Juhana I Peloton

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juhana I Peloton
Burgundin herttuat
Kapetingi-dynastia
(Valois-haara)
Armoiries Bourgogne Philippe le Bon.png

Filip II Rohkea
Lapset
   Juhana II
   Antoine
Juhana I Peloton
Lapset
   Flip III Hyvä
Filip III Hyvä
Lapset
   Kaarle I Rohkea
Kaarle I Rohkea
Lapset
   Maria I
Maria I

Juhana I Peloton, myös Juhana Peloton (ransk. Jean sans Peur) (28. toukokuuta 1371 Dijon10. syyskuuta 1419 Montereau-Fault-Yonne) oli kuninkaalliseen Valois-sukuun eli Kapetingeihin kuulunut Burgundin herttua satavuotisen sodan aikana Ranskassa.[1]

Juhanasta tuli Burgundin ja Flanderin herttuakunnan päämies vuonna 1404 Kaarle VI:n ollessa Ranskan kuningas. Ennen sitä hän osoitti nimensä mukaista pelottomuutta Nikopoliin taistelussa 1396 turkkilaista sulttaani Bayezid I:tä vastaan. Tosin hänen johtamansa ranskalainen ratsuväki kärsi taistelussa suuret tappiot kurittomuutensa takia. Juhana jäi panttivangiksi, ja suvun oli maksettava hänestä 200 000 dukaatin lunnaat. Juhanasta tuli kuitenkin kansallissankari, ja sen turvin hän sekaantui monin tavoin Ranskan hallitsemiseen.[1] Tämä oli mahdollista kuninkaan mielisairauden takia. Kaarlesta tuli kyvytön maan johtajaksi, ja hänen Valois-sukuiset setänsä ottivat vallan ja käyttivät valtion varoja omaksi edukseen.

Juhana murhautti vastustajansa Orléansin herttua Ludvigin vuonna 1407. Murha oli viimeinen sytyke 28-vuotiseen sisällissotaan Burgundin ja Armagnacin puolueiden välillä. Juhanan verinen hallitsemistapa johti siihen, että pariisilaiset karkottivat hänet kaupungista vuonna 1413. Tämän takia Juhana asettui satavuotisessa sodassa Englannin ja sen kuningas Henrikin puolelle. Yhteisoperaatio kuivui kokoon Juhanan kuoleman 1419 ja Henrikin kuoleman 1422 takia. Juhana murhattiin Montereaun sillalla hänen ollessaan tapaamassa tulevaa kuningasta Kaarle VII:tä[2]. Ranskan sotaonni kääntyi lopulta vasta Orléansin neitsyen ansiosta vuodesta 1430 alkaen.[1]

Juhanan maine Ranskan historiassa on ollut pitkään huono. Häntä on pidetty lähinnä murhaajana ja petturina. Hän ei ollut kuitenkaan huomattavasti väkivaltaisempi kuin muut 1400-luvun alkupuolen hallitsijat. Ranskalle Juhanan vallankäyttö aiheutti tuhoa, mutta Burgundille hänen politiikkansa merkitsi suhteellisen rauhaisaa aikaa.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kjersgaard, Erik - Dahlerup, Troels: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 9., s. 94-98. Suomentanut Eskelinen, Heikki. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08056-3.
  2. a b Vaughan, Richard: John, Duke of Burgundy britannica.com. Viitattu 13.3.2020. (englanniksi)