Ero sivun ”Saarnastuoli” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
hauki on kala |
Htm (keskustelu | muokkaukset) pientä muokkausta ja säätöä; wl oikeaan paikkaan |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[ |
[[Tiedosto:Pulpit, Turunlinna.jpg|thumb||upright|Saarnastuoli [[Turun linnan kirkko|Turun linnan kirkossa]].]] |
||
⚫ | |||
'''Saarnastuoli''' tai '''saarnatuoli''' on [[kirkko]]jen etuosassa oleva erillinen puhujakoroke, josta pidetään [[saarna|saarnoja]].<ref>Kielitoimiston sanakirja 2.0. ''saarnastuoli''.</ref> |
|||
'''Saarnastuoli''' tai '''saarnatuoli''' on [[kirkko]]jen etuosassa oleva erillinen puhujakoroke, josta pidetään [[saarna|saarnoja]]. Vanhemmissa kirkoissa saarnastuolissa on usein rintasuojus ja kaikukatos.<ref>Kielitoimiston sanakirja 2.0. ''saarnastuoli''.</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sadeniemi, Matti (päätoim.)| Nimeke =Nykysuomen sanakirja| Vuosi =1996| Selite = 14. painos; hakusana ”Saarnastuoli”| Julkaisupaikka =Helsinki| Julkaisija =WSOY| Isbn = 951-0-18261-3| Viitattu = 25.7.2017}}</ref> |
|||
Saarnastuoli on erillään varsinaisesta [[alttari]]sta. Sieltä käsin luetaan päivän saarna sekä mahdollisesti myös kirkolliset tiedotukset, |
Saarnastuoli on erillään varsinaisesta [[alttari]]sta. Sieltä käsin luetaan päivän saarna sekä mahdollisesti myös kirkolliset tiedotukset, muun muassa avioliittoon kuuluttamiset, kuolleiden ja kastettujen nimet sekä viralliset ilmoitukset kirkollisten elinten kokouksista ja muuta tarvittavaa. |
||
Saarnastuoli on |
Saarnastuoli on niin sanottu pyhittämätön paikka; kun varsinaiselle alttarille saa perinteisen näkemyksen mukaan astua vain [[pappi]] tai kirkkoa hoitava [[suntio]], niin saarnastuoli on vapaata aluetta eli sinne saa nousta puhumaan maallikkokin. |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
Monissa [[Suomen keskiaikaiset kivikirkot|Suomen keskiaikaisissa kivikirkoissa]] on asehuoneessa ulkosaarnastuoli. Niitä oli etenkin Varsinais-Suomen ja Hämeen kirkoissa. Käynti ulkosaarnastuoliin on esimerkiksi [[Lohjan Pyhän Laurin kirkko|Lohjan Pyhän Laurin kirkossa]] asehuoneen lounaisnurkasta muurin sisällä olevia portaita. Ulkosaarnastuoli oli käytössä suurina juhlapyhinä, kun kirkko täyttyi. Sieltä myös luettiin maallisen hallinnon alaan kuuluvia tiedotuksia ja kuulutuksia.<ref>[http://www.lohjanseurakunta.fi/?sid=181 Lohjan seurakunta, kirkkorakennus ja kellotapuli]</ref> |
Monissa [[Suomen keskiaikaiset kivikirkot|Suomen keskiaikaisissa kivikirkoissa]] on asehuoneessa ulkosaarnastuoli. Niitä oli etenkin Varsinais-Suomen ja Hämeen kirkoissa. Käynti ulkosaarnastuoliin on esimerkiksi [[Lohjan Pyhän Laurin kirkko|Lohjan Pyhän Laurin kirkossa]] asehuoneen lounaisnurkasta muurin sisällä olevia portaita. Ulkosaarnastuoli oli käytössä suurina juhlapyhinä, kun kirkko täyttyi. Sieltä myös luettiin maallisen hallinnon alaan kuuluvia tiedotuksia ja kuulutuksia.<ref>[http://www.lohjanseurakunta.fi/?sid=181 Lohjan seurakunta, kirkkorakennus ja kellotapuli]</ref> |
||
Rivi 14: | Rivi 13: | ||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Aiheesta muualla == |
|||
{{Commonscat|Pulpits| |
{{Commonscat-rivi|Pulpits|Saarnastuoli}} |
||
* [https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Saarnastuoli Saarnastuoli; Kirkollinen sanasto; Suomen ev.lut.kirkko] |
|||
[[Luokka:Kirkkoarkkitehtuuri]] |
[[Luokka:Kirkkoarkkitehtuuri]] |
Versio 25. heinäkuuta 2017 kello 23.54
Saarnastuoli tai saarnatuoli on kirkkojen etuosassa oleva erillinen puhujakoroke, josta pidetään saarnoja. Vanhemmissa kirkoissa saarnastuolissa on usein rintasuojus ja kaikukatos.[1][2]
Saarnastuoli on erillään varsinaisesta alttarista. Sieltä käsin luetaan päivän saarna sekä mahdollisesti myös kirkolliset tiedotukset, muun muassa avioliittoon kuuluttamiset, kuolleiden ja kastettujen nimet sekä viralliset ilmoitukset kirkollisten elinten kokouksista ja muuta tarvittavaa.
Saarnastuoli on niin sanottu pyhittämätön paikka; kun varsinaiselle alttarille saa perinteisen näkemyksen mukaan astua vain pappi tai kirkkoa hoitava suntio, niin saarnastuoli on vapaata aluetta eli sinne saa nousta puhumaan maallikkokin.
Ulkosaarnastuoli
Monissa Suomen keskiaikaisissa kivikirkoissa on asehuoneessa ulkosaarnastuoli. Niitä oli etenkin Varsinais-Suomen ja Hämeen kirkoissa. Käynti ulkosaarnastuoliin on esimerkiksi Lohjan Pyhän Laurin kirkossa asehuoneen lounaisnurkasta muurin sisällä olevia portaita. Ulkosaarnastuoli oli käytössä suurina juhlapyhinä, kun kirkko täyttyi. Sieltä myös luettiin maallisen hallinnon alaan kuuluvia tiedotuksia ja kuulutuksia.[3]
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja 2.0. saarnastuoli.
- ↑ Sadeniemi, Matti (päätoim.): Nykysuomen sanakirja. 14. painos; hakusana ”Saarnastuoli”. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-18261-3.
- ↑ Lohjan seurakunta, kirkkorakennus ja kellotapuli
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saarnastuoli Wikimedia Commonsissa