Ero sivun ”Troposfääri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Käyttäjän 62.148.127.25 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Xyzäö tekemään versioon. |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
==Ominaisuudet== |
==Ominaisuudet== |
||
Troposfäärissä on 90 prosenttia ilmakehän koko massasta ja likimain kaikki vesihöyry. Sääilmiöt tapahtuvat pääosin troposfäärissä; vain paksuimmat pilvet ja voimakkaimmat pystyliikkeet saattavat puhkoa sen |
Troposfäärissä on 90 prosenttia ilmakehän koko massasta ja likimain kaikki vesihöyry. Sääilmiöt tapahtuvat pääosin troposfäärissä; vain paksuimmat pilvet ja voimakkaimmat pystyliikkeet saattavat puhkoa sen ylärajaa. |
||
Lämpötila troposfäärissä laskee keskimäärin 6,5 °C kilometriä kohti. Tämä on keskiarvo: inversioiden kohdalla lämpötila nousee ylöspäin, ja myös tasalämpöisiä kerroksia esiintyy. Troposfäärin ylärajalla on kylmintä: napa-alueilla noin −45 astetta, päiväntasaajalla jopa − |
Lämpötila troposfäärissä laskee keskimäärin 6,5 °C kilometriä kohti. Tämä on keskiarvo: inversioiden kohdalla lämpötila nousee ylöspäin, ja myös tasalämpöisiä kerroksia esiintyy. Troposfäärin ylärajalla on kylmintä: napa-alueilla noin −45 astetta, päiväntasaajalla jopa −75 °C. |
||
== Troposfäärin keskimääräinen rakenne == |
== Troposfäärin keskimääräinen rakenne == |
||
| Rivi 41: | Rivi 41: | ||
Troposfäärin ylärajan muodostavaa [[Inversio (meteorologia)|inversio]]ta kutsutaan [[tropopaussi]]ksi. Tropopaussin ympärillä lämpötila alkaa nousta ilmakehässä olevan otsonin takia<ref name="Härmälä_1992_9">Ilmansuojelutekniikka, Sirpa Härmälä ..., Tammertekniikka 1992, Gummerus Jyväskylä 1992, ISBN 951-9004-44-0, 1. Ilmakehä ja sen epäpuhtaudet, s 9</ref>, ja ilma muuttuu lähes täysin kuivaksi. |
Troposfäärin ylärajan muodostavaa [[Inversio (meteorologia)|inversio]]ta kutsutaan [[tropopaussi]]ksi. Tropopaussin ympärillä lämpötila alkaa nousta ilmakehässä olevan otsonin takia<ref name="Härmälä_1992_9">Ilmansuojelutekniikka, Sirpa Härmälä ..., Tammertekniikka 1992, Gummerus Jyväskylä 1992, ISBN 951-9004-44-0, 1. Ilmakehä ja sen epäpuhtaudet, s 9</ref>, ja ilma muuttuu lähes täysin kuivaksi. |
||
Tropopaussi estää suurinta osaa vesihöyryä nousemasta ylempään ilmakehään, ja hajoamasta siellä Auringon säteilyn vaikutuksesta vedyksi ja hapeksi. |
Tropopaussi estää suurinta osaa vesihöyryä nousemasta ylempään ilmakehään, ja hajoamasta siellä Auringon säteilyn vaikutuksesta vedyksi ja hapeksi. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 27. marraskuuta 2017 kello 14.37
Troposfääri eli alailmakehä on ilmakehän alin kerros. Troposfäärin paksuus riippuu ilmamassasta ja vuodenajasta: napa-alueilla se on keskimäärin 6–8 kilometriä, päiväntasaajalla noin 16–20 kilometriä.
Ominaisuudet
Troposfäärissä on 90 prosenttia ilmakehän koko massasta ja likimain kaikki vesihöyry. Sääilmiöt tapahtuvat pääosin troposfäärissä; vain paksuimmat pilvet ja voimakkaimmat pystyliikkeet saattavat puhkoa sen ylärajaa.
Lämpötila troposfäärissä laskee keskimäärin 6,5 °C kilometriä kohti. Tämä on keskiarvo: inversioiden kohdalla lämpötila nousee ylöspäin, ja myös tasalämpöisiä kerroksia esiintyy. Troposfäärin ylärajalla on kylmintä: napa-alueilla noin −45 astetta, päiväntasaajalla jopa −75 °C.
Troposfäärin keskimääräinen rakenne
Ilman paine, lämpötila ja tiheys pienenevät troposfäärissä ylöspäin mentäessä keskimäärin seuraavan taulukon mukaisesti.[1]
| korkeus (m) | paine (mbar) | lämpötila (°C) | tiheys (g/m³) |
|---|---|---|---|
| 0 | 1 013 | 15 | 1 225 |
| 111 | 1 000 | 14,3 | 1 212 |
| 988 | 900 | 8,6 | 1 113 |
| 1 949 | 800 | 2,3 | 1 012 |
| 3 012 | 700 | −4,6 | 908 |
| 4 206 | 600 | −12,3 | 802 |
| 5 574 | 500 | −21,2 | 692 |
| 16 180 | 100 | −56,5 | 161 |
Tropopaussi
Troposfäärin ylärajan muodostavaa inversiota kutsutaan tropopaussiksi. Tropopaussin ympärillä lämpötila alkaa nousta ilmakehässä olevan otsonin takia[2], ja ilma muuttuu lähes täysin kuivaksi. Tropopaussi estää suurinta osaa vesihöyryä nousemasta ylempään ilmakehään, ja hajoamasta siellä Auringon säteilyn vaikutuksesta vedyksi ja hapeksi.
Lähteet
- ↑ Roth, Günter D.: Sääopas, s. 14. Espoo: Weilin+Göös, 1980.
- ↑ Ilmansuojelutekniikka, Sirpa Härmälä ..., Tammertekniikka 1992, Gummerus Jyväskylä 1992, ISBN 951-9004-44-0, 1. Ilmakehä ja sen epäpuhtaudet, s 9