Ero sivun ”Perttulan kartano” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p korjattu väärä pinta-ala ja omistajan titteli
p Lisäys omistushistoriaan
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Perttulan kartano.jpg|thumb|Perttulan kartanon päärakennus]]
[[Tiedosto:Perttulan kartano.jpg|thumb|Perttulan kartanon päärakennus]]
'''Perttula''' on [[Hämeenlinna]]ssa, [[Miemala]]n Alikylän tuntumassa sijaitseva [[kartano]], joka alkujaan perustettiin kruunun [[ratsutila]]ksi.<ref name=Kiipula>{{verkkoviite | Osoite = http://www.kiipula.fi/easydata/customers/kiipula/files/kiipulasaatio/kiipula_perttula_historia-2015_web.pdf |
'''Perttula''' on [[Hämeenlinna]]ssa, [[Miemala]]n Alikylän tuntumassa sijaitseva [[kartano]], joka alkujaan perustettiin kruunun [[ratsutila]]ksi.<ref name=Kiipula>{{verkkoviite | Osoite = http://www.kiipula.fi/easydata/customers/kiipula/files/kiipulasaatio/kiipula_perttula_historia-2015_web.pdf |
Nimeke = Historian vuosikymmenet kohti nykyistä Kiipulaa | Julkaisija = Kiipulasäätiö | Viitattu = 24.3.2015}}</ref> Tilan omistushistoria ulottuu 1600-luvun alkuun{{lähde}}. Perttula ympäristöineen kuuluu [[valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valta­kunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuri­ympäristöihin]].{{lähde}}
Nimeke = Historian vuosikymmenet kohti nykyistä Kiipulaa | Julkaisija = Kiipulasäätiö | Viitattu = 24.3.2015}}</ref> Tilan omistushistoria ulottuu 1500-luvun alkuun. Nimi Perttula puolestaan on syntynyt lisäämällä -la-pääte tilaa omistaneen Perttu Mikonpojan (1654 - 1676) nimeen. Perttula ympäristöineen kuuluu [[valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valta­kunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuri­ympäristöihin]].{{lähde}}


[[Hattelmalanharju|Hattelmalan harjun]] laella sijaitseva Perttulan päärakennus on [[Hämeen lääni]]n kuvernööri, [[Otto Carl Rehbinder]]in rakennuttama. Hän osti Perttulan vuonna 1857.<ref name=Kiipula /> Uuden päärakennuksen piirustukset laati arkkitehti [[C. A. Edelfelt]] vuonna 1860. Koristeellinen päärakennus on torneineen ja avokuisteineen varsin komea. Se oli alujaan tarkoitus tehdä kivestä, mutta toteutettiin lopulta hirsirakenteisena ja rapattuna. Edelfelt suunnitteli samoihin aikoihin valmistuneen [[Helsinki-Hämeenlinna-rata|Helsinki-Hämeenlinna -rautatien]] asemarakennukset, joissa onkin nähtävissä samoja piirteitä kuin Perttulan päärakennuksessa. Päärakennuksen lähettyvillä on kaksi muuta 1860-luvulla valmistunutta rakennusta. Nämä rakennukset edustavat alueen vanhinta säilynyttä rakennuskantaa. Rehbinder asettui asumaan Perttulaan vuonna 1863 erottuaan kuvernöörin virastaan. Hän kuoli kuitenkin jo vuonna 1873, jonka jälkeen tila jäi huonolle hoidolle.
[[Hattelmalanharju|Hattelmalan harjun]] laella sijaitseva Perttulan päärakennus on [[Hämeen lääni]]n kuvernööri, [[Otto Carl Rehbinder]]in rakennuttama. Hän osti Perttulan vuonna 1857.<ref name=Kiipula /> Uuden päärakennuksen piirustukset laati arkkitehti [[C. A. Edelfelt]] vuonna 1858. Koristeellinen päärakennus on torneineen ja avokuisteineen varsin komea. Se oli alujaan tarkoitus tehdä kivestä, mutta toteutettiin lopulta hirsirakenteisena ja rapattuna. Edelfelt suunnitteli samoihin aikoihin valmistuneen [[Helsinki-Hämeenlinna-rata|Helsinki-Hämeenlinna -rautatien]] asemarakennukset, joissa onkin nähtävissä samoja piirteitä kuin Perttulan päärakennuksessa. Päärakennuksen lähettyvillä on kaksi muuta 1860-luvulla valmistunutta rakennusta. Nämä rakennukset edustavat alueen vanhinta säilynyttä rakennuskantaa. Rehbinder asettui asumaan Perttulaan vuonna 1863 erottuaan kuvernöörin virastaan. Hän kuoli kuitenkin jo vuonna 1873, jonka jälkeen tila jäi huonolle hoidolle.
[[Tiedosto:Perttulan kartano1.JPG|thumb|Perttulan kartanon piha-aluetta]]
[[Tiedosto:Perttulan kartano1.JPG|thumb|Perttulan kartanon piha-aluetta]]
Perttulan historia sai uuden käänteen, kun filosofian maisteri [[Edvin Hedman]] ja hänen vaimonsa Emma Hedman valtionlainan turvin ostivat tilan Rehbinderin perikunnalta helmikuussa 1891.<ref name=Kiipula /> Hedmanit muuttivat Perttulaan jo saman vuoden toukokuussa. Samalla Perttulaan muutti [[tylsämielisyys|tylsämielisten]] kasvatuslaitos, jonka Hedmanit olivat edellisenä vuonna aiemmin Helsingin [[Kallio (Helsinki)|Kallioon]].<ref name=Kiipula /> Hedmanien johtama koulu oli laatuaan ensimmäinen suomenkielinen oppilaitos. Toimitilat Helsingissä olivat kuitenkin osoittautuneet riittämättömiksi. Senaattori [[Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen]], joka jo aiemmin oli tukenut oppilaitoksen perustamista, suositteli Hedmaneille muuttoa Hämeenlinnan seudulle. Sinne Hedmanit myös päätyivät, mukanaan oppilaitos, jonka siirtämiseen tarvittiin kuusi junanvaunua.<ref name=Kiipula /> Loppumatka taittui hinaajan vetämillä [[proomu]]illa.<ref name=Kiipula /> Hedmanien saapumisesta alkoi aika, jota kesti aina vuoteen 2013 asti. Nämä 122 vuotta Perttula toimi oppilaitoksena, ensimmäiset vuodet Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitoksen nimellä, sittemmin muun muassa Perttulan [[koulukoti]]na, [[erityisammattikoulu]]na ja lopulta, Perttulan yhdistyttyä Kiipulasäätiön organisaatioon, osana [[Kiipulan ammattiopisto|Kiipulan koulutus- ja kuntotuskeskusta]].<ref name=Kiipula /> Valtio osti Perttulan vuonna 1895, mutta Edvin ja Emma Hedman jatkoivat laitoksen johtamista vuoteen 1909.
Perttulan historia sai uuden käänteen, kun filosofian maisteri [[Edvin Hedman]] ja hänen vaimonsa Emma Hedman valtionlainan turvin ostivat tilan Rehbinderin perikunnalta helmikuussa 1891.<ref name=Kiipula /> Hedmanit muuttivat Perttulaan jo saman vuoden toukokuussa. Samalla Perttulaan muutti [[tylsämielisyys|tylsämielisten]] kasvatuslaitos, jonka Hedmanit olivat edellisenä vuonna aiemmin Helsingin [[Kallio (Helsinki)|Kallioon]].<ref name=Kiipula /> Hedmanien johtama koulu oli laatuaan ensimmäinen suomenkielinen oppilaitos. Toimitilat Helsingissä olivat kuitenkin osoittautuneet riittämättömiksi. Senaattori [[Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen]], joka jo aiemmin oli tukenut oppilaitoksen perustamista, suositteli Hedmaneille muuttoa Hämeenlinnan seudulle. Sinne Hedmanit myös päätyivät, mukanaan oppilaitos, jonka siirtämiseen tarvittiin kuusi junanvaunua.<ref name=Kiipula /> Loppumatka taittui hinaajan vetämillä [[proomu]]illa.<ref name=Kiipula /> Hedmanien saapumisesta alkoi aika, jota kesti aina vuoteen 2013 asti. Nämä 122 vuotta Perttula toimi oppilaitoksena, ensimmäiset vuodet Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitoksen nimellä, sittemmin muun muassa Perttulan [[koulukoti]]na, [[erityisammattikoulu]]na ja lopulta, Perttulan yhdistyttyä Kiipulasäätiön organisaatioon, osana [[Kiipulan ammattiopisto|Kiipulan koulutus- ja kuntotuskeskusta]].<ref name=Kiipula /> Valtio osti Perttulan vuonna 1895, mutta Edvin ja Emma Hedman jatkoivat laitoksen johtamista vuoteen 1909.
Rivi 12: Rivi 12:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
*Perttulan oppilaitos - Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtitoimisto ark-byroo, 2014{{Lähde tarkemmin|Julkaisutiedot? ISBN numero?}}
*1. Perttulan oppilaitos - Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtitoimisto ark-byroo, 2014{{Lähde tarkemmin|Julkaisutiedot? ISBN numero?}}
*2. Talojen tarinoita Miemalasta ja Hattulasta, Wanaja-Seura ry, 2013


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===

Versio 22. elokuuta 2016 kello 12.31

Perttulan kartanon päärakennus

Perttula on Hämeenlinnassa, Miemalan Alikylän tuntumassa sijaitseva kartano, joka alkujaan perustettiin kruunun ratsutilaksi.[1] Tilan omistushistoria ulottuu 1500-luvun alkuun. Nimi Perttula puolestaan on syntynyt lisäämällä -la-pääte tilaa omistaneen Perttu Mikonpojan (1654 - 1676) nimeen. Perttula ympäristöineen kuuluu valta­kunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuri­ympäristöihin.lähde?

Hattelmalan harjun laella sijaitseva Perttulan päärakennus on Hämeen läänin kuvernööri, Otto Carl Rehbinderin rakennuttama. Hän osti Perttulan vuonna 1857.[1] Uuden päärakennuksen piirustukset laati arkkitehti C. A. Edelfelt vuonna 1858. Koristeellinen päärakennus on torneineen ja avokuisteineen varsin komea. Se oli alujaan tarkoitus tehdä kivestä, mutta toteutettiin lopulta hirsirakenteisena ja rapattuna. Edelfelt suunnitteli samoihin aikoihin valmistuneen Helsinki-Hämeenlinna -rautatien asemarakennukset, joissa onkin nähtävissä samoja piirteitä kuin Perttulan päärakennuksessa. Päärakennuksen lähettyvillä on kaksi muuta 1860-luvulla valmistunutta rakennusta. Nämä rakennukset edustavat alueen vanhinta säilynyttä rakennuskantaa. Rehbinder asettui asumaan Perttulaan vuonna 1863 erottuaan kuvernöörin virastaan. Hän kuoli kuitenkin jo vuonna 1873, jonka jälkeen tila jäi huonolle hoidolle.

Perttulan kartanon piha-aluetta

Perttulan historia sai uuden käänteen, kun filosofian maisteri Edvin Hedman ja hänen vaimonsa Emma Hedman valtionlainan turvin ostivat tilan Rehbinderin perikunnalta helmikuussa 1891.[1] Hedmanit muuttivat Perttulaan jo saman vuoden toukokuussa. Samalla Perttulaan muutti tylsämielisten kasvatuslaitos, jonka Hedmanit olivat edellisenä vuonna aiemmin Helsingin Kallioon.[1] Hedmanien johtama koulu oli laatuaan ensimmäinen suomenkielinen oppilaitos. Toimitilat Helsingissä olivat kuitenkin osoittautuneet riittämättömiksi. Senaattori Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen, joka jo aiemmin oli tukenut oppilaitoksen perustamista, suositteli Hedmaneille muuttoa Hämeenlinnan seudulle. Sinne Hedmanit myös päätyivät, mukanaan oppilaitos, jonka siirtämiseen tarvittiin kuusi junanvaunua.[1] Loppumatka taittui hinaajan vetämillä proomuilla.[1] Hedmanien saapumisesta alkoi aika, jota kesti aina vuoteen 2013 asti. Nämä 122 vuotta Perttula toimi oppilaitoksena, ensimmäiset vuodet Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitoksen nimellä, sittemmin muun muassa Perttulan koulukotina, erityisammattikouluna ja lopulta, Perttulan yhdistyttyä Kiipulasäätiön organisaatioon, osana Kiipulan koulutus- ja kuntotuskeskusta.[1] Valtio osti Perttulan vuonna 1895, mutta Edvin ja Emma Hedman jatkoivat laitoksen johtamista vuoteen 1909.

Vuosien varrella Perttulan rakennuskanta täydentyi. Heti alkutaipaleella Hedmanit joutuivat tekemään merkittäviä kunnostustöitä saattaakseen huonoon kuntoon päässeet rakennukset taas käyttökuntoon. Uudisrakennuksia valmistui erityisesti vuonna 1896, sekä 1910-11. Näinä vuosina syntyi rakennuksia muun muassa koulukäyttöön ja oppilasasuntoloiksi. Vanha rakennuskanta peruskorjattiin 1970- ja 80-luvuilla. Nykyisin Perttulassa on reilun 110 hehtaarin alueella yhteensä 49 rakennusta. Vanhin osa rakennuskantaa on suojeltu.

Kiipulasäätiön Perttulan oppilaitoksen vuokrasopimus päättyi vuonna 2013. Oppilaitos muutti kesän 2013 aikana Kiipulaan. Senaatti-kiinteistöt myi Perttulan keväällä 2014 kiinteistökehittäjä Petri Yrjö-Koskiselle, joka muutti asumaan tilan päärakennukseen. Yrjö-Koskinen on Hedmanit Perttulaan opastaneen senaattori Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen pojanpojanpoika.

Lähteet

  • 1. Perttulan oppilaitos - Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtitoimisto ark-byroo, 2014lähde tarkemmin?
  • 2. Talojen tarinoita Miemalasta ja Hattulasta, Wanaja-Seura ry, 2013

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g Historian vuosikymmenet kohti nykyistä Kiipulaa Kiipulasäätiö. Viitattu 24.3.2015.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Perttulan_kartano&oldid=15902653”