Ero sivun ”Hillin pallo” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Hillin pallo''' on [[taivaankappale]]en ympärillä oleva vyöhyke, jossa tämän taivaankappaleen [[painovoima|vetovoima]] hallitsee. Esimerkiksi [[Maa]]n ympärillä on vyöhyke, jolla jokin kappale voi kiertää [[Aurinko|Auringon]] sijaan Maata, koska maan vetovoima on tällä alueella voimakkaampi. Hillin pallon määritti [[Yhdysvallat|amerikkalainen]] tähtitieteilijä [[George William Hill]]. Hillin palloa kutsutaan myös toisen keksijänsä mukaan '''Rochen palloksi'''. |
'''Hillin pallo''' on [[taivaankappale]]en ympärillä oleva vyöhyke, jossa tämän taivaankappaleen [[painovoima|vetovoima]] hallitsee. Esimerkiksi [[Maa]]n ympärillä on vyöhyke, jolla jokin kappale voi kiertää [[Aurinko|Auringon]] sijaan Maata, koska maan vetovoima on tällä alueella voimakkaampi. Hillin pallon määritti [[Yhdysvallat|amerikkalainen]] tähtitieteilijä [[George William Hill]]. Hillin palloa kutsutaan myös toisen keksijänsä mukaan '''Rochen palloksi'''. |
||
Hillin pallon merkitys on siinä, että sen sisäpuolella dynamiikka on olennaisesti kahden kappaleen välistä ja muiden taivaankappaleiden vaikutukset vain vähäisiä häiriöitä. |
|||
== Hillin pallon laskeminen == |
== Hillin pallon laskeminen == |
||
Rivi 7: | Rivi 9: | ||
:<math>r \approx a \sqrt[3]{\frac{m}{3 M}}</math>. |
:<math>r \approx a \sqrt[3]{\frac{m}{3 M}}</math>. |
||
Käytännössä vakaita satelliittiratoja on vasta 1/2 – 1/3 Hillin säteen päässä, taannehtivat eli [[Retrogradinen liike|retrogradiset]] radat ovat vakaampia kuin myötäsuuntaiset radat. Usein käytetään 1/3 Hillin sädettä. Taannehtiva rata on yleisen kiertoliikkeen vastainen: jos Jupiter kiertää Aurinkoa |
Käytännössä vakaita satelliittiratoja on vasta 1/2 – 1/3 Hillin säteen päässä, taannehtivat eli [[Retrogradinen liike|retrogradiset]] radat ovat vakaampia kuin myötäsuuntaiset radat. Usein käytetään 1/3 Hillin sädettä. Taannehtiva rata on yleisen kiertoliikkeen vastainen: jos Jupiter kiertää Aurinkoa myötäpäivään päin, retrogradinen rata on vastapäivään päin. |
||
Tilanteessa, jossa ollaan hyvin lähellä suurta kappaletta, Hillin pallo uppoaa helposti pienten kappaleiden sisään, jolloin stabiileija kiertoratoja ei ole lainkaan. |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
Versio 18. kesäkuuta 2016 kello 20.14
Hillin pallo on taivaankappaleen ympärillä oleva vyöhyke, jossa tämän taivaankappaleen vetovoima hallitsee. Esimerkiksi Maan ympärillä on vyöhyke, jolla jokin kappale voi kiertää Auringon sijaan Maata, koska maan vetovoima on tällä alueella voimakkaampi. Hillin pallon määritti amerikkalainen tähtitieteilijä George William Hill. Hillin palloa kutsutaan myös toisen keksijänsä mukaan Rochen palloksi.
Hillin pallon merkitys on siinä, että sen sisäpuolella dynamiikka on olennaisesti kahden kappaleen välistä ja muiden taivaankappaleiden vaikutukset vain vähäisiä häiriöitä.
Hillin pallon laskeminen
Jos pienemmän kappaleen massa on m ja se kiertää raskaampaa kappaletta M etäisyydellä a, Hillin pallon säde r pienemmälle kappaleelle on
- .
Käytännössä vakaita satelliittiratoja on vasta 1/2 – 1/3 Hillin säteen päässä, taannehtivat eli retrogradiset radat ovat vakaampia kuin myötäsuuntaiset radat. Usein käytetään 1/3 Hillin sädettä. Taannehtiva rata on yleisen kiertoliikkeen vastainen: jos Jupiter kiertää Aurinkoa myötäpäivään päin, retrogradinen rata on vastapäivään päin.
Tilanteessa, jossa ollaan hyvin lähellä suurta kappaletta, Hillin pallo uppoaa helposti pienten kappaleiden sisään, jolloin stabiileija kiertoratoja ei ole lainkaan.