka = Leiden, Boston, Köln | Julkaisija = Brill | Vuosi = 2001 | Sivu = 1–4 | Tunniste = ISBN 90-04-12185-4}}</ref>. Bozoja arvioidaan olevan noin 70&nbsp;000 henkeä<ref name="HDM">{{Kirjaviite | Tekijä = Pascal James Imperato, Gavin H. Imperato | Nimike = Historical Dictionary of Mali, fourth edition | Julkaisupaikka = Lanham | Julkaisija = Scarecrow Press | Vuosi = 2008 | Sivu = 45 | Tunniste = ISBN 978-0-8108-5603-5}}</ref>.


Bozojen pääelinkeinot ovat kalastus ja jokiliikenne. Heillä katsotaan olevan etuoikeus jokien ja niiden rantojen hyödyntämiseen. Kalastusta ja metsästystä harjoitetaan verkoilla, [[merta|merroilla]], ongilla, [[harppuuna|harppunoilla]] ja jousipyssyillä. Veneet ovat kymmenen metriä pitkiä puisia [[kanootti|kanootteja]]. Vastineeksi pyytämästään kalasta bozot saavat [[fulbet|fulbeilta]] maitoa ja lihaa, bambaroilta, soninkeilta ja songhailta viljaa, vihanneksia ja juureksia ja [[dogonit|dogoneilta]] sipulia.<ref name="narody i religii">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Narody i religii mira: Entsiklopedija | Vuosi = 1999 | Sivu = 101 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Tunniste = ISBN 5-85270-155-6}}</ref>
Bozojen pääelinkeino on kalastus ja jokiliikenne. He asuvat väliaikaisissa siirrettävissä asutuksissa sekä erillisinä ryhminä muiden kansojen muodostamissa kylissä. Perinteinen asumus on pyöreä olkimaja. Perinteisen uskonnon ohella osa kansasta harjoittaa [[islam]]ia.<ref name="narody" />

Bozot asuvat väliaikaisissa siirrettävissä asutuksissa sekä erillisinä ryhminä muiden kansojen muodostamissa kylissä. Perinteinen asumus on pyöreä olkimaja.<ref name="narody" /> [[Suurperhe]]et muodostavat yhdessä kalastusta harjoittavia ryhmiä. Naisilla on huomattava yhteiskunnallinen rooli. [[Patrilateraalisuus|Patrilateraalisen]] sukulaisuusjärjestelmän ohella bozot muodostavat [[fiktiivinen sukulaisuus|fiktiivisiä sukulaissuhteita]] fulbejen ja dogonien kanssa. Perinteinen uskonto käsittää samankaltaista jokihenkien palvontaa kuin bambaroilla ja dogoneilla. Osa kansasta harjoittaa [[islam]]ia.<ref name="narody i religii" />


Nykyään [[Moptin alue]]en bozot ovat järjestäytyneet kalastusosuuskunniksi, jotka käyttävät perämoottoreita ja nykyaikaisia säilöntämenetelmiä. Bozojen pyydystämä kala on Malin tärkeimpiä vientituotteita.<ref name="HDM" />
Nykyään [[Moptin alue]]en bozot ovat järjestäytyneet kalastusosuuskunniksi, jotka käyttävät perämoottoreita ja nykyaikaisia säilöntämenetelmiä. Bozojen pyydystämä kala on Malin tärkeimpiä vientituotteita.<ref name="HDM" />

Versio 30. toukokuuta 2018 kello 18.41

Bozotyttö Bamakosta.

Bozot ovat mandelaista bozon kieltä puhuva kansa Malissa. He asuvat hajanaisina ryhminä Nigerin ja sen sivujokien varrella. Kieleltään ja kulttuuriltaan bozot ovat lähellä soninkeja. Songhaiden keskuudessa elävästä ryhmästä käytetään nimitystä sorko.[1] Samankaltainen bambararyhmä ovat somonot[2]. Bozoja arvioidaan olevan noin 70 000 henkeä[3].

Bozojen pääelinkeinot ovat kalastus ja jokiliikenne. Heillä katsotaan olevan etuoikeus jokien ja niiden rantojen hyödyntämiseen. Kalastusta ja metsästystä harjoitetaan verkoilla, merroilla, ongilla, harppunoilla ja jousipyssyillä. Veneet ovat kymmenen metriä pitkiä puisia kanootteja. Vastineeksi pyytämästään kalasta bozot saavat fulbeilta maitoa ja lihaa, bambaroilta, soninkeilta ja songhailta viljaa, vihanneksia ja juureksia ja dogoneilta sipulia.[4]

Bozot asuvat väliaikaisissa siirrettävissä asutuksissa sekä erillisinä ryhminä muiden kansojen muodostamissa kylissä. Perinteinen asumus on pyöreä olkimaja.[1] Suurperheet muodostavat yhdessä kalastusta harjoittavia ryhmiä. Naisilla on huomattava yhteiskunnallinen rooli. Patrilateraalisen sukulaisuusjärjestelmän ohella bozot muodostavat fiktiivisiä sukulaissuhteita fulbejen ja dogonien kanssa. Perinteinen uskonto käsittää samankaltaista jokihenkien palvontaa kuin bambaroilla ja dogoneilla. Osa kansasta harjoittaa islamia.[4]

Nykyään Moptin alueen bozot ovat järjestäytyneet kalastusosuuskunniksi, jotka käyttävät perämoottoreita ja nykyaikaisia säilöntämenetelmiä. Bozojen pyydystämä kala on Malin tärkeimpiä vientituotteita.[3]

Lähteet

  1. a b Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 104. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.
  2. Conrad, David C.: Somono Bala of the Upper Niger: river people, charismatic bards, and mischievous music in a West African culture, s. 1–4. Leiden, Boston, Köln: Brill, 2001. ISBN 90-04-12185-4.
  3. a b Pascal James Imperato, Gavin H. Imperato: Historical Dictionary of Mali, fourth edition, s. 45. Lanham: Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-5603-5.
  4. a b Narody i religii mira: Entsiklopedija, s. 101. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1999. ISBN 5-85270-155-6.