Ero sivun ”Etemenanki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix
Korjasin kirjoitusvirheitä.
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Babylon 1323.tif|thumb|250px|Etemenanki arkeologi [[Robert Koldewey]]n piirustuksen mukaan 1919.]]
[[Tiedosto:Babylon 1323.tif|thumb|250px|Etemenanki arkeologi [[Robert Koldewey]]n piirustuksen mukaan 1919.]]
[[Tiedosto:Etemenanki drawing.gif|thumb|250px|Etemenankin rekonstuktio.]]
[[Tiedosto:Etemenanki drawing.gif|thumb|250px|Etemenankin rekonstruktio.]]
[[Tiedosto:Babylon Zentralblatt 71 Abb 6.tif|thumb|250px|Etemenankin sijainti Koldeweyn mukaan.]]
[[Tiedosto:Babylon Zentralblatt 71 Abb 6.tif|thumb|250px|Etemenankin sijainti Koldeweyn mukaan.]]


Rivi 7: Rivi 7:
Etemenanki on saattanut olla esikuvana Vanhan testamentin [[Baabelin torni]]a kuvaavalle kertomukselle, koska kaupunkiin oli [[Babylonin vankeus|siirretty juutalaisia]] näihin aikoihin.
Etemenanki on saattanut olla esikuvana Vanhan testamentin [[Baabelin torni]]a kuvaavalle kertomukselle, koska kaupunkiin oli [[Babylonin vankeus|siirretty juutalaisia]] näihin aikoihin.


[[Louvre]]ssa oleva nuolenpääkirjoitustaulu Urukista 229 eaa. kuvailee Etenemankin seitsemän kerrosta ja 91 metriä korkeaksi sekä kultakin sivultaan 91 metriä leveäksi rakennukseksi. [[Robert Koldewey]]n löydöt 1931 vahvistivat savitiilistä tehdyn rakennuksen mitat. Rakennuksen eteläpuolella oli suuret portaat. Suurikokoinen [[Ištarin portti]] ja juhlakatu johtivat kohti zikkurat-rakennusta.
[[Louvre]]ssa oleva nuolenpääkirjoitustaulu Urukista 229 eaa. kuvailee Etemenankin seitsemän kerrosta ja 91 metriä korkeaksi sekä kultakin sivultaan 91 metriä leveäksi rakennukseksi. [[Robert Koldewey]]n löydöt 1931 vahvistivat savitiilistä tehdyn rakennuksen mitat. Rakennuksen eteläpuolella oli suuret portaat. Suurikokoinen [[Ištarin portti]] ja juhlakatu johtivat kohti zikkurat-rakennusta.


Myös [[Herodotos]] kuvaili 440 eaa. Babylonian muureja, palatsia ja temppelirakennusta.
Myös [[Herodotos]] kuvaili 440 eaa. Babylonin muureja, palatsia ja temppelirakennusta.


Etenemanki tuhoutui lopullisesti 331 eaa. Kun [[Aleksanteri Suuri]] valloitti Babylonin, hän määräsi temppelin korjattavaksi. Kun hanke ei edistynyt, hän käski tuhota jäännökset, jotta Etenemanki voitaisiin rakentaa uudelleen. Rakennushanke kuitenkin peruuntui Aleksanteri Suuren kuoleman vuoksi. Myös myöhemmät uudelleenrakennushankkeet olivat tuloksettomia.
Etemenanki tuhoutui lopullisesti 331 eaa. Kun [[Aleksanteri Suuri]] valloitti Babylonin, hän määräsi temppelin korjattavaksi. Kun hanke ei edistynyt, hän käski tuhota jäännökset, jotta Etemenanki voitaisiin rakentaa uudelleen. Rakennushanke kuitenkin peruuntui Aleksanteri Suuren kuoleman vuoksi. Myös myöhemmät uudelleenrakennushankkeet olivat tuloksettomia.


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 6. helmikuuta 2018 kello 14.57

Etemenanki arkeologi Robert Koldeweyn piirustuksen mukaan 1919.
Etemenankin rekonstruktio.
Etemenankin sijainti Koldeweyn mukaan.

Etemenanki oli Mardukille omistettu zikkurat Babylonissa. Rakennuksesta ja sen mittasuhteista on olemassa uus- ja myöhäisbabylonialaisia nuolenpäätekstejä.[1] Rakennus on sittemmin tuhoutunut.

Etemenanki on saattanut olla esikuvana Vanhan testamentin Baabelin tornia kuvaavalle kertomukselle, koska kaupunkiin oli siirretty juutalaisia näihin aikoihin.

Louvressa oleva nuolenpääkirjoitustaulu Urukista 229 eaa. kuvailee Etemenankin seitsemän kerrosta ja 91 metriä korkeaksi sekä kultakin sivultaan 91 metriä leveäksi rakennukseksi. Robert Koldeweyn löydöt 1931 vahvistivat savitiilistä tehdyn rakennuksen mitat. Rakennuksen eteläpuolella oli suuret portaat. Suurikokoinen Ištarin portti ja juhlakatu johtivat kohti zikkurat-rakennusta.

Myös Herodotos kuvaili 440 eaa. Babylonin muureja, palatsia ja temppelirakennusta.

Etemenanki tuhoutui lopullisesti 331 eaa. Kun Aleksanteri Suuri valloitti Babylonin, hän määräsi temppelin korjattavaksi. Kun hanke ei edistynyt, hän käski tuhota jäännökset, jotta Etemenanki voitaisiin rakentaa uudelleen. Rakennushanke kuitenkin peruuntui Aleksanteri Suuren kuoleman vuoksi. Myös myöhemmät uudelleenrakennushankkeet olivat tuloksettomia.

Lähteet

  1. ”Baabelin torni”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.

Aiheesta muualla