Ero sivun ”Juhana I Peloton” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
KLS (keskustelu | muokkaukset) syntymä- ja kuolinpäivä ja -paikka |
p Botti siirsi "Katso myös" -osion oikeaan kohtaan. |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Juhana murhautti vastustajansa [[Orléansin herttua]] Ludvigin vuonna 1407. Murha oli viimeinen sytyke kymmenvuotiseen sisällissotaan Burgundin ja [[Armagnac]]in puolueiden välillä vuodesta 1411 alkaen. Juhanan verinen hallitsemistapa johti siihen, että pariisilaisten karkottivat hänet kaupungista vuonna 1413. Tämän takia Juhana asettui satavuotisessa sodassa Englannin ja sen kuningas Henrikin puolelle. Yhteisoperaatio kuivui kokoon Juhanan kuoleman 1419 ja Henrikin kuoleman 1422 takia. Ranskan sotaonni kääntyi lopulta vasta [[Jeanne d’Arc|Orléansin neitsyen]] ansiosta vuodesta 1430 alkaen.<ref name="oe" /> |
Juhana murhautti vastustajansa [[Orléansin herttua]] Ludvigin vuonna 1407. Murha oli viimeinen sytyke kymmenvuotiseen sisällissotaan Burgundin ja [[Armagnac]]in puolueiden välillä vuodesta 1411 alkaen. Juhanan verinen hallitsemistapa johti siihen, että pariisilaisten karkottivat hänet kaupungista vuonna 1413. Tämän takia Juhana asettui satavuotisessa sodassa Englannin ja sen kuningas Henrikin puolelle. Yhteisoperaatio kuivui kokoon Juhanan kuoleman 1419 ja Henrikin kuoleman 1422 takia. Ranskan sotaonni kääntyi lopulta vasta [[Jeanne d’Arc|Orléansin neitsyen]] ansiosta vuodesta 1430 alkaen.<ref name="oe" /> |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Flanderin kreivit]] |
[[Luokka:Flanderin kreivit]] |
||
Versio 7. helmikuuta 2017 kello 18.55
Juhana I Peloton, myös Juhana Peloton (ransk. Jean sans Peur) (28. toukokuuta 1371 Dijon – 10. syyskuuta 1419 Montereau-Fault-Yonne) oli kuninkaalliseen Valois-sukuun eli Kapetingeihin kuulunut Burgundin herttua satavuotisen sodan aikana Ranskassa.[1]
Juhanasta tuli Burgundin ja Flanderin herttuakunnan päämies vuonna 1404 Kaarle VI:n ollessa Ranskan kuningas. Ennen sitä hän osoitti nimensä mukaista pelottomuutta Nikopoliin taistelussa 1396 turkkilaista sulttaani Bayezid I:tä vastaan. Tosin hänen johtamansa ranskalainen ratsuväki kärsi taistelussa suuret tappiot kurittomuutensa takia. Juhana jäi panttivangiksi, ja suvun oli maksettava hänestä 200 000 dukaatin lunnaat. Juhanasta tuli kuitenkin kansallissankari, ja sen turvin hän sekaantui monin tavoin Ranskan hallitsemiseen.[1] Tämän oli mahdollista kuninkaan mielisairauden takia. Kaarlesta tuli kyvytön maan johtajaksi, ja hänen Valois-sukuiset setänsä ottivat vallan ja käyttivät valtion varoja omaksi edukseen.
Juhana murhautti vastustajansa Orléansin herttua Ludvigin vuonna 1407. Murha oli viimeinen sytyke kymmenvuotiseen sisällissotaan Burgundin ja Armagnacin puolueiden välillä vuodesta 1411 alkaen. Juhanan verinen hallitsemistapa johti siihen, että pariisilaisten karkottivat hänet kaupungista vuonna 1413. Tämän takia Juhana asettui satavuotisessa sodassa Englannin ja sen kuningas Henrikin puolelle. Yhteisoperaatio kuivui kokoon Juhanan kuoleman 1419 ja Henrikin kuoleman 1422 takia. Ranskan sotaonni kääntyi lopulta vasta Orléansin neitsyen ansiosta vuodesta 1430 alkaen.[1]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c Kjersgaard, Erik - Dahlerup, Troels: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 9., s. 94-98. Suomentanut Eskelinen, Heikki. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08056-3.