Ero sivun ”Cosimo III” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ak: Uusi sivu: thumb|Cosimo III, [[Jan Frans van Douvenin maalaama muotokuva noin vuodelta 1700.]] '''Cosimo III''' ({{k-it|Cosimo d... |
tark. |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Cosimo III:n puoliso oli vuodesta 1661 Ranskan prinsessa [[Marguerite-Louise d’Orléans]], jonka paheellista elämää hän ei sietänyt. Cosimo yritti pitkään saada avioliiton mitätöityä, kunnes Marguerite-Louise hylkäsi hänet vuonna 1675 ja muutti takaisin Ranskaan.<ref name="brit" /><ref name="NFB" /> |
Cosimo III:n puoliso oli vuodesta 1661 Ranskan prinsessa [[Marguerite-Louise d’Orléans]], jonka paheellista elämää hän ei sietänyt. Cosimo yritti pitkään saada avioliiton mitätöityä, kunnes Marguerite-Louise hylkäsi hänet vuonna 1675 ja muutti takaisin Ranskaan.<ref name="brit" /><ref name="NFB" /> |
||
Vanhoilla päivillään Cosimo III alkoi pelätä [[Medici]]n dynastian sammumista, sillä hänen vanhin poikansa Ferdinand ja ainoa veljensä Francesco Maria kuolivat molemmat vuonna 1711 lapsettomina ja toinen poika [[Gian Gastone]] eli lapsettomana erossa aviopuolisostaan. Cosimo yritti nimetä kruununperilliseksi tyttärensä [[Anna Maria Luisa de' Medici|Anna Maria Luisan]], jonka avioliitto [[Pfalzin vaaliruhtinaskunta|Pfalzin vaaliruhtinas]] [[Johan Vilhelm (Pfalz)|Johan Vilhelmin]] kanssa oli tosin myös lapseton, ja ehdotti jopa [[Firenzen tasavalta|Firenzen tasavallan]] uudelleenperustamista. Euroopan suurvallat kuitenkin sekaantuivat asiaan, koska ne halusivat kaikki saada Toscanan omaan valtapiiriinsä.<ref name="NFB" /><ref name="brit" /> |
Vanhoilla päivillään Cosimo III alkoi pelätä [[Medici]]n dynastian sammumista, sillä hänen vanhin poikansa Ferdinand ja ainoa veljensä Francesco Maria kuolivat molemmat vuonna 1711 lapsettomina ja toinen poika [[Gian Gastone]] eli lapsettomana erossa aviopuolisostaan. Cosimo yritti nimetä kruununperilliseksi tyttärensä [[Anna Maria Luisa de' Medici|Anna Maria Luisan]], jonka avioliitto [[Pfalzin vaaliruhtinaskunta|Pfalzin vaaliruhtinas]] [[Johan Vilhelm (Pfalz)|Johan Vilhelmin]] kanssa oli tosin myös lapseton, ja ehdotti jopa [[Firenzen tasavalta|Firenzen tasavallan]] uudelleenperustamista. Euroopan suurvallat kuitenkin sekaantuivat asiaan, koska ne halusivat kaikki saada Toscanan omaan valtapiiriinsä.<ref name="NFB" /><ref name="brit" /> Vuonna 1720 [[Espanja]] ja [[kvadrupelallianssi]]n valtiot ([[Iso-Britannia]], Ranska, [[Hollanti]] ja [[Itävalta]]) sopivat keskenään, että Medicin suvun mieslinjan sammuessa Toscanan hallitsijaksi nostettaisiin Espanjan prinssi [[Kaarle III (Espanja)|Don Carlos]]. Cosimo III:n kuoltua vuonna 1723 valta siirtyi hänen pojalleen Gian Gastonelle, joka jäi viimeiseksi Medici-sukuiseksi suurherttuaksi. Kvadrupelallianssin suunnitelmasta poiketen valta siirtyi sen jälkeen [[Habsburg]]-Lothringenin suvulle.<ref name="brit" /><ref>Risto Kari: ''Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot 5'', s. 414. Tammi, Helsinki 2001.</ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 11. syyskuuta 2017 kello 13.55
Cosimo III (ital. Cosimo de’ Medici; 14. elokuuta 1642 – 31. lokakuuta 1723) oli Toscanan suurherttua vuosina 1670–1723. Hänen pitkällä valtakaudellaan Toscanan valta heikkeni entisestään.[1]
Cosimon isä oli suurherttua Ferdinand II, joka kuoli vuonna 1670. Cosimo III osoittautui hyvin heikoksi hallitsijaksi.[2] Hän joutui tekemään paljon myönnytyksiä pitääkseen Toscanan puolueettomana Ranskan kuningas Ludvig XIV:n aloittamissa sodissa. Toscanan laivasto tuki Venetsian menestyksekkäitä merisotatoimia suuressa Turkin sodassa 1680-luvulla, mutta Toscana ei juuri hyötynyt saavutetuista voitoista. Kohdattuaan valtiomiehenä ja yksityiselämässään pääasiassa vastoinkäymisiä Cosimo uppoutui yhä enemmän uskonnolliseen hurskauteen ja lahjoitti paljon varoja katoliselle kirkolle.[1]
Cosimo III:n puoliso oli vuodesta 1661 Ranskan prinsessa Marguerite-Louise d’Orléans, jonka paheellista elämää hän ei sietänyt. Cosimo yritti pitkään saada avioliiton mitätöityä, kunnes Marguerite-Louise hylkäsi hänet vuonna 1675 ja muutti takaisin Ranskaan.[1][2]
Vanhoilla päivillään Cosimo III alkoi pelätä Medicin dynastian sammumista, sillä hänen vanhin poikansa Ferdinand ja ainoa veljensä Francesco Maria kuolivat molemmat vuonna 1711 lapsettomina ja toinen poika Gian Gastone eli lapsettomana erossa aviopuolisostaan. Cosimo yritti nimetä kruununperilliseksi tyttärensä Anna Maria Luisan, jonka avioliitto Pfalzin vaaliruhtinas Johan Vilhelmin kanssa oli tosin myös lapseton, ja ehdotti jopa Firenzen tasavallan uudelleenperustamista. Euroopan suurvallat kuitenkin sekaantuivat asiaan, koska ne halusivat kaikki saada Toscanan omaan valtapiiriinsä.[2][1] Vuonna 1720 Espanja ja kvadrupelallianssin valtiot (Iso-Britannia, Ranska, Hollanti ja Itävalta) sopivat keskenään, että Medicin suvun mieslinjan sammuessa Toscanan hallitsijaksi nostettaisiin Espanjan prinssi Don Carlos. Cosimo III:n kuoltua vuonna 1723 valta siirtyi hänen pojalleen Gian Gastonelle, joka jäi viimeiseksi Medici-sukuiseksi suurherttuaksi. Kvadrupelallianssin suunnitelmasta poiketen valta siirtyi sen jälkeen Habsburg-Lothringenin suvulle.[1][3]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cosimo III Wikimedia Commonsissa
