Ero sivun ”Mäkärät” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi puuttuvan lähteet osion.
kirjasta laajennusta
Rivi 51: Rivi 51:
}}
}}


'''Mäkärät''' eli '''mäkäräiset''' (''Simuliidae'') ovat [[sääsket|sääskien]] alalahkoon kuuluvia [[hyönteiset|hyönteisiä]]. Mäkärät ovat pieniä, mustia ja tukevahkoja. Niiden pituus on 2-5 mm ja ne muistuttavat ulkonäöltään [[kärpänen|kärpäsiä]]<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/makara-ja-polttiainen/|nimeke = Mäkärä ja polttiainen sekä niiden torjunta|julkaisu = |julkaisija = Transmeri|viitattu = 31.7.2014|tekijä = |ajankohta = }}</ref>. Mäkärät imevät [[veri|verta]] [[tasalämpöinen|tasalämpöisistä]] eläimistä. Puremat ovat [[Hyttyset|hyttysten]] pistoja tuskallisempia ja vuotavat pitkään. Mäkärien [[toukka|toukat]] elävät [[puro]]issa ja joissa pohjakiviin kiinnittyneinä. Mäkäröitä on lähes kaikkialla maapallolla, mutta eniten pohjoisella pallonpuoliskolla napapiirin pohjoispuolella. Suomessa on niitä tavattu noin 20 lajia.
'''Mäkärät''' eli '''mäkäräiset''' (''Simuliidae'') ovat [[sääsket|sääskien]] alalahkoon kuuluva [[hyönteiset|hyönteisten]] heimo. Ne imevät [[veri|verta]] [[tasalämpöinen|tasalämpöisistä]] eläimistä. Suomessa esiintyy vähintään 52 mäkärälajia. Niistä vain viisi tai kuusi puree usein ihmistä, muut ovat erikoistuneet muihin nisäkkäisiin tai lintuihin.<ref>Itämies 2008, s. 39.</ref>


==Tuntomerkit==
Mäkärät näyttävät pieniltä kärpäsiltä. Niiden ruumis on lyhyt ja tanakka, ja väri on hyvin tumma tai musta. Tuntosarvet ovat lyhyet. Suomessa esiintyvät mäkärät ovat yleensä kooltaan 2–3 millimetriä. Lapissa esiintyvä ''Prosimulium ferrugineum'' on peräti 5 millimetriä pitkä ja punaruskea, mutta se ei juurikaan vaivaa ihmistä.<ref>Itämies 2008, s. 32–33.</ref>

Mäkärän tuntosarvissa on yli kymmenen jaoketta kuten muillakin sääskillä. Pään täyttävät suuret verkkosilmät, jonka pistesilmät ovat naarailla samankokoiset mutta koirailla yläosassa suurempia kuin alaosassa. Siivet ovat ruumiin kokoon nähden huomattavan suuret ja leveän pyöreähköt. Etureunan siipisuonet ovat tummempia kuin muut suonet. Jalat ovat yleensä mustat, mutta joillain lajeilla jaloissa on vaaleita alueita.<ref>Itämies 2008, s. 32–34.</ref>

==Esiintyminen Suomessa==
Suomessa mäkärää esiintyy lähinnä pohjoisessa, sillä siellä on puhtaita, suuria ja nopeasti virtaavia vesistöjä, jotka elättävät mäkäräisen toukkia. Keski-Suomen kannat ovat runsaimmillaan sateisten kesien jälkeen ja jos talvellakin on ollut normaalia sateisempaa. Etelä-Suomessa mäkäräisiä on vain vähän, eivätkä ne juurikaan vaivaa ihmistä vaan lähinnä lintuja ja muita nisäkkäitä. Mäkärät ovat hyviä lentäjiä ja voivat esiintyä jopa meren saarilla. Koiraat elävät niiden vesistöjen rannoilla, missä ne ovat toukkana eläneet, sillä sieltä ne löytävät naaraat heti kun nämä syntyvät. Naaraat saattavat lentää kilometrienkin matkoja aina kaupunkeihin saakka.<ref>Itämies 2008, s. 36–37.</ref>

==Elintavat==
Mäkäränaaras munii virtaavaan veteen, jotkin lajit veden pinnalle ja toiset vesikasvien tai kivien luo tai veden alle. Yksi naaras voi tuottaa satoja munia. Toukat tarrautuvat vesikasveihin ja kiviin. Niillä on seitti, jonka avulla ne pääsevät takaisin jos virta irrottaa ne. Toukat syövät viuhkamaisilla pyyntielimillään saalistamiaan virran mukana kulkeutuvia pieneliöitä ja muita ravintohiukkasia. Mäkärän toukkia syövät kalat, etenkin [[lohikalat]], sekä selkärangattomat pedot ja linnut. Luotuaan nahkansa viisi tai kuusi kertaa toukka koteloituu ja varttuu kotelonsa sisällä aikuiseksi. Mäkärän koko elämä kestää yleensä yhden vuoden. Suomessa mäkärät eivät talvehdi.<ref>Itämies 2008, s. 43–48.</ref>

Mäkärät lentävät useimmin keskikesän kuumimpina viikkoina, mutta hyvissä olosuhteissa niitä voi esiintyä Suomessa jo toukokuun lopulla sekä alkusyksyyn asti.<ref>Itämies 2008, s. 32–34.</ref> Mäkärät lähtevät lentoon jo 14 lämpöasteessa, mutta niille edullisin lämpötila on 19–20 astetta. [[Ilmanpaine]]en lasku ja lähestyvä [[ukkosrintama]] kiihdyttää mäkärien lentoa ja verenhimoa.<ref>Itämies 2008, s. 39.</ref>

Mäkärä käyttää ravinnokseen verta. Se tekee ihoon reiän haukkaamalla suuosillaan ihosta palasen. Sen jälkeen se laajentaa purentakohtaa kraaterimaiseksi toisilla suuosillaan. Mäkärä imee haavasta pursuavaa verta. Se erittää sylkirauhasistaan veren hyytymistä estävää ainetta, joka aiheuttaa puremakohtaan pienen tulehduksen, turpoamisen ja kutinan.<ref>Itämies 2008, s. 35.</ref> Puremasta voi herkällä ihmisellä seurata ihon voimakastakin turpoamista ja joskus kova kuume. Herkät ihmiset saattavatkin tarvita ennaltaehkäisevää lääkitystä mennessään mäkäräalueelle.<ref>Itämies 2008, s. 40–41.</ref> Sisätiloissa mäkärät eivät pure ihmistä vaan pyrkivät ulos.<ref>Itämies 2008, s. 42–43.</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Itämies, Juhani | Nimeke = Paarman puremaa: Tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä | Vuosi = 2008 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = F-Kustannus | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-952-461-157-2 }}
===Viitteet===
{{viitteet}}
{{viitteet}}


Rivi 60: Rivi 76:
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=126640 ITIS: Simuliidae] {{en}}
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=126640 ITIS: Simuliidae] {{en}}
*[http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/makara-ja-polttiainen/ Hyönteismaailma.fi - Mäkärät ja polttiaiset] Oy Transmeri Ab
*[http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/makara-ja-polttiainen/ Hyönteismaailma.fi - Mäkärät ja polttiaiset] Oy Transmeri Ab

{{tynkä/Hyönteinen}}


[[Luokka:Sääsket]]
[[Luokka:Sääsket]]

Versio 16. marraskuuta 2017 kello 18.10

Mäkärät
Mäkärä puremassa.
Mäkärä puremassa.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Sääsket Nematocera
Heimo: Mäkärät
Simuliidae
Newman, 1834
Alaheimot

Suvut

Katso myös

  Mäkärät Wikispeciesissä
  Mäkärät Commonsissa

Mäkärät eli mäkäräiset (Simuliidae) ovat sääskien alalahkoon kuuluva hyönteisten heimo. Ne imevät verta tasalämpöisistä eläimistä. Suomessa esiintyy vähintään 52 mäkärälajia. Niistä vain viisi tai kuusi puree usein ihmistä, muut ovat erikoistuneet muihin nisäkkäisiin tai lintuihin.[1]

Tuntomerkit

Mäkärät näyttävät pieniltä kärpäsiltä. Niiden ruumis on lyhyt ja tanakka, ja väri on hyvin tumma tai musta. Tuntosarvet ovat lyhyet. Suomessa esiintyvät mäkärät ovat yleensä kooltaan 2–3 millimetriä. Lapissa esiintyvä Prosimulium ferrugineum on peräti 5 millimetriä pitkä ja punaruskea, mutta se ei juurikaan vaivaa ihmistä.[2]

Mäkärän tuntosarvissa on yli kymmenen jaoketta kuten muillakin sääskillä. Pään täyttävät suuret verkkosilmät, jonka pistesilmät ovat naarailla samankokoiset mutta koirailla yläosassa suurempia kuin alaosassa. Siivet ovat ruumiin kokoon nähden huomattavan suuret ja leveän pyöreähköt. Etureunan siipisuonet ovat tummempia kuin muut suonet. Jalat ovat yleensä mustat, mutta joillain lajeilla jaloissa on vaaleita alueita.[3]

Esiintyminen Suomessa

Suomessa mäkärää esiintyy lähinnä pohjoisessa, sillä siellä on puhtaita, suuria ja nopeasti virtaavia vesistöjä, jotka elättävät mäkäräisen toukkia. Keski-Suomen kannat ovat runsaimmillaan sateisten kesien jälkeen ja jos talvellakin on ollut normaalia sateisempaa. Etelä-Suomessa mäkäräisiä on vain vähän, eivätkä ne juurikaan vaivaa ihmistä vaan lähinnä lintuja ja muita nisäkkäitä. Mäkärät ovat hyviä lentäjiä ja voivat esiintyä jopa meren saarilla. Koiraat elävät niiden vesistöjen rannoilla, missä ne ovat toukkana eläneet, sillä sieltä ne löytävät naaraat heti kun nämä syntyvät. Naaraat saattavat lentää kilometrienkin matkoja aina kaupunkeihin saakka.[4]

Elintavat

Mäkäränaaras munii virtaavaan veteen, jotkin lajit veden pinnalle ja toiset vesikasvien tai kivien luo tai veden alle. Yksi naaras voi tuottaa satoja munia. Toukat tarrautuvat vesikasveihin ja kiviin. Niillä on seitti, jonka avulla ne pääsevät takaisin jos virta irrottaa ne. Toukat syövät viuhkamaisilla pyyntielimillään saalistamiaan virran mukana kulkeutuvia pieneliöitä ja muita ravintohiukkasia. Mäkärän toukkia syövät kalat, etenkin lohikalat, sekä selkärangattomat pedot ja linnut. Luotuaan nahkansa viisi tai kuusi kertaa toukka koteloituu ja varttuu kotelonsa sisällä aikuiseksi. Mäkärän koko elämä kestää yleensä yhden vuoden. Suomessa mäkärät eivät talvehdi.[5]

Mäkärät lentävät useimmin keskikesän kuumimpina viikkoina, mutta hyvissä olosuhteissa niitä voi esiintyä Suomessa jo toukokuun lopulla sekä alkusyksyyn asti.[6] Mäkärät lähtevät lentoon jo 14 lämpöasteessa, mutta niille edullisin lämpötila on 19–20 astetta. Ilmanpaineen lasku ja lähestyvä ukkosrintama kiihdyttää mäkärien lentoa ja verenhimoa.[7]

Mäkärä käyttää ravinnokseen verta. Se tekee ihoon reiän haukkaamalla suuosillaan ihosta palasen. Sen jälkeen se laajentaa purentakohtaa kraaterimaiseksi toisilla suuosillaan. Mäkärä imee haavasta pursuavaa verta. Se erittää sylkirauhasistaan veren hyytymistä estävää ainetta, joka aiheuttaa puremakohtaan pienen tulehduksen, turpoamisen ja kutinan.[8] Puremasta voi herkällä ihmisellä seurata ihon voimakastakin turpoamista ja joskus kova kuume. Herkät ihmiset saattavatkin tarvita ennaltaehkäisevää lääkitystä mennessään mäkäräalueelle.[9] Sisätiloissa mäkärät eivät pure ihmistä vaan pyrkivät ulos.[10]

Lähteet

  • Itämies, Juhani: Paarman puremaa: Tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä. F-Kustannus, 2008. ISBN 978-952-461-157-2.

Viitteet

  1. ↑ Itämies 2008, s. 39.
  2. ↑ Itämies 2008, s. 32–33.
  3. ↑ Itämies 2008, s. 32–34.
  4. ↑ Itämies 2008, s. 36–37.
  5. ↑ Itämies 2008, s. 43–48.
  6. ↑ Itämies 2008, s. 32–34.
  7. ↑ Itämies 2008, s. 39.
  8. ↑ Itämies 2008, s. 35.
  9. ↑ Itämies 2008, s. 40–41.
  10. ↑ Itämies 2008, s. 42–43.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mäkärät&oldid=16902082”