Ero sivun ”Raakkuäyriäiset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
p Removing Link FA template (handled by wikidata)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 8: Rivi 8:
| alajakso = [[Äyriäiset]] ''Crustacea''
| alajakso = [[Äyriäiset]] ''Crustacea''
| luokka = Raakkuäyriäiset<br>'''''Ostracoda'''''
| luokka = Raakkuäyriäiset<br>'''''Ostracoda'''''
| luokka_auktori = [[Pierre André Latreille|Latreille]], 1802
| luokka_auktori = [[Pierre André Latreille|Latreille]], 1802<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=84195#null | Nimeke = Ostracoda | Tekijä = | Selite = taksonomian lähde| Julkaisu = ITIS | Viitattu = 12.9.2017 }}</ref>
| jako = Alaluokat
| jako = Alaluokat
| jaot = * ''Podocopa'' (alaluokka)
| jaot = * ''Podocopa'' (alaluokka)
Rivi 18: Rivi 18:
}}
}}


'''Raakkuäyriäiset''' (''Ostracoda'') ovat [[Äyriäiset|äyriäisiä]], joilla on [[simpukka|simpukan]] kuorta muistuttava kaksiosainen suojakuori, jonka mukaan ne ovat saaneet nimensä – ”raakku” on [[Jokihelmisimpukka|jokihelmisimpukan]] kansankielinen nimitys. Raakkuäyriäisiä tunnetaan pari tuhatta elävää lajia, [[fossiili]]aineistossa kymmeniä tuhansia.
'''Raakkuäyriäiset''' (''Ostracoda'') ovat [[Äyriäiset|äyriäisiä]], joilla on [[simpukka|simpukan]] kuorta muistuttava kaksiosainen suojakuori, jonka mukaan ne ovat saaneet nimensä – ”raakku” on [[Jokihelmisimpukka|jokihelmisimpukan]] kansankielinen nimitys. Raakkuäyriäisiä tunnetaan pari tuhatta elävää lajia, [[fossiili]]aineistossa kymmeniä tuhansia.<ref name="LP">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoportti.com/suomi/fi/itameri/raakkuayriaiset | Nimeke = Raakkuäyriäiset | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Luontoportti | Viitattu = 12.9.2017 }}</ref>


== Ulkonäkö ja koko ==
Raakkuäyriäiset ovat pieniä, tyypillisesti noin millimetrin kokoisia, mutta eri lajien välillä koko vaihtelee 0,2–30&nbsp;mm. Kaksiosainen kuori on yläreunasta saranoitu ja koostuu [[kitiini]]stä. Jotkut lajit muodostavat kitiinikuoren päälle vielä kalkkikerroksen. Raakkuäyriäisillä on vähemmän raajoja kuin millään muulla äyriäisryhmällä; ruumiissa on vain kolme paria raajoja. Ne liikkuvat uimalla [[tuntosarvi]]ensa avulla.
Raakkuäyriäiset ovat pieniä, tyypillisesti noin millimetrin kokoisia, mutta eri lajien välillä koko vaihtelee 0,2–30&nbsp;mm. Kaksiosainen kuori on yläreunasta saranoitu ja koostuu [[kitiini]]stä. Jotkut lajit muodostavat kitiinikuoren päälle vielä kalkkikerroksen. Raakkuäyriäisillä on vähemmän raajoja kuin millään muulla äyriäisryhmällä; ruumiissa on vain kolme paria raajoja. Ne liikkuvat uimalla [[tuntosarvi]]ensa avulla.<ref name="LP"/>


== Levinneisyys ==
Raakkuäyriäisiä tavataan lähes kaikissa maailman vesistöissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.marinespecies.org/ostracoda/ | Nimeke = What is an ostracod? | Tekijä = Brandão, S. N.; Angel, M. V.; Karanovic, I.; Perrier, V. & Yasuhara, M. | Ajankohta = | Julkaisu = World Ostracoda Database | Viitattu = 12.9.2017 }}</ref>

== Ravinto ja elintavat ==
Raakkuäyriäiset elävät pääasiassa pohjamutaan kaivautuneina. Useimpien lajien ravintoa ovat bakteerit, levät ja jätteet. Järvien rantavesissä raakkuäyriäisiä voi elää jopa 160&nbsp;000 yksilöä neliömetrillä, yleensä joitakin tuhansia.
Raakkuäyriäiset elävät pääasiassa pohjamutaan kaivautuneina. Useimpien lajien ravintoa ovat bakteerit, levät ja jätteet. Järvien rantavesissä raakkuäyriäisiä voi elää jopa 160&nbsp;000 yksilöä neliömetrillä, yleensä joitakin tuhansia.


== Lisääntyminen ==
== Lisääntyminen ==
Monet raakkuäyriäiset lisääntyvät [[Partenogeneesi|partenogeneettisesti]], joissakin lajeissa esiintyy myös koiraita. Joillakin lajeilla naaraat pitävät munat kuoren välissä, jolloin poikaset syntyvät elävinä.<ref name="LP"/>

Monet raakkuäyriäiset lisääntyvät [[Partenogeneesi|partenogeneettisesti]], joissakin lajeissa esiintyy myös koiraita. Joillakin lajeilla naaraat pitävät munat kuoren välissä, jolloin poikaset syntyvät elävinä.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

* Luokittelu: [http://www.itis.gov ITIS]
* {{kirjaviite|Tekijä=Veikko Huhta|Nimeke=Suomen eläimet 5|Vuosi=1986|Julkaisija=Weilin+Göös|Tunniste=ISBN 951-35-2734-4}}
* {{kirjaviite|Tekijä=Veikko Huhta|Nimeke=Suomen eläimet 5|Vuosi=1986|Julkaisija=Weilin+Göös|Tunniste=ISBN 951-35-2734-4}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}


{{tynkä/Eläin}}
{{tynkä/Eläin}}

Versio 12. syyskuuta 2017 kello 20.41

Raakkuäyriäiset
Raakkuäyriäisiä
Raakkuäyriäisiä
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Äyriäiset Crustacea
Luokka: Raakkuäyriäiset
Ostracoda
Latreille, 1802[1]
Alaluokat
  • Podocopa (alaluokka)
  • Myodocopa (alaluokka)
  • Metacopina (lahko)
Katso myös

  Raakkuäyriäiset Wikispeciesissä
  Raakkuäyriäiset Commonsissa

Raakkuäyriäiset (Ostracoda) ovat äyriäisiä, joilla on simpukan kuorta muistuttava kaksiosainen suojakuori, jonka mukaan ne ovat saaneet nimensä – ”raakku” on jokihelmisimpukan kansankielinen nimitys. Raakkuäyriäisiä tunnetaan pari tuhatta elävää lajia, fossiiliaineistossa kymmeniä tuhansia.[2]

Ulkonäkö ja koko

Raakkuäyriäiset ovat pieniä, tyypillisesti noin millimetrin kokoisia, mutta eri lajien välillä koko vaihtelee 0,2–30 mm. Kaksiosainen kuori on yläreunasta saranoitu ja koostuu kitiinistä. Jotkut lajit muodostavat kitiinikuoren päälle vielä kalkkikerroksen. Raakkuäyriäisillä on vähemmän raajoja kuin millään muulla äyriäisryhmällä; ruumiissa on vain kolme paria raajoja. Ne liikkuvat uimalla tuntosarviensa avulla.[2]

Levinneisyys

Raakkuäyriäisiä tavataan lähes kaikissa maailman vesistöissä.[3]

Ravinto ja elintavat

Raakkuäyriäiset elävät pääasiassa pohjamutaan kaivautuneina. Useimpien lajien ravintoa ovat bakteerit, levät ja jätteet. Järvien rantavesissä raakkuäyriäisiä voi elää jopa 160 000 yksilöä neliömetrillä, yleensä joitakin tuhansia.

Lisääntyminen

Monet raakkuäyriäiset lisääntyvät partenogeneettisesti, joissakin lajeissa esiintyy myös koiraita. Joillakin lajeilla naaraat pitävät munat kuoren välissä, jolloin poikaset syntyvät elävinä.[2]

Lähteet

Viitteet

  1. Ostracoda (taksonomian lähde) ITIS. Viitattu 12.9.2017.
  2. a b c Raakkuäyriäiset Luontoportti. Viitattu 12.9.2017.
  3. Brandão, S. N.; Angel, M. V.; Karanovic, I.; Perrier, V. & Yasuhara, M.: What is an ostracod? World Ostracoda Database. Viitattu 12.9.2017.
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.