Ero sivun ”Kaj-Erik Gustafsson” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
* Jubilemus (uruille) |
* Jubilemus (uruille) |
||
* Luodut, te Herraa kiittäkää (fantasia) |
* Luodut, te Herraa kiittäkää (fantasia) |
||
* Herren är min herde (meditativt oratorium 2007) |
|||
* lisäksi liturgista musiikkia, urkukoraaleja, motetteja ja kuorolauluja ruotsin-, suomen- ja latinankielisiin teksteihin |
* lisäksi liturgista musiikkia, urkukoraaleja, motetteja ja kuorolauluja ruotsin-, suomen- ja latinankielisiin teksteihin |
||
Versio 22. tammikuuta 2016 kello 11.28
Kaj-Erik Albert Gustafsson (s. 24. marraskuuta 1942 Loviisa)[1] on suomalainen urkuri, joka on myös säveltänyt vokaali- ja urkumusiikkia. Hän opiskeli urkujensoittoa Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Enzio Forsblom, Harald Andersen, Nils-Eric Fougstedt, Erik Tawaststjerna ja Bengt Johansson.[2] Urkudiplomin hän suoritti 1969 ja piti ensikonsertin samana vuonna. Lisäksi hän täydensi improvisaatio-opintoja Gaston Litaizen ja Anders Bondemanin kursseilla. Director musices -arvonimen Gustafsson sai vuonna 1984.
Gustafsson toimi Helsingin Matteuksen seurakunnan ylimääräisenä kanttori-urkurina 1962–1966, Helsingin pohjoisen ruotsinkielisen seurakunnan urkurina 1966–1969 ja Helsingin eteläisen ruotsinkielisen seurakunnan urkurina 1969–1995. Hän toimi lisäksi Sibelius-Akatemian urkuimprovisoinnin lehtorina 1973–2006. Radion kamarikuoron laulajana Gustafsson oli 1962–1979 ja saman kuoron johtajana 1983–1984. Chorus Sanctae Ceciliae -kuoroa hän johti 1967–1975 ja Sällskapet svenska sångaren -kuoroa 1968–1976. Finlands svenska kyrkosångsförbundin taiteellisena johtajana hän toimi 1970–1975, Klemetti-Opiston kamarikuoron johtajana 1983–1989, Finlands svenska manssångarförbundin taiteellisena johtajana 1972–1978 ja Paraisten urkupäivien taiteellisena johtajana 1980–2001. Vuosina 1971–1988 hän toimi Klemetti-Opiston opettajana.
Gustafsson on konsertoinut urkurina ja kuoronjohtajana Suomen lisäksi Pohjoismaissa, Virossa, Belgiassa, Ranskassa, Italiassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Hän on myös sovittanut levytettäviä kappaleita ja levyttänyt urkurina. Vuonna 2007 Gustafsson voitti turkulaisen Tritonuksen laulajat -kamarikuoron järjestämän sävellyskilpailun Kirsi Kunnaksen runoon Herra Pii Poo säveltämällään teoksellaan. Kilven Kuoron satavuotisjuhlaan vuonna 2013 Gustafsson sävelsi kaksi laulua, Minä haluaisin ja Onni, kerro minulle, Tommy Tabermannin runoihin. Samana vuonna Gustafsson sävelsi urkuteoksen Keravan kirkon 50-vuotisjuhlaan.
Gustafssonin ensimmäinen puoliso oli pianisti ja musiikinopettaja Marjukka Gustafsson (o.s. Hapuoja, 1942–1989). Heidän poikansa on sellisti Jan-Erik Gustafsson (s. 1970), jonka puoliso on pianisti Heini Kärkkäinen. Kaj-Erik Gustafssonin toinen puoliso vuodesta 1991 on pianisti Annikka Konttori-Gustafsson.[3]
Sävellyksiä
- Oratoriet Tomas
- Kyrkodrama Jona
- Missa cum jubilo
- Missa di S:t Johannis
- Requiem
- Te Deum
- Misericordiae (uruille ja kamariorkesterille)
- Juhlasoitto (uruille)
- Jubilemus (uruille)
- Luodut, te Herraa kiittäkää (fantasia)
- Herren är min herde (meditativt oratorium 2007)
- lisäksi liturgista musiikkia, urkukoraaleja, motetteja ja kuorolauluja ruotsin-, suomen- ja latinankielisiin teksteihin
Lähteet
- Kuka kukin on 2007, Otava 2006
Viitteet
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 130–131. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Jan Lehtola: Kaj-Erik Gustafsson 2011. Urkuprojekti, Metropolia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.7.2013.
- ↑ Keijo Virtamo (toim.): Otavan musiikkitieto (2. painos), s. 124. Helsinki: Otava, 1997.