Ero sivun ”Näkymätön käsi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
37 257 muokkausta
ei taida liittyä mitenkään
Tarkennus. Kehittämä -> käyttämä (kielikuvana käytössä jo ennen Smithiä).
Rivi 1: Rivi 1:
'''Näkymätön käsi''' on taloustieteilijä [[Adam Smith]]in kehittämä [[metafora]] hänen [[teoria|teoretisoimastaan]] sosiaalisesta mekanismista, jonka mukaan vapailla [[Markkinat (taloustiede)|markkinoilla]] [[yksilö]]iden oman edun tavoittelu toimii samalla yhteisen edun hyväksi eli ihmiset toimivat ikään kuin yleistä etua ajavan "näkymättömän käden" ohjaamina. Smith esitteli käsitteen alun perin teoksessaan ''[[Moraalituntojen teoria]]'' (''The Theory of Moral Sentiments'') vuonna 1759, mutta sen on tullut tunnetuksi varsinaisesti hänen pääteoksestaan ''[[Kansojen varallisuus]]'', jossa itse sana tosin mainitaan vain kerran.
'''Näkymätön käsi''' on moraalifilosofi ja taloustieteilijä [[Adam Smith]]in käyttämä [[metafora]] hänen [[teoria|teoretisoimastaan]] sosiaalisesta mekanismista, jonka mukaan vapailla [[Markkinat (taloustiede)|markkinoilla]] [[yksilö]]iden oman edun tavoittelu toimii samalla yhteisen edun hyväksi eli ihmiset toimivat ikään kuin yleistä etua ajavan ”näkymättömän käden” ohjaamina. Smith esitteli käsitteen alun perin teoksessaan ''[[Moraalituntojen teoria]]'' vuonna 1759, mutta sen on tullut tunnetuksi varsinaisesti hänen pääteoksestaan ''[[Kansojen varallisuus]]'', jossa itse sana tosin mainitaan vain kerran.


Näkymättömän käden mekanismi vaatii muutaman perusteen: hinnan, tehokkuuden, markkinat ja ahneuden. Yksilö tekee laadukasta työtä tehokkaasti, jolloin [[tuote]] on hyvä ja halpa. Hän saa myytyä sen markkinoilla kaikille osapuolille sopivaan hintaan. Ostaja saa tarvitsemansa [[hyödyke|hyödykkeen]] ja myyjä/tuottaja työstään korvauksen. Kaupassa kaikki saavat mitä haluavat.
Näkymättömän käden mekanismi vaatii muutaman perusteen: hinnan, tehokkuuden, markkinat ja ahneuden. Yksilö tekee laadukasta työtä tehokkaasti, jolloin [[tuote]] on hyvä ja halpa. Hän saa myytyä sen markkinoilla kaikille osapuolille sopivaan hintaan. Ostaja saa tarvitsemansa [[hyödyke|hyödykkeen]] ja myyjä/tuottaja työstään korvauksen. Kaupassa kaikki saavat mitä haluavat.


Vastaavanlaisia ajatuksia olivat esittäneet jo muut valistusajattelijat kuten [[Antti Chydenius]] ennen Smithiä. Näistä tunnetuimpia on [[Bernard Mandeville]]. Tällaisten ideoiden laajempi poliittis-sosiaalinen konteksi on sellainen, että liberaalit ajattelijat halusivat osoittaa, että yhteiskunta toimii luhistumatta ilman vanhaa feodaaliajan hierarkkista järjestystäkin.
Vastaavanlaisia ajatuksia olivat esittäneet jo muut valistusajattelijat kuten [[Antti Chydenius]] ennen Smithiä. Näistä tunnetuimpia on [[Bernard Mandeville]]. Liberaalit ajattelijat halusivat osoittaa, että yhteiskunta toimii luhistumatta ilman vanhaa feodaaliajan hierarkkista järjestystäkin.


Ennen [[valistusaika]]a oman edun tavoittelua pidettiin yhteisen hyvän vastaisena. Adam Smithin mukaan "juuri yksilöiden oman edun tavoittelu mahdollistaa työjakoon perustuvan yhteiskunnan toiminnan". Luottamuksemme siihen, että kauppoihin ilmestyy joka päivä ruokaa, ei perustu oletukseen maanviljelijöiden, teurastajien ja leipurien hyväntahtoisuudesta tai epäitsekkyydestä. Uskomme näin tapahtuvan siksi, että he huolehtivat omista eduistaan. Lisäksi Smith esitti, että ihmisten pyrkimyksellä edistää omaa taloudellista etuaan parhaalla mahdollisella tavalla on koko yhteiskunnan kannalta positiivisia seurauksia". Tälle ilmiölle Smith keksi nimen ''näkymätön käsi''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Saastamoinen, Kari | Nimeke=[[Eurooppalainen liberalismi : etiikka, talous, politiikka]] | Vuosi=1998 | Sivu = 42-43 | Julkaisija=Atena | Tunniste=ISBN 951-796-141-3}}</ref>
Ennen [[valistus]]aikaa oman edun tavoittelua pidettiin yhteisen hyvän vastaisena. Adam Smithin mukaan ”juuri yksilöiden oman edun tavoittelu mahdollistaa työjakoon perustuvan yhteiskunnan toiminnan”. Luottamuksemme siihen, että kauppoihin ilmestyy joka päivä ruokaa, ei perustu oletukseen maanviljelijöiden, teurastajien ja leipurien hyväntahtoisuudesta tai epäitsekkyydestä. Uskomme näin tapahtuvan siksi, että he huolehtivat omista eduistaan. Lisäksi Smith esitti, että ihmisten pyrkimyksellä edistää omaa taloudellista etuaan parhaalla mahdollisella tavalla on koko yhteiskunnan kannalta positiivisia seurauksia. Tälle ilmiölle Smith keksi nimen ''näkymätön käsi''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Saastamoinen, Kari | Nimeke=Eurooppalainen liberalismi. Etiikka, talous, politiikka | Vuosi=1998 | Sivu = 42–43 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Isbn=951-796-141-3}}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


Versio 30. maaliskuuta 2018 kello 17.22

Näkymätön käsi on moraalifilosofi ja taloustieteilijä Adam Smithin käyttämä metafora hänen teoretisoimastaan sosiaalisesta mekanismista, jonka mukaan vapailla markkinoilla yksilöiden oman edun tavoittelu toimii samalla yhteisen edun hyväksi eli ihmiset toimivat ikään kuin yleistä etua ajavan ”näkymättömän käden” ohjaamina. Smith esitteli käsitteen alun perin teoksessaan Moraalituntojen teoria vuonna 1759, mutta sen on tullut tunnetuksi varsinaisesti hänen pääteoksestaan Kansojen varallisuus, jossa itse sana tosin mainitaan vain kerran.

Näkymättömän käden mekanismi vaatii muutaman perusteen: hinnan, tehokkuuden, markkinat ja ahneuden. Yksilö tekee laadukasta työtä tehokkaasti, jolloin tuote on hyvä ja halpa. Hän saa myytyä sen markkinoilla kaikille osapuolille sopivaan hintaan. Ostaja saa tarvitsemansa hyödykkeen ja myyjä/tuottaja työstään korvauksen. Kaupassa kaikki saavat mitä haluavat.

Vastaavanlaisia ajatuksia olivat esittäneet jo muut valistusajattelijat kuten Antti Chydenius ennen Smithiä. Näistä tunnetuimpia on Bernard Mandeville. Liberaalit ajattelijat halusivat osoittaa, että yhteiskunta toimii luhistumatta ilman vanhaa feodaaliajan hierarkkista järjestystäkin.

Ennen valistusaikaa oman edun tavoittelua pidettiin yhteisen hyvän vastaisena. Adam Smithin mukaan ”juuri yksilöiden oman edun tavoittelu mahdollistaa työjakoon perustuvan yhteiskunnan toiminnan”. Luottamuksemme siihen, että kauppoihin ilmestyy joka päivä ruokaa, ei perustu oletukseen maanviljelijöiden, teurastajien ja leipurien hyväntahtoisuudesta tai epäitsekkyydestä. Uskomme näin tapahtuvan siksi, että he huolehtivat omista eduistaan. Lisäksi Smith esitti, että ihmisten pyrkimyksellä edistää omaa taloudellista etuaan parhaalla mahdollisella tavalla on koko yhteiskunnan kannalta positiivisia seurauksia. Tälle ilmiölle Smith keksi nimen näkymätön käsi.[1]

Lähteet

  1. ↑ Saastamoinen, Kari: Eurooppalainen liberalismi. Etiikka, talous, politiikka, s. 42–43. Jyväskylä: Atena, 1998. ISBN 951-796-141-3.
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Näkymätön_käsi&oldid=17190638”