Ero sivun ”Fysiologinen suolaliuos” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kh |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Iv1-07 014.jpg|thumb|250px|Annospussi suonensisäisesti annetavaa fysiologista suolaliuosta.]] |
[[Kuva:Iv1-07 014.jpg|thumb|250px|Annospussi suonensisäisesti annetavaa fysiologista suolaliuosta.]] |
||
'''Fysiologinen suolaliuos''' on [[suola]]liuos, jonka osmoottinen vahvuus on yhtä vahva kuin [[veri|veren]].<ref name="BI4">{{BI4|177}}</ref> Ihmisen veren koostumusta vastaa 0,9-prosenttinen suolaliuos.<ref name="BI4" /> Suolaliuoksen on tärkeää olla [[osmoosi|osmoottisesti]] yhtä vahvaa, ettei se vahingoita kohteen soluja. Jos esimerkiksi punasoluja laittaa niiden väkevyyttä laimeampaan, hypotoniseen luokseen, ne pullistuvat ulkopuolisen nesteen siirtyessä niiden sisään |
'''Fysiologinen suolaliuos''' on [[suola]]liuos, jonka osmoottinen vahvuus on yhtä vahva kuin [[veri|veren]].<ref name="BI4">{{BI4|177}}</ref> Ihmisen veren koostumusta vastaa 0,9-prosenttinen suolaliuos.<ref name="BI4" /> Suolaliuoksen on tärkeää olla [[osmoosi|osmoottisesti]] yhtä vahvaa, ettei se vahingoita kohteen soluja. Jos esimerkiksi punasoluja laittaa niiden väkevyyttä laimeampaan, hypotoniseen luokseen, ne pullistuvat ulkopuolisen nesteen siirtyessä niiden sisään ja lopulta räjähtävät.<ref name="BI1">{{BI1|172}}</ref> Väkevämmässä hypertonisessa liuoksessa punasolut taas menevät kasaan, koska solun sisältä siirtyy nestettä ulkopuoliseen väkevämpään liuokseen.<ref name="BI1" /> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 5. elokuuta 2016 kello 13.03
Fysiologinen suolaliuos on suolaliuos, jonka osmoottinen vahvuus on yhtä vahva kuin veren.[1] Ihmisen veren koostumusta vastaa 0,9-prosenttinen suolaliuos.[1] Suolaliuoksen on tärkeää olla osmoottisesti yhtä vahvaa, ettei se vahingoita kohteen soluja. Jos esimerkiksi punasoluja laittaa niiden väkevyyttä laimeampaan, hypotoniseen luokseen, ne pullistuvat ulkopuolisen nesteen siirtyessä niiden sisään ja lopulta räjähtävät.[2] Väkevämmässä hypertonisessa liuoksessa punasolut taas menevät kasaan, koska solun sisältä siirtyy nestettä ulkopuoliseen väkevämpään liuokseen.[2]
Lähteet
- ↑ a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 177. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
- ↑ a b Lahti, Kimmo et al.: Biologia: Elämä, s. 172. 8.–9. painos. WSOY, 2006. ISBN 951-0-28024-0.