Ero sivun ”Henrik Adolf Mechelin” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pieni lisäys ja lähde
Sisällön laajennus ja järjestelyä
Rivi 1: Rivi 1:
'''Henrik Adolf Mechelin''' ({{syntymä- ja kuolinaika|22|5|1813|[[Kesälahti]]|28|4|1899|[[Helsinki]]}}) oli suomalainen [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|valtiopäiväedustaja]] ja [[Suomen senaatti|senaattori]].<ref name="yomatr">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14677| Nimeke = Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852| Julkaisija = Helsingin yliopisto| Viitattu = 18.12.2011 | Kieli = }}</ref>
'''Henrik Adolf Mechelin''' ({{syntymä- ja kuolinaika|22|5|1813|[[Kesälahti]]|28|4|1899|[[Helsinki]]}}) oli suomalainen virkamies, [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|valtiopäiväedustaja]] ja [[Suomen senaatti|senaattori]].<ref name="YOMATR">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14677| Nimeke = Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852| Julkaisija = Helsingin yliopisto| Viitattu = 22.11.2015 | Kieli = }}</ref>


== Opiskelu ja työura ==
Mechelin valmistui viisausopin (filosofian) maisteriksi [[Helsingin yliopisto]]sta vuonna 1836. Hän toimi [[Venäjä]]n ulkoasiainministeriössä kansliavirkamiehenä ja kielenkääntäjänä 1839–1849 ja Venäjän pääkonsulina [[Norja]]ssa 1850. Vuonna 1869 Mechelin nimitettiin senaattoriksi senaatin talousosastoon. Hän toimi valtiopäiväedustajana vuosien 1888, 1891, 1894, 1897 ja 1899 [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäivillä]].<ref name="yomatr"/>
Henrik Adolf Mechelin suoritti ylioppilastutkinnon Helsingissä vuonna 1830. Tämän jälkeen hän opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa, josta valmistui viisausopin (filosofian) maisteriksi vuonna 1836.<ref name="YOMATR"/><ref name="LEO1">Leo ja muut Mechelinit 2005, s. 448.</ref>


Mechelin teki pitkän virkauran Venäjän ulkoasiain hallinnossa eri tehtävissä. Hän toimi [[Venäjä]]n ulkoasiainministeriössä kansliavirkamiehenä ja kielenkääntäjänä vuosina 1839–1849 ja Venäjän pääkonsulina [[Norja]]ssa 1850–1869. Vuonna 1869 Mechelin nimitettiin senaattoriksi talousosastoon ja 1871 hänet nimettiin senaatin kirkollisasiain toimikunnan päälliköksi.<ref name="YOMATR"/><ref name="LEO1"/> Vuonna 1885 hän sai omasta pyynnöstään eron senaattorin virasta.<ref name="BERGHOLM">Bergholm 1912, s. 313.</ref>
Mechelin sai nimineuvoksen, hovineuvoksen, kollegineuvoksen ja viimein 1868 todellisen valtioneuvoksen arvonimet. Hän oli vuodesta 1846 naimisissa Eugénie Octavie Josephine Cathérine Tricot de Mouceaux’n (1829 Pietari – 1919 Helsinki)<ref>Leo ja muut Mechelinit 2005, s. 449.</ref> kanssa.<ref name="yomatr"/> Mechelin aateloitiin vuonna 1886, mutta hänen aatelissukunsa on sittemmin sammunut.<ref>[http://www.riddarhuset.fi/fin/suvut_ja_vaakunat/?id_fdb=205 Mechelin A265] Suomen Ritarihuone. Viitattu 18.12.2011.</ref>


Mechelin toimi valtiopäiväedustajana vuosien 1888, 1891, 1894, 1897 ja 1899 [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäivillä]].<ref name="YOMATR"/>
H. A. Mechelin oli [[Leo Mechelin]]in setä. He olivat myös yhtä aikaa senaatin jäseninä.<ref>{{Kansallisbiografia|id=3553|nimi=Mechelin, Leo|tekijä=Tapio Helen|osa=6|sivu=614–618|ajankohta=16.9.1997}}</ref>

== Arvonimet ja kunnianosoitukset ==
Mechelin sai [[nimineuvos|nimineuvoksen]] (1839), [[kollegiasessori]]n (1844), [[hovineuvos (Venäjä)|hovineuvoksen]] (1847), [[kollegineuvoksen|kollegineuvoksen]] (1850), [[valtioneuvos (Venäjä)|valtioneuvoksen]] (1854) ja viimein vuonna 1868 [[todellinen valtioneuvos|todellisen valtioneuvoksen]] arvonimet.<ref name="LEO1"/> Hänet aateloitiin lastensa ja heidän jäkeläistensä kanssa vuonna 1886 ja merkittiin Suomen ritarihuoneen kirjoihin vuonna 1887. Hänen aatelissukunsa on sittemmin sammunut.<ref name="BERGHOLM"/><ref>[http://www.riddarhuset.fi/svenska/atter_och_vapen/view-63454-2906?str-63454=mechelin Mechelin A265] Suomen Ritarihuone. Viitattu 22.11.2015.</ref>

Mechelin sai myös useita venäläisiä ja ruotsalaisia kunniamerkkejä.<ref name="LEO1"/>

== Perhe ==
Henrik Adolf Mechelinin vanhemmat olivat [[Kesälahti|Kesälahden]] kappalainen, myöhempi [[Jaakkima]]n kirkkoherra Henrik Johan Mechelin (1774–1840) ja Christina Maria Costiander (1785–1855). Perheeseen syntyi 12 lasta, joista Henrik Adolf oli viidenneksi vanhin.<ref>Leo ja muut Mechelinit 2005, s. 443, 445.</ref>

Henrik Adolf meni vuonna 1846 naimisiin Eugénie Octavie Josephine Cathérine Tricot de Mouceaux’n (19. huhtikuuta 1829 Pietari – 6. maaliskuuta 1919 Helsinki) kanssa. Pariskunta sai viisi lasta: Oscar Johan (s. 1851), Julia Fanny (s. 1853), Marie Cecile Constance Adele (s. 1860), Adolf Constantin (s. 1862) ja Henrik Josef Gustaf (s. 1864). Kaikki lapset syntyivät Kristianiassa (nyk. [[Oslo]]) isän ollessa siellä Venäjän konsulina.<ref>Leo ja muut Mechelinit 2005, s. 449.</ref>

Henrik Adolf Mechelin oli [[Leo Mechelin]]in setä. He olivat myös yhtä aikaa senaatin jäseninä.<ref>{{Kansallisbiografia|id=3553|nimi=Mechelin, Leo|tekijä=Tapio Helen|osa=6|sivu=614–618|ajankohta=16.9.1997}}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
* Bergholm Axel: ''Keisarillisen Suomen hallituskonseljin ja sanaatin puheenjohtajat, jäsenet ja virkamiehet 1809–1909. Biograafisia tietoja.'' WSOY, Porvoo 1912.
* ''Leo ja muut Mechelinit – Kirjan verran sukua''. Sukuseura Mechelinus, Tampere 2005.
* ''Leo ja muut Mechelinit – Kirjan verran sukua''. Sukuseura Mechelinus, Tampere 2005.



Versio 22. marraskuuta 2015 kello 20.30

Henrik Adolf Mechelin (22. toukokuuta 1813 Kesälahti28. huhtikuuta 1899 Helsinki) oli suomalainen virkamies, valtiopäiväedustaja ja senaattori.[1]

Opiskelu ja työura

Henrik Adolf Mechelin suoritti ylioppilastutkinnon Helsingissä vuonna 1830. Tämän jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa, josta valmistui viisausopin (filosofian) maisteriksi vuonna 1836.[1][2]

Mechelin teki pitkän virkauran Venäjän ulkoasiain hallinnossa eri tehtävissä. Hän toimi Venäjän ulkoasiainministeriössä kansliavirkamiehenä ja kielenkääntäjänä vuosina 1839–1849 ja Venäjän pääkonsulina Norjassa 1850–1869. Vuonna 1869 Mechelin nimitettiin senaattoriksi talousosastoon ja 1871 hänet nimettiin senaatin kirkollisasiain toimikunnan päälliköksi.[1][2] Vuonna 1885 hän sai omasta pyynnöstään eron senaattorin virasta.[3]

Mechelin toimi valtiopäiväedustajana vuosien 1888, 1891, 1894, 1897 ja 1899 säätyvaltiopäivillä.[1]

Arvonimet ja kunnianosoitukset

Mechelin sai nimineuvoksen (1839), kollegiasessorin (1844), hovineuvoksen (1847), kollegineuvoksen (1850), valtioneuvoksen (1854) ja viimein vuonna 1868 todellisen valtioneuvoksen arvonimet.[2] Hänet aateloitiin lastensa ja heidän jäkeläistensä kanssa vuonna 1886 ja merkittiin Suomen ritarihuoneen kirjoihin vuonna 1887. Hänen aatelissukunsa on sittemmin sammunut.[3][4]

Mechelin sai myös useita venäläisiä ja ruotsalaisia kunniamerkkejä.[2]

Perhe

Henrik Adolf Mechelinin vanhemmat olivat Kesälahden kappalainen, myöhempi Jaakkiman kirkkoherra Henrik Johan Mechelin (1774–1840) ja Christina Maria Costiander (1785–1855). Perheeseen syntyi 12 lasta, joista Henrik Adolf oli viidenneksi vanhin.[5]

Henrik Adolf meni vuonna 1846 naimisiin Eugénie Octavie Josephine Cathérine Tricot de Mouceaux’n (19. huhtikuuta 1829 Pietari – 6. maaliskuuta 1919 Helsinki) kanssa. Pariskunta sai viisi lasta: Oscar Johan (s. 1851), Julia Fanny (s. 1853), Marie Cecile Constance Adele (s. 1860), Adolf Constantin (s. 1862) ja Henrik Josef Gustaf (s. 1864). Kaikki lapset syntyivät Kristianiassa (nyk. Oslo) isän ollessa siellä Venäjän konsulina.[6]

Henrik Adolf Mechelin oli Leo Mechelinin setä. He olivat myös yhtä aikaa senaatin jäseninä.[7]

Lähteet

  • Bergholm Axel: Keisarillisen Suomen hallituskonseljin ja sanaatin puheenjohtajat, jäsenet ja virkamiehet 1809–1909. Biograafisia tietoja. WSOY, Porvoo 1912.
  • Leo ja muut Mechelinit – Kirjan verran sukua. Sukuseura Mechelinus, Tampere 2005.

Viitteet

  1. a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Helsingin yliopisto. Viitattu 22.11.2015.
  2. a b c d Leo ja muut Mechelinit 2005, s. 448.
  3. a b Bergholm 1912, s. 313.
  4. Mechelin A265 Suomen Ritarihuone. Viitattu 22.11.2015.
  5. Leo ja muut Mechelinit 2005, s. 443, 445.
  6. Leo ja muut Mechelinit 2005, s. 449.
  7. Tapio Helen: ”Mechelin, Leo”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 614–618. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9. Teoksen verkkoversio.