Ero sivun ”Näsiä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lähdepyynnöllä kyseenalaistettu erikoinen luonnehdinta pois
lajinimipäivitys, aiheesta muualla -päivitys
Rivi 1: Rivi 1:
{{Taksonomia/kasvit
{{Taksonomia/kasvit
| nimi = Näsiä
| nimi = Lehtonäsiä
| kuva = Harilik näsiniin (Daphne mezereum) - Keila loomets.jpg
| kuva = Harilik näsiniin (Daphne mezereum) - Keila loomets.jpg
| kuvateksti =
| kuvateksti =
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''
Rivi 19: Rivi 19:
}}
}}
[[Tiedosto:Daphne mezereum0.jpg|pienoiskuva|]]
[[Tiedosto:Daphne mezereum0.jpg|pienoiskuva|]]
'''Näsiä''' eli '''riidenmarja''' (''Daphne mezereum'') on [[pensas]], joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen [[marja]]t ovat erittäin myrkyllisiä. Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa [[metsereiini]]ä (C<sub>38</sub>H<sub>38</sub>O<sub>10</sub>, CAS-numero 34807-41-5). Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu [[Näsiät|näsiöihin]] (''Daphne''), jossa on noin 50 lajia.
'''Näsiä''' eli '''lehtonäsiä''', ''riidenmarja'' (''Daphne mezereum'') on [[pensas]], joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen [[marja]]t ovat erittäin myrkyllisiä. Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa [[metsereiini]]ä (C<sub>38</sub>H<sub>38</sub>O<sub>10</sub>, CAS-numero 34807-41-5). Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu [[Näsiät|näsiöihin]] (''Daphne''), jossa on noin 50 lajia.


== Ulkonäkö ==
== Ulkonäkö ==


Näsiä kasvaa noin 60–120&nbsp;cm korkeaksi pensaaksi. Lehdet ovat noin 6 cm pitkät, suikeat ja sinivihreät. Näsiän vaaleanvioletit kukat puhkeavat varren vanhoista silmuista ennen lehtimistä. Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä luumarjoja.
Lehtonäsiä kasvaa noin 60–120&nbsp;cm korkeaksi pensaaksi. Lehdet ovat noin 6 cm pitkät, suikeat ja sinivihreät. Lehtonäsiän vaaleanvioletit kukat puhkeavat varren vanhoista silmuista ennen lehtimistä. Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä luumarjoja.


== Levinneisyys ==
== Levinneisyys ==


Näsiä on [[Ahvenanmaa]]lla kokonaan rauhoitettu. Näsiä kasvaa lehtomaisissa metsissä.<ref>[http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/nasia Luontoportti]</ref>
Lehtonäsiä on [[Ahvenanmaa]]lla kokonaan rauhoitettu. Lehtonäsiä kasvaa lehtomaisissa metsissä.<ref>[http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/nasia Luontoportti]</ref>


== Käyttö ==
== Käyttö ==


Näsiän osia on käytetty lääkekasvina. Sen myrkyllisyyttä on myös hyödynnetty esimerkiksi ketunmyrkyn valmistukseen. Sitä käytetään myös koristekasvina.
Lehtonäsiän osia on käytetty lääkekasvina. Sen myrkyllisyyttä on myös hyödynnetty esimerkiksi ketunmyrkyn valmistukseen. Sitä käytetään myös koristekasvina.


== Kasvintuhoojat ==
== Kasvintuhoojat ==


[[Nisäkkäät]] jättävät näsiän rauhaan, sillä se on useimmille niistä tappavan myrkyllinen. On kuitenkin olemassa eläimiä, jotka pystyvät sitä syömään, kuten [[hanhet]].<ref>
[[Nisäkkäät]] jättävät lehtonäsiän rauhaan, sillä se on useimmille niistä tappavan myrkyllinen. On kuitenkin olemassa eläimiä, jotka pystyvät sitä syömään, kuten [[hanhet]].<ref>
Cantell & Saario: [http://www.henriettes-herb.com/eclectic/cant-saar/daphne.html], Suomen myrkylliset ja lääkekasvit, 1936</ref>
Cantell & Saario: [http://www.henriettes-herb.com/eclectic/cant-saar/daphne.html], Suomen myrkylliset ja lääkekasvit, 1936</ref>


Rivi 42: Rivi 42:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* {{Pinkka| taksoni=Näsiä | tieteellinen nimi=Daphne mezereum | ID=2536 }}
* [[UPM-Kymmene]]: [http://w3.upm-kymmene.com/for/internet/upm_skog.nsf/images/lehtokasviopas.pdf/$FILE/lehtokasviopas.pdf Metsiemme lehtokasveja]
* [http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=2536 Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Näsiä (''Daphne mezereum'')]
* [http://www.henriettes-herb.com/eclectic/elias/daphne.html] Lönnrotin ja Saelanin kuvaus näsiästä Flora Fennicasta vuodelta 1866
* [http://www.henriettes-herb.com/eclectic/elias/daphne.html] Lönnrotin ja Saelanin kuvaus näsiästä Flora Fennicasta vuodelta 1866
* [http://www.liberherbarum.com/Pn0260.HTM] Liber Herbarum II: Daphne Mezereum
* [http://www.liberherbarum.com/Pn0260.HTM] Liber Herbarum II: Daphne Mezereum

Versio 26. marraskuuta 2016 kello 22.43

Lehtonäsiä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malvales
Heimo: Näsiäkasvit Thymelaeaceae
Suku: Näsiät Daphne
Laji: mezereum
Kaksiosainen nimi

Daphne mezereum
L.[1]

Katso myös

  Näsiä Wikispeciesissä
  Näsiä Commonsissa

Näsiä eli lehtonäsiä, riidenmarja (Daphne mezereum) on pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen marjat ovat erittäin myrkyllisiä. Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä (C38H38O10, CAS-numero 34807-41-5). Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu näsiöihin (Daphne), jossa on noin 50 lajia.

Ulkonäkö

Lehtonäsiä kasvaa noin 60–120 cm korkeaksi pensaaksi. Lehdet ovat noin 6 cm pitkät, suikeat ja sinivihreät. Lehtonäsiän vaaleanvioletit kukat puhkeavat varren vanhoista silmuista ennen lehtimistä. Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä luumarjoja.

Levinneisyys

Lehtonäsiä on Ahvenanmaalla kokonaan rauhoitettu. Lehtonäsiä kasvaa lehtomaisissa metsissä.[2]

Käyttö

Lehtonäsiän osia on käytetty lääkekasvina. Sen myrkyllisyyttä on myös hyödynnetty esimerkiksi ketunmyrkyn valmistukseen. Sitä käytetään myös koristekasvina.

Kasvintuhoojat

Nisäkkäät jättävät lehtonäsiän rauhaan, sillä se on useimmille niistä tappavan myrkyllinen. On kuitenkin olemassa eläimiä, jotka pystyvät sitä syömään, kuten hanhet.[3]

Lähteet

  1. ↑ ITIS
  2. ↑ Luontoportti
  3. ↑ Cantell & Saario: [1], Suomen myrkylliset ja lääkekasvit, 1936

Aiheesta muualla

Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Näsiä (Daphne mezereum)

  • [2] Lönnrotin ja Saelanin kuvaus näsiästä Flora Fennicasta vuodelta 1866
  • [3] Liber Herbarum II: Daphne Mezereum

Kirjallisuutta

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Näsiä&oldid=16088152”