Ero sivun ”Malminetsintä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Artikkelin rakenne: Viitteet kohdilleen.
p →‎Suomessa toimivien malminetsintäyhtiöiden kotimaa: Yhtiöiden nimen kirjoitusasut ovat vaihtuneet.
Rivi 34: Rivi 34:


=== Kanada ===
=== Kanada ===
* [[Agnico-Eagle Mines|Agnico-Eagle Finland Oy]]
* [[Agnico Eagle Mines|Agnico Eagle Finland Oy]]
* Belvedere Mining Oy
* Belvedere Mining Oy
* Belvedere Resources Finland Oy
* Belvedere Resources Finland Oy

Versio 12. heinäkuuta 2016 kello 17.33

Savukoskella 1970-luvulla toimineen Soklin kaivoksen koetehtaan malminäytteitä.

Malminetsinnällä tarkoitetaan malmiksi luokiteltavien kivien, ja niiden emokallion etsimistä.

Malminetsinnän historiaa Suomessa

Suuri osa Suomen kaivoksista on saanut alkunsa kansalaisten löytämistä ja tutkittavaksi lähettämistä malminäytteistä, joista käytetään yleisesti termiä kansannäyte. Sellaisia on Suomessa kerätty aina 1730-luvulta lähtien, jolloin kirkoissa luettiin kuulutuksia, että ihmiset ilmoittaisivat erikoisista kivilöydöistä. Irtolohkareilla tiedettiin jo tuolloin olevan merkitystä malminetsinnässä. Perinteinen malminetsintätapa on ollut merkitä karttaan irtolohkareiden esiintymispaikat. Näin karttaan muodostuu niin sanottu malmiharava. Sillä tarkoitetaan jääkauden kalliosta irroittamien kivien levinneisyyttä viuhkanmuotoiselle alueelle. Kolmion kärjessä on malmiesiintymän emokallio.

Geologian tutkimuskeskus GTK:n kansannäytetoimistolle lähetetään vuosittain tuhansia näytteitä, joista parhaat palkitaan. Vuonna 2014 GTK:lle lähetettiin noin 4000 kansannäytettä.[1] Aikojen kuluessa niitä on lähetetty yhteensä noin 1,5 miljoonaa kappaletta. Ne ovat käynnistäneet yli puolet kaivostoimintaan johtaneista tutkimuksista Suomessa.

Yksi Suomen merkittävimpiä malmilöydöksiä tehtiin 1908 Rääkkylän Kivisalmessa, kun ruoppaustyömaan kaivinkoneen kuljettaja löysi ison kellertävän irtokiven. Kuparimalmilöydös johti Outokummun kaivoksen perustamiseen ja nykyaikaisen kaivannaisteollisuuden kehittymiseen Suomessa.[2]

Suomessa toimivien malminetsintäyhtiöiden kotimaa

Alankomaat

Australia

  • Arctex Oy
  • Dragon Mining Oy
  • Kuhmo Metals Oy
  • Kylylahti Copper Oy
  • Vulcan Kotalahti Oy[3]

Britannia

  • AA Sakatti Mining Oy
  • Mineral Exploration Network (Finland) Ltd.[3]

Etelä-Afrikka

  • Gold Fields Arctic Platinum Oy[3]

Irlanti

  • Karelian Diamond Resources Plc.[3]

Kanada

  • Agnico Eagle Finland Oy
  • Belvedere Mining Oy
  • Belvedere Resources Finland Oy
  • BR Gold Mining Oy
  • FQM FinnEx Oy
  • FQM Kevitsa Mining Oy
  • Nortec Minerals Oy
  • Pyhäsalmi Mine Oy[3]

Luxemburg

  • Northland Mines Oy[3]

Norja

Ruotsi

  • Drake Resources Sweden AB
  • Endomines Oy
  • Lappland Goldminers Oy
  • Nordic Mines AB[3]
  • Sotkamo Silver

Suomi

  • FinnAust Mining Southern Oy
  • Oy
  • Magnus Minerals Oy
  • Stonerol Oy
  • Tailtiu Oy[3]
  • East Mineral Oy

Lähteet

  1. GTK:n kansannäytteiden pääpalkinto Poriin (Uutisarkisto) 11.12.2015. GTK. Viitattu 11.7.2016.
  2. Outokummun kaivosten historiaa Aarrekaupunki Outokumpu. Viitattu 11.7.2016.
  3. a b c d e f g h i j Penttilä, Pauliina: Luovutettu maa. Suomen kuvalehti, 23.11.2012, nro 47, s. 14 - 15.

Aiheesta muualla

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.