Ero sivun ”Karjanhoito” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
kuva, am |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
== Historia == |
== Historia == |
||
[[Tiedosto:Egyptian Domesticated Animals.jpg|pienoiskuva|Karjanhoitoa muinaisessa Egyptissä]] |
|||
Karjanhoitoa harjoitettiin neoliittisella kaudella, mutta se saattoi alkaa aikaisemminkin. Arkeologiset todisteet osoittavat, että vuohia ja lampaita pidettiin laajasti Aasiassa viimeistään 8000 vuotta eaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ancient.eu/Animal_Husbandry/ | Nimeke = Animal husbandry | Tekijä = Joshua J. Mark | Ajankohta = | Julkaisu = Ancient History Encyclopedia | Viitattu = 7.6.2017 }}</ref> |
Karjanhoitoa harjoitettiin neoliittisella kaudella, mutta se saattoi alkaa aikaisemminkin. Arkeologiset todisteet osoittavat, että vuohia ja lampaita pidettiin laajasti Aasiassa viimeistään 8000 vuotta eaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ancient.eu/Animal_Husbandry/ | Nimeke = Animal husbandry | Tekijä = Joshua J. Mark | Ajankohta = | Julkaisu = Ancient History Encyclopedia | Viitattu = 7.6.2017 }}</ref> |
||
Suomessa on pidetty [[lammas|lampaita]] mahdollisesti jo [[kivikausi|kivikaudelta]] |
Suomessa on pidetty [[lammas|lampaita]] mahdollisesti jo [[kivikausi|kivikaudelta]] ja nautoja [[pronssikausi|pronssikaudelta]] alkaen. [[Hevonen]] on saapunut Suomeen viimeistään pronssikauden lopussa, kun taas siat, vuohet ja kanat tulivat Suomeen vasta historiallisella ajalla, todennäköisesti myöhäisellä rautakaudella. Nykyiset maatiaiskarjarodut muodostuivat 1800-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3838 | Nimeke = Suomalaisen karjanhoidon varhaishistorian perusteos | Tekijä = Taija Kaarlenkaski | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Agricola | Selite = Arvio teoksesta Bläuer, Auli: Voita, villaa ja vetoeläimiä. Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa. | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref> Kotieläintilojen ja niillä työskentelevien ihmisten lukumäärä on vähentynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/398_ammatti | Nimeke = Tuotantoeläintenhoitaja | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Ammattinetti | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref> |
||
== Ympäristövaikutukset == |
== Ympäristövaikutukset == |
||
Maapallon maa-alasta yli neljännes on karjatalouden käytössä.<ref name="IX">{{Verkkoviite | Osoite = http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ge/ge2/08_ruoantuotanto/801?C:D=2130572&m:selres=2130572 | Nimeke = Maanviljely ja karjanhoito | Tekijä = Salla Lindström | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = Internetix | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref> YK:n maailman elintarvikejärjestön FAO:n laskelmien mukaan karjan kasvatus aiheuttaa jopa 18 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi karjatalouden tuotteet vaativat usein kylmäsäilytystä, ja myös kylmälaitteiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlit.fi/uutiset/karjatalous-aiheuttaa-lahes-viidenneksen-kasvihuonepaastoista | Nimeke = KARJATALOUS AIHEUTTAA LÄHES VIIDENNEKSEN KASVIHUONEPÄÄSTÖISTÄ | Tekijä = | Ajankohta = 2007 | Julkaisu = Ruokatieto | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref> |
Maapallon maa-alasta yli neljännes on karjatalouden käytössä.<ref name="IX">{{Verkkoviite | Osoite = http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ge/ge2/08_ruoantuotanto/801?C:D=2130572&m:selres=2130572 | Nimeke = Maanviljely ja karjanhoito | Tekijä = Salla Lindström | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = Internetix | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref> YK:n maailman elintarvikejärjestön FAO:n laskelmien mukaan karjan kasvatus aiheuttaa jopa 18 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi karjatalouden tuotteet vaativat usein kylmäsäilytystä, ja myös kylmälaitteiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlit.fi/uutiset/karjatalous-aiheuttaa-lahes-viidenneksen-kasvihuonepaastoista | Nimeke = KARJATALOUS AIHEUTTAA LÄHES VIIDENNEKSEN KASVIHUONEPÄÄSTÖISTÄ | Tekijä = | Ajankohta = 2007 | Julkaisu = Ruokatieto | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref> |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
| Rivi 23: | Rivi 24: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{Commonscat-rivi|Animal husbandry}} |
|||
* [https://www.boell.de/sites/default/files/meat_atlas2014_kommentierbar.pdf Meat Atlas] |
* [https://www.boell.de/sites/default/files/meat_atlas2014_kommentierbar.pdf Meat Atlas] |
||
{{Tynkä/Yhteiskunta}} |
|||
[[Luokka:Kotieläintalous]] |
[[Luokka:Kotieläintalous]] |
||
Versio 8. kesäkuuta 2017 kello 17.45
Karjanhoito eli karjatalous tarkoittaa karjaeläinten kuten naudan, jakkien tai vuohien kasvattamista ravinnon tai muiden niistä saatavien hyödykkeiden vuoksi. Sitä on harjoitettu jo tuhansia vuosia aina ensimmäisten eläinten kesyttämisestä asti.
Karjanhoito voidaan jakaa lypsykarjan ja lihakarjan kasvattamiseen. Joskus myös siipikarja erotetaan omaksi ryhmäkseen.[1] Ihmisen ravinnoksi tarkoitettua maitoa saadaan lähinnä lehmistä, puhveleista ja vuohista.[2]
Lihan kysynnän ennustetaan kasvavan maailmassa jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.[3]
Historia
Karjanhoitoa harjoitettiin neoliittisella kaudella, mutta se saattoi alkaa aikaisemminkin. Arkeologiset todisteet osoittavat, että vuohia ja lampaita pidettiin laajasti Aasiassa viimeistään 8000 vuotta eaa.[4]
Suomessa on pidetty lampaita mahdollisesti jo kivikaudelta ja nautoja pronssikaudelta alkaen. Hevonen on saapunut Suomeen viimeistään pronssikauden lopussa, kun taas siat, vuohet ja kanat tulivat Suomeen vasta historiallisella ajalla, todennäköisesti myöhäisellä rautakaudella. Nykyiset maatiaiskarjarodut muodostuivat 1800-luvulla.[5] Kotieläintilojen ja niillä työskentelevien ihmisten lukumäärä on vähentynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti.[6]
Ympäristövaikutukset
Maapallon maa-alasta yli neljännes on karjatalouden käytössä.[1] YK:n maailman elintarvikejärjestön FAO:n laskelmien mukaan karjan kasvatus aiheuttaa jopa 18 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi karjatalouden tuotteet vaativat usein kylmäsäilytystä, ja myös kylmälaitteiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä.[7]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Salla Lindström: Maanviljely ja karjanhoito Internetix. 2014. Viitattu 6.6.2017.
- ↑ Dairying Encyclopedia Britannica. Viitattu 6.6.2017.
- ↑ KASVAVA KARJATALOUS ON UHKA JA MAHDOLLISUUS LATINALAISESSA AMERIKASSA Kansan Uutiset. 2016. Viitattu 6.6.2017.
- ↑ Joshua J. Mark: Animal husbandry Ancient History Encyclopedia. Viitattu 7.6.2017.
- ↑ Taija Kaarlenkaski: Suomalaisen karjanhoidon varhaishistorian perusteos (Arvio teoksesta Bläuer, Auli: Voita, villaa ja vetoeläimiä. Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa.) Agricola. 2015. Viitattu 6.6.2017.
- ↑ Tuotantoeläintenhoitaja Ammattinetti. Viitattu 6.6.2017.
- ↑ KARJATALOUS AIHEUTTAA LÄHES VIIDENNEKSEN KASVIHUONEPÄÄSTÖISTÄ Ruokatieto. 2007. Viitattu 6.6.2017.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karjanhoito Wikimedia Commonsissa
