Ero sivun ”Äänenvoimakkuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p stilisointia. |
p stilisointia. |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
*[[foni]] |
*[[foni]] |
||
*[[soni]] |
*[[soni]] |
||
__NOTOC__ |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Matti | Nimeke=Kommunikaatioakustiikka | Selite=Suomenkielinen oppikirja, 237 sivua | Julkaisija=TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio | Julkaisupaikka=Espoo | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-22-4412-8}} |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Matti | Nimeke=Kommunikaatioakustiikka | Selite=Suomenkielinen oppikirja, 237 sivua | Julkaisija=TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio | Julkaisupaikka=Espoo | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-22-4412-8}} |
||
Versio 28. tammikuuta 2017 kello 17.47
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: IW virheellinen |
Äänenvoimakkuus on määre, jolla yleensä mitataan havaittua äänenvoimakkuutta eli sitä, kuinka voimakkaana jokin ääni koetaan. Tällöin on kyse subjektiivisesta, havaitusta äänenvoimakkuudesta. Voidaan tarkoittaa myös fysikaalista äänenvoimakkuutta desibeleinä.[1] Äänenvoimakkuudesta puhutaan usein ”volyymina”[2].
Fysikaalinen äänenvoimakkuus
Äänenvoimakkuudella voidaan myös tarkoittaa äänenpainetasoa, jota mitataan desibeleinä (dB) ja joka kertoo äänen fysikaalisen voimakkuuden.
Ihmisen havainnoima äänekkyys
Äänenpainetason ja ihmisen kuulohavainnon välisenä yhteytenä toimii äänekkyystaso, jonka mittayksikkö on foni[3][4] eli fooni[5] ja äänekkyys, jonka mittayksikkö on soni[6] eli sooni[7]. Nämä on kokeellisesti määritelty niin, että foni lukuarvona on 1 kHz:n ääneksen tapauksessa sama kuin ääneksen äänenpainetaso desibeleinä. Soni-asteikko on lineaarinen voimakkuusasteikko.[8][9]
Katso myös
Lähteet
- Karjalainen, Matti: Kommunikaatioakustiikka. Suomenkielinen oppikirja, 237 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 1999. ISBN 951-22-4412-8.
- Sibelius-Akatemia: Akustiikan perusteet. "Sanasto".
Viitteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja: "Äänenvoimakkuus".
- ↑ Kielitoimiston sanakirja: "Volyymi".
- ↑ Tieteen termipankki: "foni".
- ↑ Sanastokeskus TSK:n termipankki: "foni".
- ↑ Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierasperäiset sanat, s. 122. "fooni". Toimittanut Nykysuomen laitos. 12. painos. Helsinki: WSOY 1989. ISBN 951-0-09108-1.
- ↑ Tieteen termipankki: "soni".
- ↑ Kielitoimiston sanakirja: "sooni".
- ↑ Kommunikaatioakustiikka, s. 121-131.
- ↑ Sibelius-Akatemia.
Kirjallisuutta
- Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics. 430 sivua. John Wiley & Sons, Ltd, 2015. ISBN 978-1-118-86654-2. [1] [2].
- Van Bergeijk, William A. & Pierce, John R. & David, Edward E., jr: Aallot ja korva. Luonto tieteen valossa 4. Alkuteoksen nimi Wawes and the ear. 195 sivua. Suomentanut Reino Tuokko. Helsinki: WSOY, 1960.
Aiheesta muualla
- Karjalainen, Matti: Hieman akustiikkaa. Suomenkielinen opetusmoniste, 54 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
- Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan. Suomenkielinen opetusmoniste, 36 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2015.
- Pulkki, Ville: Kommunikaatioakustiikan perusteet. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos, 2016.