Ero sivun ”Pyroklastinen virta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
pois toistoa |
lähteitä (lähteistystalkoot) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Lähteetön}} |
|||
[[Kuva:Pyroclastic flows at Mayon Volcano.jpg|thumb|300px|Pyroklastinen tuhkapilvi vyöryy alas pitkin [[Mayon]]in tulivuoren rinteitä Filippiineillä 1984]] |
[[Kuva:Pyroclastic flows at Mayon Volcano.jpg|thumb|300px|Pyroklastinen tuhkapilvi vyöryy alas pitkin [[Mayon]]in tulivuoren rinteitä Filippiineillä 1984]] |
||
[[Kuva:MountRedoubtEruption.jpg|300px|thumb|Mount Redoubtin purkauksen sienimäinen tefrapilvi 21.4.1990]] |
[[Kuva:MountRedoubtEruption.jpg|300px|thumb|Mount Redoubtin purkauksen sienimäinen tefrapilvi 21.4.1990]] |
||
'''Pyroklastinen tuhkapilvi''' (tai '''tefrapilvi''' [[ranskan_kieli|ransk.]] ''nuée ardente'' "hehkuva pilvi".) on kuuma purkauspilvi jollainen syntyy joissakin [[tulivuorenpurkaus|tulivuorenpurkauksissa]]. |
'''Pyroklastinen tuhkapilvi''' (tai '''tefrapilvi''' [[ranskan_kieli|ransk.]] ''nuée ardente'' "hehkuva pilvi".) on kuuma purkauspilvi jollainen syntyy joissakin [[tulivuorenpurkaus|tulivuorenpurkauksissa]]. Sana pyroklastinen on johdettu kreikan kielen sanoista πῦρ, "tuli", ja κλαστός, joka tarkoittaa "osiin rikkoutunutta". Pyroklastinen tarkoittaa siis kirjaimellisesti suomennettuna "tulen osiin rikkomaa" ja tefra "tuhka". Se on sekoitus tuhkaa, sulaa laavaa pisaroina sekä tulivuoren purkauskaasuja. Tätä seosta sanotaan tefraksi. |
||
Pyroklastinen tefrapilvi liikkuu tyypillisesti yli 80 km/h nopeudella,<ref name="nationalgeographic"/> mutta voi kiihtyä sopivissa oloissa jopa yli 700 km/h nopeuteen eli niin suureen nopeuteen, ettei suoraan tulivuoren rinnettä alas kohti tarkkailijaa virtaavaa pyroklastista tuhkapilveä pääse edes autolla pakoon.<ref name="USGS">{{Verkkoviite | Osoite = http://pubs.usgs.gov/gip/msh//pyroclastic.html| Nimeke = Pyroclastic flows | Julkaisu = | Julkaisija = U.S. Geological Survey | Kieli = {{en}} | Viitattu = 19.7.2016 | Selite = }}</ref> Tefrapilven lämpötila on tyypillisesti 200–700 °C, joten se tappaa käytännössä kaikki reitilleen jäävät eliöt, myös ihmiset.<ref name="USGS2"/><ref name="nationalgeographic">{{Verkkoviite | Osoite = http://nationalgeographic.org/encyclopedia/pyroclastic-flow/| Nimeke = Pyroclastic flow | Julkaisu = | Julkaisija = National Geographic | Kieli = {{en}}| Tiedostomuoto = | Viitattu = 19.7.2016 | Selite = }}</ref> |
|||
Tefrapilvien koko vaihtelee muutamista sadoista kuutiometreistä jopa yli tuhanteen kuutiokilometriin. Suuria, satojen tai tuhansien kuutiokilometrien kokoisia pyroklastisia pilviä, syntyy vain valtavan suurissa harvinaisissa purkauksissa. Niissä kuuma purkauspilvi saattaa ulottua jopa satojen kilometrien päähän. Tällaisia pilviä ei ole kuitenkaan esiintynyt satoihin tuhansiin vuosiin. |
Tefrapilvien koko vaihtelee muutamista sadoista kuutiometreistä jopa yli tuhanteen kuutiokilometriin. Suuria, satojen tai tuhansien kuutiokilometrien kokoisia pyroklastisia pilviä, syntyy vain valtavan suurissa harvinaisissa purkauksissa. Niissä kuuma purkauspilvi saattaa ulottua jopa satojen kilometrien päähän. Tällaisia pilviä ei ole kuitenkaan esiintynyt satoihin tuhansiin vuosiin. |
||
| Rivi 9: | Rivi 10: | ||
Pilvi koostuu yleensä kahdesta osasta: "''tyvivirrasta''", joka myötäilee maastoa, ja koostuu suuremmista lohkareista ja kivistä, ja ''tuhkapatsaasta'', joka leijuu tyvivirran yllä. Tällainen pilvi syntyi esimerkiksi vuoden 1902 [[Martinique]]n [[Mont Pelée]]n purkauksessa, joka tappoi kuumuuteen kaikki Saint Pierren asukkaat kahta lukuun ottamatta. Mont Peléen purkauksen yhteydessä käsitettä pyroklastinen pilvi käytettiin ensimmäistä kertaa. [[Ensimmäinen vuosisata|Ensimmäisellä vuosisadalla]] [[Vesuvius|Vesuviuksesta]] tullut pyroklastinen pilvi hautasi alleen mm. [[Pompeiji]]n ja [[Herculaneum]]in kaupungit. Vuonna [[1883]] räjähtänyt [[Krakatau]]n tulivuorisaari synnytti meren päällä kulkevan pyroklastisen tuhkapilven. |
Pilvi koostuu yleensä kahdesta osasta: "''tyvivirrasta''", joka myötäilee maastoa, ja koostuu suuremmista lohkareista ja kivistä, ja ''tuhkapatsaasta'', joka leijuu tyvivirran yllä. Tällainen pilvi syntyi esimerkiksi vuoden 1902 [[Martinique]]n [[Mont Pelée]]n purkauksessa, joka tappoi kuumuuteen kaikki Saint Pierren asukkaat kahta lukuun ottamatta. Mont Peléen purkauksen yhteydessä käsitettä pyroklastinen pilvi käytettiin ensimmäistä kertaa. [[Ensimmäinen vuosisata|Ensimmäisellä vuosisadalla]] [[Vesuvius|Vesuviuksesta]] tullut pyroklastinen pilvi hautasi alleen mm. [[Pompeiji]]n ja [[Herculaneum]]in kaupungit. Vuonna [[1883]] räjähtänyt [[Krakatau]]n tulivuorisaari synnytti meren päällä kulkevan pyroklastisen tuhkapilven. |
||
Pyroklastisen virtaus kuljettaa mukanaan kiviainesta, josta voi alaviin laaksoihin tai notkelmiin kerrostua purkauksesta riippuen vajaasta metristä jopa yli 200 metriä korkea aineskerros.<ref name="USGS2">{{Verkkoviite | Osoite = http://volcanoes.usgs.gov/vhp/pyroclastic_flows.html| Nimeke = Pyroclastic flows move fast and destroy everything in their path| Ajankohta = | Julkaisu = | Julkaisija = U.S. Geological Survey | Kieli = {{en}}| Viitattu = 19.7.2016 | Selite = }}</ref> |
|||
Hehkuva purkauspilvi liikkuu vaakatasossa, koska monesti purkausaukon päällä oleva laavatappi tai laavakupoli ohjaa pilven sivusuuntaan. Tefra voi myös ohjautua sivusuuntaan, kun kilometrien korkeuteen noussut purkauspilvi romahtaa alas. Tefra koostuu tuhkasta, joka on alle 2 mm läpimittaisia hiukkasia ja [[Lapilli|lapilleista]] jotka ovat kooltaan 2-64 mm sekä [[vulkaaninen pommi|vulkaanisista pommeista]]. [[Geologia|Geologisesti]] tefra on yleensä [[ryoliitti]]sta, korkeapiihappoista [[felsiitti]]stä [[magma]]a. |
Hehkuva purkauspilvi liikkuu vaakatasossa, koska monesti purkausaukon päällä oleva laavatappi tai laavakupoli ohjaa pilven sivusuuntaan. Tefra voi myös ohjautua sivusuuntaan, kun kilometrien korkeuteen noussut purkauspilvi romahtaa alas. Tefra koostuu tuhkasta, joka on alle 2 mm läpimittaisia hiukkasia ja [[Lapilli|lapilleista]] jotka ovat kooltaan 2-64 mm sekä [[vulkaaninen pommi|vulkaanisista pommeista]]. [[Geologia|Geologisesti]] tefra on yleensä [[ryoliitti]]sta, korkeapiihappoista [[felsiitti]]stä [[magma]]a. |
||
==Lähteet== |
|||
{{viitteet}} |
|||
{{Commons|Pyroclastic flow|Pyroklastinen tuhkapilvi}} |
{{Commons|Pyroclastic flow|Pyroklastinen tuhkapilvi}} |
||
<!-- engl. pyroclastic flow , tephra--> |
|||
[[Luokka:Tulivuoret]] |
[[Luokka:Tulivuoret]] |
||
Versio 19. heinäkuuta 2016 kello 22.19
Pyroklastinen tuhkapilvi (tai tefrapilvi ransk. nuée ardente "hehkuva pilvi".) on kuuma purkauspilvi jollainen syntyy joissakin tulivuorenpurkauksissa. Sana pyroklastinen on johdettu kreikan kielen sanoista πῦρ, "tuli", ja κλαστός, joka tarkoittaa "osiin rikkoutunutta". Pyroklastinen tarkoittaa siis kirjaimellisesti suomennettuna "tulen osiin rikkomaa" ja tefra "tuhka". Se on sekoitus tuhkaa, sulaa laavaa pisaroina sekä tulivuoren purkauskaasuja. Tätä seosta sanotaan tefraksi.
Pyroklastinen tefrapilvi liikkuu tyypillisesti yli 80 km/h nopeudella,[1] mutta voi kiihtyä sopivissa oloissa jopa yli 700 km/h nopeuteen eli niin suureen nopeuteen, ettei suoraan tulivuoren rinnettä alas kohti tarkkailijaa virtaavaa pyroklastista tuhkapilveä pääse edes autolla pakoon.[2] Tefrapilven lämpötila on tyypillisesti 200–700 °C, joten se tappaa käytännössä kaikki reitilleen jäävät eliöt, myös ihmiset.[3][1]
Tefrapilvien koko vaihtelee muutamista sadoista kuutiometreistä jopa yli tuhanteen kuutiokilometriin. Suuria, satojen tai tuhansien kuutiokilometrien kokoisia pyroklastisia pilviä, syntyy vain valtavan suurissa harvinaisissa purkauksissa. Niissä kuuma purkauspilvi saattaa ulottua jopa satojen kilometrien päähän. Tällaisia pilviä ei ole kuitenkaan esiintynyt satoihin tuhansiin vuosiin.
Pilvi koostuu yleensä kahdesta osasta: "tyvivirrasta", joka myötäilee maastoa, ja koostuu suuremmista lohkareista ja kivistä, ja tuhkapatsaasta, joka leijuu tyvivirran yllä. Tällainen pilvi syntyi esimerkiksi vuoden 1902 Martiniquen Mont Peléen purkauksessa, joka tappoi kuumuuteen kaikki Saint Pierren asukkaat kahta lukuun ottamatta. Mont Peléen purkauksen yhteydessä käsitettä pyroklastinen pilvi käytettiin ensimmäistä kertaa. Ensimmäisellä vuosisadalla Vesuviuksesta tullut pyroklastinen pilvi hautasi alleen mm. Pompeijin ja Herculaneumin kaupungit. Vuonna 1883 räjähtänyt Krakataun tulivuorisaari synnytti meren päällä kulkevan pyroklastisen tuhkapilven.
Pyroklastisen virtaus kuljettaa mukanaan kiviainesta, josta voi alaviin laaksoihin tai notkelmiin kerrostua purkauksesta riippuen vajaasta metristä jopa yli 200 metriä korkea aineskerros.[3]
Hehkuva purkauspilvi liikkuu vaakatasossa, koska monesti purkausaukon päällä oleva laavatappi tai laavakupoli ohjaa pilven sivusuuntaan. Tefra voi myös ohjautua sivusuuntaan, kun kilometrien korkeuteen noussut purkauspilvi romahtaa alas. Tefra koostuu tuhkasta, joka on alle 2 mm läpimittaisia hiukkasia ja lapilleista jotka ovat kooltaan 2-64 mm sekä vulkaanisista pommeista. Geologisesti tefra on yleensä ryoliittista, korkeapiihappoista felsiittistä magmaa.
Lähteet
- ↑ a b Pyroclastic flow National Geographic. Viitattu 19.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Pyroclastic flows U.S. Geological Survey. Viitattu 19.7.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Pyroclastic flows move fast and destroy everything in their path U.S. Geological Survey. Viitattu 19.7.2016. (englanniksi)
