Ero sivun ”Rataseläimet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p eliön elinympäristökuvaukseen |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| leveys = 250 |
| leveys = 250 |
||
| kuvateksti = ''[[Habrotrocha rosa]]'' |
| kuvateksti = ''[[Habrotrocha rosa]]'' |
||
| domeeni =[[Aitotumaiset]] |
| domeeni =[[Aitotumaiset]] Eucarya |
||
| kunta = [[Eläinkunta]] |
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalis |
||
| alakunta = [[Eumetazoa]] |
| alakunta = [[Eumetazoa]] |
||
| pääjakso= Rataseläimet<br> |
| pääjakso= Rataseläimet<br>'''Rotifera''' |
||
| pääjakso_auktori=[[Georges Cuvier|Cuvier]], 1817 |
| pääjakso_auktori=[[Georges Cuvier|Cuvier]], 1817 |
||
| jako =Luokat |
| jako =Luokat |
||
| jaot = * |
| jaot = *[[Monogononta]] |
||
* |
* [[Bdelloidea]] |
||
* |
* [[Seisonidea]] |
||
| wikispecies =Rotifera |
| wikispecies =Rotifera |
||
| commonscat = Rotifera |
| commonscat = Rotifera |
||
}} |
}} |
||
'''Rataseläimet''' ( |
'''Rataseläimet''' (Rotifera) on [[eläinkunta|eläinkunnan]] pääjakso. Rataseläimet ovat tavallisemmin alle 2 mm:n pituisia ja läpikuultavia. Niitä elää kaikkialla maapallolla. Lajeja tunnetaan Suomesta yli 400.<ref>{{Kirjaviite |
||
| Nimeke = Vesikirppu ja sudenkorento | Julkaisija = WSOY| Vuosi = |
|||
| Tekijä = | Suomentaja = |
|||
| Luku = | Sivu = 178| Selite = |
|||
| Julkaisupaikka = Porvoo | Tunniste = | Isbn = 978-951-0-21395-7 |
|||
| Kieli = }}</ref> |
|||
Rataseläinten ihon pinnalla on kiinteä panssari ja ruumiin takapäässä jalka, jolla eläin kiinnittyy alustaan. Suun ympärillä on kaksiosainen levy, jonka ripsikiehkurat ohjaavat ravintohiukkasia suuhun ja toimivat myös liikuntaelimenä. Rataseläimet ovat yksineuvoisia ja lisääntyvät munimalla. Niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu partenogeneettisesti lisääntyvän ja hedelmöityvän sukupolven välillä. |
Rataseläinten ihon pinnalla on kiinteä panssari ja ruumiin takapäässä jalka, jolla eläin kiinnittyy alustaan. Suun ympärillä on kaksiosainen levy, jonka ripsikiehkurat ohjaavat ravintohiukkasia suuhun ja toimivat myös liikuntaelimenä. Rataseläimet ovat yksineuvoisia ja lisääntyvät munimalla. Niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu partenogeneettisesti lisääntyvän ja hedelmöityvän sukupolven välillä. |
||
==Esiintyminen== |
==Esiintyminen== |
||
Versio 3. tammikuuta 2017 kello 22.10
| Rataseläimet | |
|---|---|
 Habrotrocha rosa |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalis |
| Alakunta: | Eumetazoa |
| Pääjakso: |
Rataseläimet Rotifera Cuvier, 1817 |
| Luokat | |
| Katso myös | |
Rataseläimet (Rotifera) on eläinkunnan pääjakso. Rataseläimet ovat tavallisemmin alle 2 mm:n pituisia ja läpikuultavia. Niitä elää kaikkialla maapallolla. Lajeja tunnetaan Suomesta yli 400.[1]
Rataseläinten ihon pinnalla on kiinteä panssari ja ruumiin takapäässä jalka, jolla eläin kiinnittyy alustaan. Suun ympärillä on kaksiosainen levy, jonka ripsikiehkurat ohjaavat ravintohiukkasia suuhun ja toimivat myös liikuntaelimenä. Rataseläimet ovat yksineuvoisia ja lisääntyvät munimalla. Niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu partenogeneettisesti lisääntyvän ja hedelmöityvän sukupolven välillä.
Esiintyminen
Rataseläimet elävät sammalikoissa, maassa ja suolattomassa vedessä. Osa rataseläimistä on myös loisia. Pikkumatojen ja äyriäisten ravintona niillä on merkitystä sisävesien planktonissa. Kuivuneina rataseläimet kestävät äärimmäisiä olosuhteita ja voivat tällöin pysyä elossa 3–4 vuotta ja levitä tuulen mukana paikasta toiseen. Rataseläimiä on myös tavattu keinotekoisissa ympäristöissä, kuten akvaarioissa ja piha-altaissa.
- ↑ Vesikirppu ja sudenkorento, s. 178. Porvoo: WSOY. ISBN 978-951-0-21395-7.