Ero sivun ”Tasasuuntaaja” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 195.156.67.34 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon. |
|||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
==Kokoaaltotasasuuntaus== |
==Kokoaaltotasasuuntaus== |
||
Kokoaaltotasasuuntaus voidaan toteuttaa neljän diodin |
Kokoaaltotasasuuntaus voidaan toteuttaa neljän diodin ''diodisillalla'': |
||
[[Image:Gratz.rectifier.en.svg|400px|center]] |
[[Image:Gratz.rectifier.en.svg|400px|center]] |
||
Virta kulkee aina kahden diodin läpi kerrallaan. Neljän diodin siltoja on saatavana valmiiksi paketoituna komponentteina. |
Virta kulkee aina kahden diodin läpi kerrallaan. Neljän diodin siltoja on saatavana valmiiksi paketoituna komponentteina. |
||
Versio 22. lokakuuta 2015 kello 09.10
Tasasuuntaaja on laite, joka muuttaa vaihtovirran (sykkiväksi) tasavirraksi.[1] Sykkimistä voidaan vähentää kondensaattorin ja/tai kelan avulla. Nykyaikaisissa elektroniikkalaitteissa tasasuuntaaminen toteutetaan lähes poikkeuksetta diodeilla. Tasasuuntauskytkennät voidaan jakaa puoli- ja kokoaaltotasasuuntauskytkentöihin. Kokoaaltotasasuuntaaja hyödyntää vaihtojännitteen molemmat puolijaksot, puoliaaltotasasuuntaaja vain toisen.
Tasasuuntaamisen yleisin sovelluskohde on elektroniikkalaitteiden verkkolaitteessa vaihtojännitteen muuttaminen tasajännitteeksi. Lineaarisessa teholähteessä tasasuuntaus tehdään muuntajan jälkeen, hakkuriteholähteessä tasasuuntausta tarvitaan sekä verkkojänniteosassa että pienjänniteosassa.
Historia
Puoli vuosisataa sitten käyttöjännitteen tasasuuntaus esimerkiksi radiovastaanottimissa toteutettiin seleenitasasuuntaajalla. Tehosovelluksissa käytettiin elohopeatasasuuntaajaa. Nykyään tasasuuntauksessa käytetään piidiodeja tai Schottky-diodeja.
Puoliaaltotasasuuntaus
Yksinkertaisin tasasuuntaaja on puoliaaltotasasuuntaaja, joka voidaan rakentaa yksittäisestä diodista, jännitelähteestä sekä kuormasta.[2] Sähkövirta pääsee kulkemaan diodin läpi vain toiseen suuntaan. Piirin huono puoli on, että se voi hyödyntää vaihtovirrasta vain joka toisen pulssin.
Kokoaaltotasasuuntaus
Kokoaaltotasasuuntaus voidaan toteuttaa neljän diodin diodisillalla:
Virta kulkee aina kahden diodin läpi kerrallaan. Neljän diodin siltoja on saatavana valmiiksi paketoituna komponentteina. Tätä kytkentää kutsutaan myös Graetz-kytkennäksi.
Mikäli käytettävissä on keskiulosotolla varustettu muuntaja, voidaan kokoaaltotasasuuntaus toteuttaa myös kahdella diodilla:
Kytkennän etuna on pienempi jännitehäviö neljän diodin siltaan verrattuna.
Tarkka tasasuuntaaja
Tavallisessa teholähdekäyttöön tarkoitetussa tasasuuntaajassa osa jännitteestä häviää diodi(e)n kynnysjännitteeseen. Mittaussovelluksia varten voidaan diodin ja operaatiovahvistimen avulla toteuttaa myös tarkempi kytkentä, jolla ei ole diodin kynnysjännitteen aiheuttamaa häviötä, kuten tavanomaisilla tasasuuntauskytkennöillä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Robert Diffenderfer: Electronic Devices: Systems and Applications, s. 113. Cengage Learning, 2005. ISBN 9781401835149. (englanniksi)
- ↑ Russell Meade & Robert Diffenderfer: Foundations of Electronics.: Circuits Devices, s. 805. Cengage Learning, 2003. ISBN 9780766840263. (englanniksi)