Ero sivun ”Loviisa Ulriika” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
== Elämäkerta == |
== Elämäkerta == |
||
Loviisa Ulriika oli [[Preussi]]n kuningas [[Fredrik Vilhelm I (Preussi)|Fredrik Vilhelm I]]:n ja Sophie Dorothea von Braunschweig-Lüneburgin tytär ja Preussin kuningas [[Fredrik II Suuri|Fredrik II Suuren]] sisar. Poliittisista syistä hänet naitettiin vuonna 1744 Ruotsin kruununprinssi Aadolf Fredrikille. Ruotsin kuningatar hänestä tuli vuonna 1751.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.blf.fi/artikel.php?id=516 | Nimeke = Lovisa Ulrika | Tekijä = Charlotta Wolff
| Ajankohta = 2006 | Julkaisu = Biografiskt lexikon för Finland | Viitattu = 19.3.2018 }}</ref> |
Loviisa Ulriika oli [[Preussi]]n kuningas [[Fredrik Vilhelm I (Preussi)|Fredrik Vilhelm I]]:n ja Sophie Dorothea von Braunschweig-Lüneburgin tytär ja Preussin kuningas [[Fredrik II Suuri|Fredrik II Suuren]] sisar. Poliittisista syistä hänet naitettiin vuonna 1744 Ruotsin kruununprinssi Aadolf Fredrikille. Ruotsin kuningatar hänestä tuli vuonna 1751.<ref name="BLF">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.blf.fi/artikel.php?id=516 | Nimeke = Lovisa Ulrika | Tekijä = Charlotta Wolff
| Ajankohta = 2006 | Julkaisu = Biografiskt lexikon för Finland | Viitattu = 19.3.2018 }}</ref> |
||
Seuraavana vuonna hallitsijapari teki tutustumismatkan Suomeen. Tämän matkan eräs seuraus oli, että Degerbyn kaupungin nimi vaihdettiin [[Loviisa]]ksi. |
Seuraavana vuonna hallitsijapari teki tutustumismatkan Suomeen. Tämän matkan eräs seuraus oli, että Degerbyn kaupungin nimi vaihdettiin [[Loviisa]]ksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.loviisa.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/tietoa-loviisasta/historia/ | Nimeke = Historia | Julkaisu = Loviisan kaupunki | Viitattu = 19.3.2018 }}</ref> |
||
Loviisa Ulriika oli kaunis ja älykäs nainen, joka osallistui aktiivisesti politiikkaan. Hän oli oppinut Preussin hovissa kunnioittamaan vahvaa ja itsevaltaista hallitsemistapaa, joten hän ei halunnut hyväksyä Ruotsin poliittista järjestelmää, jossa säädyt käyttivät valtaa ja kuningas oli pelkkä nimellinen valtionpäämies. Loviisa Ulriikan voidaankin sanoa ottaneen elämäntehtäväkseen Ruotsin kuninkaan vallan kasvattamisen. Käytännössä tämä tarkoitti kuningattaren vallan kasvattamista, sillä kuningas Aadolf Fredrik oli luonteeltaan leppoisa mies, jolla ei ollut edellytyksiä vastustaa lujatahtoista puolisoaan. Pelkällä tahdolla ei kuitenkaan voitu saada Ruotsin säätyjä luopumaan vallastaan. |
Loviisa Ulriika oli kaunis ja älykäs nainen, joka osallistui aktiivisesti politiikkaan. Hän oli oppinut Preussin hovissa kunnioittamaan vahvaa ja itsevaltaista hallitsemistapaa, joten hän ei halunnut hyväksyä Ruotsin poliittista järjestelmää, jossa säädyt käyttivät valtaa ja kuningas oli pelkkä nimellinen valtionpäämies. Loviisa Ulriikan voidaankin sanoa ottaneen elämäntehtäväkseen Ruotsin kuninkaan vallan kasvattamisen. Käytännössä tämä tarkoitti kuningattaren vallan kasvattamista, sillä kuningas Aadolf Fredrik oli luonteeltaan leppoisa mies, jolla ei ollut edellytyksiä vastustaa lujatahtoista puolisoaan. Pelkällä tahdolla ei kuitenkaan voitu saada Ruotsin säätyjä luopumaan vallastaan. Kuningaspari yritti hajoittaa valtiopäivät ja tehdä näin vallankaappauksen vuonna 1756. Tämä hanke epäonnistui kuitenkin täysin, ja kuningatar joutui pyytämään säädyiltä anteeksi huonoa käytöstään. |
||
Kuningatar sai lisää mielipahaa vuonna 1757, kun Ruotsi meni julistamaan sodan (ks. [[Pommerin sota]]) kuningattaren synnyinmaalle Preussille. Sota sujui kuitenkin huonosti, ja lopulta joutuivat säädyt puolestaan nöyrtymään kuningattaren edessä: Loviisa Ulriikaa pyydettiin välittäjäksi rauhanneuvotteluihin, joissa toisena osapuolena oli hänen veljensä Preussin kuningas Fredrik II Suuri.<ref name="BLF"/> |
|||
[[Kuva:Luise Ulrike von Preußen - Queen of Sweden.jpg|thumb|Loviisa Ulriika leskikuningattarena]] |
[[Kuva:Luise Ulrike von Preußen - Queen of Sweden.jpg|thumb|Loviisa Ulriika leskikuningattarena]] |
||
1760-luvulla Loviisa Ulriika joutui huomaamaan, että hoviin oli ilmestynyt uusi vallantavoittelija. Kruununprinssi [[Kustaa III|Kustaa]] oli perinyt äitinsä älykkyyden ja kunnianhimon, joten hän alkoi jo hyvin nuorella iällä irtautua äitinsä vaikutusvallasta. Loviisa Ulriikan toiveet oman valtansa lisäämisestä heikkenivät, ja hän alkoi yhä enemmän keskittyä kulttuuriharrastuksiin. Hän kunnioitti ranskalaista kulttuuria ja oli kirjeenvaihdossa mm. valistusfilosofi [[Voltaire]]n kanssa. |
1760-luvulla Loviisa Ulriika joutui huomaamaan, että hoviin oli ilmestynyt uusi vallantavoittelija. Kruununprinssi [[Kustaa III|Kustaa]] oli perinyt äitinsä älykkyyden ja kunnianhimon, joten hän alkoi jo hyvin nuorella iällä irtautua äitinsä vaikutusvallasta. Loviisa Ulriikan toiveet oman valtansa lisäämisestä heikkenivät, ja hän alkoi yhä enemmän keskittyä kulttuuriharrastuksiin. Hän kunnioitti ranskalaista kulttuuria ja oli kirjeenvaihdossa mm. valistusfilosofi [[Voltaire]]n kanssa.<ref name="BLF"/> |
||
=== Leskikuningattarena === |
=== Leskikuningattarena === |
||
Aadolf Fredrik kuoli vuonna 1771 ja kruununprinssi Kustaasta tuli kuningas Kustaa III. Leskikuningatar Loviisa Ulriikan välit poikaansa huononivat entisestään. Vuonna 1778 tapahtui täydellinen välirikko, jonka syynä olivat Loviisa Ulriikan levittämät huhut, joiden mukaan Kustaa III ei olisi poikansa [[Kustaa IV Aadolf|Kustaa Aadolfin]] oikea isä. Äiti ja poika sopivat välinsä vasta kun äiti teki kuolemaa vuonna 1782. |
Aadolf Fredrik kuoli vuonna 1771 ja kruununprinssi Kustaasta tuli kuningas Kustaa III. Leskikuningatar Loviisa Ulriikan välit poikaansa huononivat entisestään. Vuonna 1778 tapahtui täydellinen välirikko, jonka syynä olivat Loviisa Ulriikan levittämät huhut, joiden mukaan Kustaa III ei olisi poikansa [[Kustaa IV Aadolf|Kustaa Aadolfin]] oikea isä.<ref name="BLF"/> Äiti ja poika sopivat välinsä vasta kun äiti teki kuolemaa vuonna 1782. |
||
== Lapset == |
== Lapset == |
||
| Rivi 64: | Rivi 66: | ||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
{{Commons-rivi|Luise Ulrike von Preußen}} |
{{Commons-rivi|Luise Ulrike von Preußen}} |
||
* [http://www.sls.fi/blf/artikel.php?id=516 Lovisa Ulrika (Biografiskt lexikon för Finland)] |
|||
[[Luokka:Ruotsin kuningattaret]] |
[[Luokka:Ruotsin kuningattaret]] |
||
Versio 19. maaliskuuta 2018 kello 23.56
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Loviisa Ulriika | |
|---|---|
[[Tiedosto: |250px|Loviisa Ulriika vuonna 1744Antoine Pesnen maalaus]] Loviisa Ulriika vuonna 1744 Antoine Pesnen maalaus |
|
| Ruotsin kuningatar | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. heinäkuuta 1720 |
| Kuollut | 16. heinäkuuta 1782 (61 vuotta) |
| Vanhemmat |
Fredrik Vilhelm I Sophie Dorothea von Braunschweig-Lüneburgin |
| Lapset |
Kustaa III Kaarle XIII Fredrik Aadolf Sofia Albertina |
Loviisa Ulriika (24. heinäkuuta 1720– 16. heinäkuuta 1782) oli Ruotsin kuningatar vuosina 1751–1771. Hänen puolisonsa oli kuningas Aadolf Fredrik.
Elämäkerta
Loviisa Ulriika oli Preussin kuningas Fredrik Vilhelm I:n ja Sophie Dorothea von Braunschweig-Lüneburgin tytär ja Preussin kuningas Fredrik II Suuren sisar. Poliittisista syistä hänet naitettiin vuonna 1744 Ruotsin kruununprinssi Aadolf Fredrikille. Ruotsin kuningatar hänestä tuli vuonna 1751.[1]
Seuraavana vuonna hallitsijapari teki tutustumismatkan Suomeen. Tämän matkan eräs seuraus oli, että Degerbyn kaupungin nimi vaihdettiin Loviisaksi.[2]
Loviisa Ulriika oli kaunis ja älykäs nainen, joka osallistui aktiivisesti politiikkaan. Hän oli oppinut Preussin hovissa kunnioittamaan vahvaa ja itsevaltaista hallitsemistapaa, joten hän ei halunnut hyväksyä Ruotsin poliittista järjestelmää, jossa säädyt käyttivät valtaa ja kuningas oli pelkkä nimellinen valtionpäämies. Loviisa Ulriikan voidaankin sanoa ottaneen elämäntehtäväkseen Ruotsin kuninkaan vallan kasvattamisen. Käytännössä tämä tarkoitti kuningattaren vallan kasvattamista, sillä kuningas Aadolf Fredrik oli luonteeltaan leppoisa mies, jolla ei ollut edellytyksiä vastustaa lujatahtoista puolisoaan. Pelkällä tahdolla ei kuitenkaan voitu saada Ruotsin säätyjä luopumaan vallastaan. Kuningaspari yritti hajoittaa valtiopäivät ja tehdä näin vallankaappauksen vuonna 1756. Tämä hanke epäonnistui kuitenkin täysin, ja kuningatar joutui pyytämään säädyiltä anteeksi huonoa käytöstään.
Kuningatar sai lisää mielipahaa vuonna 1757, kun Ruotsi meni julistamaan sodan (ks. Pommerin sota) kuningattaren synnyinmaalle Preussille. Sota sujui kuitenkin huonosti, ja lopulta joutuivat säädyt puolestaan nöyrtymään kuningattaren edessä: Loviisa Ulriikaa pyydettiin välittäjäksi rauhanneuvotteluihin, joissa toisena osapuolena oli hänen veljensä Preussin kuningas Fredrik II Suuri.[1]
1760-luvulla Loviisa Ulriika joutui huomaamaan, että hoviin oli ilmestynyt uusi vallantavoittelija. Kruununprinssi Kustaa oli perinyt äitinsä älykkyyden ja kunnianhimon, joten hän alkoi jo hyvin nuorella iällä irtautua äitinsä vaikutusvallasta. Loviisa Ulriikan toiveet oman valtansa lisäämisestä heikkenivät, ja hän alkoi yhä enemmän keskittyä kulttuuriharrastuksiin. Hän kunnioitti ranskalaista kulttuuria ja oli kirjeenvaihdossa mm. valistusfilosofi Voltairen kanssa.[1]
Leskikuningattarena
Aadolf Fredrik kuoli vuonna 1771 ja kruununprinssi Kustaasta tuli kuningas Kustaa III. Leskikuningatar Loviisa Ulriikan välit poikaansa huononivat entisestään. Vuonna 1778 tapahtui täydellinen välirikko, jonka syynä olivat Loviisa Ulriikan levittämät huhut, joiden mukaan Kustaa III ei olisi poikansa Kustaa Aadolfin oikea isä.[1] Äiti ja poika sopivat välinsä vasta kun äiti teki kuolemaa vuonna 1782.
Lapset
Loviisa Ulriikan ja Aadolf Fredrikin lapset:
- (kuolleena syntynyt) (1745–1745)
- Kustaa III (1746–1792), Ruotsin kuningas 1771–1792
- Kaarle XIII (1748–1818), Ruotsin kuningas 1809–1818
- Fredrik Aadolf (1750–1803)
- Sofia Albertina (1753–1829)
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Loviisa Ulriika Wikimedia Commonsissa
