Ero sivun ”Väyryneniitti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tarkempi luokka
w
Rivi 2: Rivi 2:
[[Tiedosto:Väyryneniitti.jpg|thumb|Kaksi väyryneniittinäytettä.]]
[[Tiedosto:Väyryneniitti.jpg|thumb|Kaksi väyryneniittinäytettä.]]


'''Väyryneniitti''' ({{k-en|Vayrynenite}}) ([[Kemiallinen_kaava|kemiallinen kaava]] [[Mangaani|Mn]][[Beryllium|Be]]([[Fosfori|P]][[Happi|O]]<sub>4</sub>)([[Hydroksidi|OH]]), [[Mangaani|mangaani]]-[[Beryllium|beryllium]][[Hydroksidi|hydroksidi]][[Fosfaatti|fosfaatti]]) on harvinainen fosfaattimineraali, jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on [[Eräjärvi|Eräjärven]] [[Viitaniemen louhos|Viitaniemen litiummineraalilouhos]]. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä toistaiseksi mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty [[Geologian tutkimuskeskus|GTK:n]] [[geologia]]n ja [[mineralogia]]n professorin Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan.
'''Väyryneniitti''' ({{k-en|Vayrynenite}}) ([[Kemiallinen_kaava|kemiallinen kaava]] [[Mangaani|Mn]][[Beryllium|Be]]([[Fosfori|P]][[Happi|O]]<sub>4</sub>)([[Hydroksidi|OH]]), [[Mangaani|mangaani]]-[[Beryllium|beryllium]][[Hydroksidi|hydroksidi]][[Fosfaatti|fosfaatti]]) on harvinainen fosfaattimineraali, jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on [[Eräjärvi|Eräjärven]] [[Viitaniemen louhos|Viitaniemen litiummineraalilouhos]]. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä toistaiseksi mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty [[Geologian tutkimuskeskus|GTK:n]] [[geologia]]n ja [[mineralogia]]n professorin [[Heikki Väyrynen|Heikki Väyrysen]] (1888-1956) mukaan.


Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, [[Kiteinen aine|kiteet]] ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin [[Kiderakenne|kidejärjestelmä]] on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.
Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, [[Kiteinen aine|kiteet]] ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin [[Kiderakenne|kidejärjestelmä]] on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.

Versio 6. joulukuuta 2017 kello 20.14

Väyryneniittikivinäyte. Väyryneniitti näkyy kuvassa punaisena, vaaleanharmaa mineraali on herderiittiä, jota ympäröi tummanharmaa fluoriapatiitti. Keltainen mineraali on hienojakoista muskoviittia.
Kaksi väyryneniittinäytettä.

Väyryneniitti (engl. Vayrynenite) (kemiallinen kaava MnBe(PO4)(OH), mangaani-berylliumhydroksidifosfaatti) on harvinainen fosfaattimineraali, jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on Eräjärven Viitaniemen litiummineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä toistaiseksi mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty GTK:n geologian ja mineralogian professorin Heikki Väyrysen (1888-1956) mukaan.

Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, kiteet ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin kidejärjestelmä on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.

Väyryneniitillä ei ole teollista, mainittavaa geologista eikä koruteollista hyötykäyttöä, mutta se on harvinaisuutensa vuoksi kivikeräilijöiden suosiossa, ja alan kauppiaat myyvät harvinaista mineraalia yleensä suhteellisen korkeaan hintaan. Mineraali ei sinänsä ole arvokas, mutta vaikean saatavuutensa vuoksi sen hinta kivikauppiaasta riippuen on yleensä kuitenkin korkea, kuten muidenkin vastaavanlaisten harvinaisten mineraalien.

Heikki Väyrysen sukuseura on ottanut itselleen nimen Väyrysniitti tämän mineraalin mukaan.

Lähteet

Aiheesta muualla