Ero sivun ”Äänenvoimakkuus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p Muutoksia vielä tulossa.
Rivi 1: Rivi 1:
{{Korjattava|IW virheellinen}}
{{Korjattava|IW virheellinen}}
'''Äänenvoimakkuus''' on määre, jolla yleensä mitataan havaittua äänenvoimakkuutta eli sitä, kuinka voimakkaana jokin [[ääni]] koetaan. Tällöin on kyse subjektiivisesta, havaitusta äänenvoimakkuudesta. Voidaan tarkoittaa myös fysikaalista äänenvoimakkuutta desibeleinä.<ref>[http://www.kielitoimistonsanakirja.fi Äänenvoimakkuus; Kielitoimiston sanakirja]</ref> Äänenvoimakkuudesta puhutaan usein ”volyymina”<ref>[http://www.kielitoimistonsanakirja.fi Volyymi; Kielitoimiston sanakirja]</ref>.
'''Äänenvoimakkuus''' on määre, jolla yleensä mitataan havaittua äänenvoimakkuutta eli sitä, kuinka voimakkaana jokin [[ääni]] koetaan. Tällöin on kyse subjektiivisesta, havaitusta äänenvoimakkuudesta. Voidaan tarkoittaa myös fysikaalista äänenvoimakkuutta desibeleinä.<ref>[http://www.kielitoimistonsanakirja.fi Äänenvoimakkuus; Kielitoimiston sanakirja]</ref> Äänenvoimakkuudesta puhutaan usein ”volyymina”<ref>[http://www.kielitoimistonsanakirja.fi Volyymi; Kielitoimiston sanakirja].</ref>.


== Fysikaalinen äänenvoimakkuus ==
== Fysikaalinen äänenvoimakkuus ==

Versio 24. tammikuuta 2017 kello 09.50

Äänenvoimakkuus on määre, jolla yleensä mitataan havaittua äänenvoimakkuutta eli sitä, kuinka voimakkaana jokin ääni koetaan. Tällöin on kyse subjektiivisesta, havaitusta äänenvoimakkuudesta. Voidaan tarkoittaa myös fysikaalista äänenvoimakkuutta desibeleinä.[1] Äänenvoimakkuudesta puhutaan usein ”volyymina”[2].

Fysikaalinen äänenvoimakkuus

Äänenvoimakkuudella voidaan myös tarkoittaa äänenpainetasoa, jota mitataan desibeleinä (dB) ja joka kertoo äänen fysikaalisen voimakkuuden. Äänekkyys ja äänenpainetaso eivät ole suoraan verrannollisia toisiinsa ihmisen kuulon toiminnan vuoksi.[3][4]

Ihmisen havainnoima äänekkyys

Äänenpainetason ja ihmisen havainnon välisenä yhteytenä toimii äänekkyystaso, jonka mittayksikkö on foni[5][6] eli fooni[7] ja äänekkyys, jonka mittayksikkö on soni[8] eli sooni[9]. Nämä on kokeellisesti määritelty niin, että fonilukuarvo on 1 kHz:n ääneksen tapauksessa sama kuin ääneksen äänenpainetaso desibeleinä. Soniluku on lineaarinen voimakkuusasteikko.[3][10]

Katso myös

Lähteet

  • Karjalainen, Matti: Kommunikaatioakustiikka. Suomenkielinen oppikirja, 237 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 1999. ISBN 951-22-4412-8.
  • Karjalainen, Matti: Hieman akustiikkaa. Suomenkielinen opetusmoniste, 54 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
  • Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan. Suomenkielinen opetusmoniste, 36 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2015.
  • Pulkki, Ville: Kommunikaatioakustiikan perusteet. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos, 2016.
  • Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics. 456 sivua. John Wiley & Sons, Ltd, 2015. ISBN 978-1-118-86654-2. [1] [2].
  • Sibelius-Akatemia: Akustiikan perusteet. "Sanasto".
  • Tieteen termipankki: "foni".
  • Sanastokeskus TSK:n termipankki: "foni".
  • Tekniikan sanastokeskus Tepa: "soni".

Viitteet

  1. Äänenvoimakkuus; Kielitoimiston sanakirja
  2. Volyymi; Kielitoimiston sanakirja.
  3. a b Kommunikaatioakustiikka, s. 121-131.
  4. Hieman akustiikkaa, s. 30–34.
  5. Tieteen termipankki, "foni".
  6. Sanastokeskus TSK:n termipankki, "foni".
  7. Lähde termille "fooni": Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierasperäiset sanat, s. 122. Toimittanut Nykysuomen laitos. 12. painos. Helsinki: WSOY 1989. ISBN 951-0-09108-1
  8. Tekniikan sanastokeskus Tepa, "soni".
  9. Lähde termille "sooni": sooni. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  10. Sibelius-Akatemia.

Kirjallisuutta

  • Van Bergeijk, William A. & Pierce, John R. & David, Edward E., jr: Aallot ja korva. Luonto tieteen valossa 4. Alkuteoksen nimi Wawes and the ear. Suomentanut Reino Tuokko. Helsinki: WSOY, 1960.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.