Ero sivun ”Patruuna” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:q37144 siirrettyä kielilinkkiä
p kh
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee ammusta. Tehtaanomistajasta kerrotaan artikkelissa [[teollisuuspatruuna]].}}
{{Lähteetön}}
{{lähteetön}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee ammusta. Tehtaanomistajasta kerrotaan artikkelissa [[Teollisuuspatruuna]].}}
[[Image:Bullet.svg|thumb|Patruunan rakenne: 1. [[Luoti (ase)|Luoti]] 2. [[Hylsy]] 3. [[Ruuti]] 4. Hylsyn kanta 5. [[Nalli]]]]
[[Image:Bullet.svg|thumb|Patruunan rakenne: 1. [[Luoti (ase)|luoti]] 2. [[hylsy]] 3. [[ruuti]] 4. hylsyn kanta 5. [[nalli]]]]
[[Kuva:Munit06.jpg|thumb|Revolverin ja pistoolin patruunoita.]]
[[Kuva:Munit06.jpg|thumb|Revolverin ja pistoolin patruunoita.]]
'''Patruuna''' on [[tuliase]]issa käytettävä ampumatarvikekokonaisuus, jossa [[ammus]] - joko [[luoti (ampumatarvike)|luoti]] tai [[kranaatti]] -, [[ruuti]]panos ja [[nalli]] on liitetty toisiinsa. Tavallisesti liittäminen on toteutettu [[hylsy]]n avulla. [[Tykki]]en patruunoista käytetään nimitystä patruunalaukaus.
'''Patruuna''' on [[tuliase]]issa käytettävä ampumatarvikekokonaisuus, jossa [[ammus]] joko [[luoti (ampumatarvike)|luoti]] tai [[kranaatti]] [[ruuti]]panos ja [[nalli]] on liitetty toisiinsa. Tavallisesti liittäminen on toteutettu [[hylsy]]n avulla. [[Tykki]]en patruunoista käytetään nimitystä patruunalaukaus.


[[Käsiase]]iden patruunat voidaan jakaa kahteen kategoriaan: Keski- ja reunasytytteiset. Erona näissä on se, ettei reunasytytteisissä ole erillistä nallia, vaan nallimassa on puristettu hylsyn onton reunan sisälle.
[[Käsiase]]iden patruunat voidaan jakaa kahteen kategoriaan: keski- ja reunasytytteiset. Erona näissä on se, ettei reunasytytteisissä ole erillistä nallia, vaan nallimassa on puristettu hylsyn onton reunan sisälle.


Patruuna koostuu nykyisin [[hylsy]]stä, [[nalli]]sta, [[ruuti|ruutipanoksesta]] ja ammuksesta. [[Haulikko|Haulikon]] patruunassa on myös välitulppia ja erilaisia sulkimena käytettäviä osia.
Patruuna koostuu nykyisin [[hylsy]]stä, [[nalli]]sta, [[ruuti|ruutipanoksesta]] ja ammuksesta. [[Haulikko|Haulikon]] patruunassa on myös välitulppia ja erilaisia sulkimena käytettäviä osia.
Rivi 27: Rivi 27:
Nalli on aina sijoitettu hylsyn takaosaan. Nalli on messinkikuorinen ja sen sisältämä iskuherkkä räjähdysaine syttyy nallipiikin iskun vaikutuksesta. Nallin räjähtäminen sytyttää ruudin.
Nalli on aina sijoitettu hylsyn takaosaan. Nalli on messinkikuorinen ja sen sisältämä iskuherkkä räjähdysaine syttyy nallipiikin iskun vaikutuksesta. Nallin räjähtäminen sytyttää ruudin.


Eräs nykyään kadonnut patruunatyyppi on ns. piikkisytytyspatruuna, jossa aseen iskuvasara löi patruunan pohjasta sojottavaan piikkiin, joka sytytti hylsyn sisällä olevan nallimassan - 1800-luvun lopulla varsinkin Belgiassa valmistettiin suuria määriä näitä patruunoita käyttäviä halpoja taskurevolvereita, jotka ovat Suomessakin suhteellisen yleisiä.
Eräs nykyään kadonnut patruunatyyppi on ns. piikkisytytyspatruuna, jossa aseen iskuvasara löi patruunan pohjasta sojottavaan piikkiin, joka sytytti hylsyn sisällä olevan nallimassan 1800-luvun lopulla varsinkin Belgiassa valmistettiin suuria määriä näitä patruunoita käyttäviä halpoja taskurevolvereita, jotka ovat Suomessakin suhteellisen yleisiä.


==Ruuti==
==Ruuti==
{{Pääartikkeli|[[Ruuti]]}}
{{Pääartikkeli|[[Ruuti]]}}
Ruuti on yleisnimi patruunoiden sisältämälle ajoaineelle. Käsiaseiden patruunoissa käytetty ruuti on rakenteeltaan jauhetta, jonka kidekoko on pieni ja hyvin säännönmukainen. Tykkien patruunoissa käytetty ruuti voi olla muodoltaan esimerkiksi putki- tai jyväruutia. Palaessaan ruudit synnyttävät korkeapaineisia kaasuja, jotka työntävät hylsyyn kiinnitetyn luodin aseen piippuun ja edelleen piipusta ulos. Palonopeus on niin suuri, että luoti tai haulit saavuttavat tavallisesti 300-1200 m/s välillä olevia nopeuksia aseesta ja käyttötarkoitukseen valitusta patruunasta riippuen.
Ruuti on yleisnimi patruunoiden sisältämälle ajoaineelle. Käsiaseiden patruunoissa käytetty ruuti on rakenteeltaan jauhetta, jonka kidekoko on pieni ja hyvin säännönmukainen. Tykkien patruunoissa käytetty ruuti voi olla muodoltaan esimerkiksi putki- tai jyväruutia. Palaessaan ruudit synnyttävät korkeapaineisia kaasuja, jotka työntävät hylsyyn kiinnitetyn luodin aseen piippuun ja edelleen piipusta ulos. Palonopeus on niin suuri, että luoti tai haulit saavuttavat tavallisesti 300–1 200 m/s välillä olevia nopeuksia aseesta ja käyttötarkoitukseen valitusta patruunasta riippuen.


Kaikissa patruunoissa ei ole erillistä ruutia, vaan jo käytöstä poisjääneissä nk. salonkikivääreissä luoti sai liike-energiansa pelkän nallin vaikutuksesta.
Kaikissa patruunoissa ei ole erillistä ruutia, vaan jo käytöstä poisjääneissä nk. salonkikivääreissä luoti sai liike-energiansa pelkän nallin vaikutuksesta.

Versio 15. marraskuuta 2015 kello 03.36

Tämä artikkeli käsittelee ammusta. Tehtaanomistajasta kerrotaan artikkelissa teollisuuspatruuna.
Patruunan rakenne: 1. luoti 2. hylsy 3. ruuti 4. hylsyn kanta 5. nalli
Revolverin ja pistoolin patruunoita.

Patruuna on tuliaseissa käytettävä ampumatarvikekokonaisuus, jossa ammus – joko luoti tai kranaattiruutipanos ja nalli on liitetty toisiinsa. Tavallisesti liittäminen on toteutettu hylsyn avulla. Tykkien patruunoista käytetään nimitystä patruunalaukaus.

Käsiaseiden patruunat voidaan jakaa kahteen kategoriaan: keski- ja reunasytytteiset. Erona näissä on se, ettei reunasytytteisissä ole erillistä nallia, vaan nallimassa on puristettu hylsyn onton reunan sisälle.

Patruuna koostuu nykyisin hylsystä, nallista, ruutipanoksesta ja ammuksesta. Haulikon patruunassa on myös välitulppia ja erilaisia sulkimena käytettäviä osia.

Hylsy

Pääartikkeli: Hylsy

Patruunan pääkomponentti on hylsy, joka tavallisimmin valmistettu syvävetämällä ja sorvaamalla messinkiseoksesta. Hylsyjä ja niiden osia valmistetaan myös teräksestä, pahvista tai muovista. Haulikon patruunassa hylsy voi olla kokonaan muovinen.

Hylsyn tehtävänä on koota patruunan osat yhdeksi komponentiksi, toimia tiivisteenä patruunapesässä laukaisun aikana ja toimia lämmöneristeenä syötettäessä uusi patruuna jo valmiiksi kuumaan patruunapesään. Hylsyjen valmistus on pitkälle automatisoitua, mutta silti hylsy on muihin patruunan osiin verrattuna kallis ja siksi ne kilpa- ja metsästyskäytössä käytetään uudelleen useita kertoja. Vaativassa tarkkuusammunnassa parhaat tulokset saavutetaan nimenomaan käytettyjä hylsyjä itse jälleenladaten. Hylsy jää laukaistaessa aseen patruunapesään ainakin hetkellisesti, se ei siis lennä luodin mukana vaan poistetaan erikseen.

Myöskään hylsy ei ole välttämätön osa: patruunan ruuti voidaan valmistaa niin kovaksi, että luoti ja nalli voidaan kiinnittää siihen ilman hylsyä. Viime aikojen suurin mielenkiinto on nimenomaan kohdistunut hylsyttömän ammuksen valmistamisen. Yritykset ovat kariutuneet tiiveysongelmaan ja siihen, että tarvittavasta nallista on jäänyt metallinkappaleita piippuun tai patruunapesään haittaamaan seuraavaa laukaisua. Lisäksi koska hylsyä ei ole ollut lämmöneristeenä, ovat em. patruunat olleet herkkiä nk. itsesytytykselle.

Reunasytytteisten patruunoiden materiaalivahvuus tulee olla riittävän heikko, että iskuri saa lyötyä patruunan pohjan reunan sisään. Kasaan puristuva osa patruunaa sytyttää ruudin, joka on puristuvan osan kohdalla, jolloin tämä osa ruutia toimii tavallaan nallina.

Ammus

Pääartikkeli: Ammus

Ammus tai ammukset (esim. haulit) on sijoitettu hylsyn etuosaan. Ammuksella on maalivaikutuksen ohella toinen tehtävä: kiväärin patruunoissa tiiviisti hylsyyn kiinnitetty luoti estää ruudin kastumisen. Luodit ovat tavallisimmin messinkivaippaisia ja lyijytäytteisiä, mutta etenkin sotilaskäytössä täytteenä voi olla teräs- tai kovametallisydän tai räjähdysainetta. Luodin "kuorta" kutsutaan tavallisimmin vaipaksi raaka-aineesta riippumatta ja täytettä sydämeksi.

Nalli

Pääartikkeli: Nalli

Nalli on aina sijoitettu hylsyn takaosaan. Nalli on messinkikuorinen ja sen sisältämä iskuherkkä räjähdysaine syttyy nallipiikin iskun vaikutuksesta. Nallin räjähtäminen sytyttää ruudin.

Eräs nykyään kadonnut patruunatyyppi on ns. piikkisytytyspatruuna, jossa aseen iskuvasara löi patruunan pohjasta sojottavaan piikkiin, joka sytytti hylsyn sisällä olevan nallimassan – 1800-luvun lopulla varsinkin Belgiassa valmistettiin suuria määriä näitä patruunoita käyttäviä halpoja taskurevolvereita, jotka ovat Suomessakin suhteellisen yleisiä.

Ruuti

Pääartikkeli: Ruuti

Ruuti on yleisnimi patruunoiden sisältämälle ajoaineelle. Käsiaseiden patruunoissa käytetty ruuti on rakenteeltaan jauhetta, jonka kidekoko on pieni ja hyvin säännönmukainen. Tykkien patruunoissa käytetty ruuti voi olla muodoltaan esimerkiksi putki- tai jyväruutia. Palaessaan ruudit synnyttävät korkeapaineisia kaasuja, jotka työntävät hylsyyn kiinnitetyn luodin aseen piippuun ja edelleen piipusta ulos. Palonopeus on niin suuri, että luoti tai haulit saavuttavat tavallisesti 300–1 200 m/s välillä olevia nopeuksia aseesta ja käyttötarkoitukseen valitusta patruunasta riippuen.

Kaikissa patruunoissa ei ole erillistä ruutia, vaan jo käytöstä poisjääneissä nk. salonkikivääreissä luoti sai liike-energiansa pelkän nallin vaikutuksesta.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta patruuna.