Ero sivun ”Pasilan kirkko” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) purku- ja käytöstäpoistovuosi mallineeseen |
mainitaan paikkakunta; purettiin, koska koko silloinen Pasila purettiin muutamaa taloa lukuunottamatta |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
|vuosi2 = 1978 |
|vuosi2 = 1978 |
||
}} |
}} |
||
'''Pasilan kirkko''' oli alkujaan Pasilan suomalaisen seuran omistama puurakennus. Vuonna 1920 se siirtyi Pasilan seurakunnan omistukseen ja se korjattiin [[Albert Nyberg]]in suunnitelmien mukaan kirkoksi ja työkeskukseksi. Remontoitu rakennus edusti huoneratkaisuiltaan niinkutsutun pikkukirkkoliikkeen toiminta-ajatusta. Kirkon pinta-ala oli 81 m<sup>2</sup> plus 39 m<sup>2</sup> parvi. Istumapaikkoja siinä oli 250 hengelle. Kirkossa oli 10-äänikertaiset pneumaattiset urut. Alttarilla oli saksalaista alkuperää ollut krusifiksi ja lisäksi [[Oskar Noponen|Oskar Noposen]] ja [[Gunnar Forsström]]in lasimaalauksia. Kirkon kellotapuli oli rakennettu vuonna 1932 ja siellä oli kaksi kelloa. Kirkkorakennus purettiin vuonna 1978.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Haapio & Luostarinen | Nimeke = Suomen Kirkot ja kirkkotaide 2 | Vuosi = 1980 | Sivu = 54| Julkaisupaikka = Lieto | Julkaisija = Etelä-Suomen Kustannus Oy | Suomentaja = | Tunniste = | Viitattu = 24.8.2017 }}</ref> |
'''Pasilan kirkko''' oli alkujaan Pasilan suomalaisen seuran omistama puurakennus [[Helsinki|Helsingin]] vanhassa [[Puu-Pasila]]ssa. Vuonna 1920 se siirtyi Pasilan seurakunnan omistukseen ja se korjattiin [[Albert Nyberg]]in suunnitelmien mukaan kirkoksi ja työkeskukseksi. Remontoitu rakennus edusti huoneratkaisuiltaan niinkutsutun pikkukirkkoliikkeen toiminta-ajatusta. Kirkon pinta-ala oli 81 m<sup>2</sup> plus 39 m<sup>2</sup> parvi. Istumapaikkoja siinä oli 250 hengelle. Kirkossa oli 10-äänikertaiset pneumaattiset urut. Alttarilla oli saksalaista alkuperää ollut krusifiksi ja lisäksi [[Oskar Noponen|Oskar Noposen]] ja [[Gunnar Forsström]]in lasimaalauksia. Kirkon kellotapuli oli rakennettu vuonna 1932 ja siellä oli kaksi kelloa. Kirkkorakennus purettiin muun kaupunginosan mukana vuonna 1978.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Haapio & Luostarinen | Nimeke = Suomen Kirkot ja kirkkotaide 2 | Vuosi = 1980 | Sivu = 54| Julkaisupaikka = Lieto | Julkaisija = Etelä-Suomen Kustannus Oy | Suomentaja = | Tunniste = | Viitattu = 24.8.2017 }}</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 26. elokuuta 2017 kello 01.05
| Pasilan kirkko | |
|---|---|
 |
|
| Seurakunta | Pasilan seurakunta |
| Rakentamisvuosi | korjattiin kirkoksi 1921 |
| Suunnittelija | Albert Nyberg |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 250 |
| Poistui käytöstä | 1978 |
 |
|
Pasilan kirkko oli alkujaan Pasilan suomalaisen seuran omistama puurakennus Helsingin vanhassa Puu-Pasilassa. Vuonna 1920 se siirtyi Pasilan seurakunnan omistukseen ja se korjattiin Albert Nybergin suunnitelmien mukaan kirkoksi ja työkeskukseksi. Remontoitu rakennus edusti huoneratkaisuiltaan niinkutsutun pikkukirkkoliikkeen toiminta-ajatusta. Kirkon pinta-ala oli 81 m2 plus 39 m2 parvi. Istumapaikkoja siinä oli 250 hengelle. Kirkossa oli 10-äänikertaiset pneumaattiset urut. Alttarilla oli saksalaista alkuperää ollut krusifiksi ja lisäksi Oskar Noposen ja Gunnar Forsströmin lasimaalauksia. Kirkon kellotapuli oli rakennettu vuonna 1932 ja siellä oli kaksi kelloa. Kirkkorakennus purettiin muun kaupunginosan mukana vuonna 1978.[1]
Lähteet
- ↑ Haapio & Luostarinen: Suomen Kirkot ja kirkkotaide 2, s. 54. Lieto: Etelä-Suomen Kustannus Oy, 1980.