Ero sivun ”Yksityisyys internetissä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Katso myös: järjestelyä
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Schrems-prosessi
Rivi 6: Rivi 6:


Turvallisuusasiantuntija [[Bruce Schneier]] sanoo blogikirjoituksessaan "The Value of Privacy" ('yksityisyyden arvo') että "yksityisyys suojaa meitä vallanpitäjien väärinkäytöksiltä, vaikka emme olisi tehneet mitään väärää [[valvonta|valvonnan]] tapahtuessa."<ref>[http://www.schneier.com/blog/archives/2006/05/the_value_of_pr.html Bruce Schneierin blogi]</ref>
Turvallisuusasiantuntija [[Bruce Schneier]] sanoo blogikirjoituksessaan "The Value of Privacy" ('yksityisyyden arvo') että "yksityisyys suojaa meitä vallanpitäjien väärinkäytöksiltä, vaikka emme olisi tehneet mitään väärää [[valvonta|valvonnan]] tapahtuessa."<ref>[http://www.schneier.com/blog/archives/2006/05/the_value_of_pr.html Bruce Schneierin blogi]</ref>

==Schrems-prosessi==
Itävaltalainen yksityisyyttä puolustava aktivisti [[Max Schrems]] aloitti vuonna 2013 Schrems-prosessin, josta saattaa seurata valtava muutos nettiyhtiöiden oikeuteen asiakkaidensa tietojen käsittelemisessä. Schremsin aloite johti siihen, että [[Euroopan unionin tuomioistuin]] katsoi lokakuussa 2015, että amerikkalaisten ja eurooppalaisten nettiyhtiöiden tiedonvaihtoa määrittävä [[Safe Harbour -tietosuojasopimus]] on mitätön. Aikaisemmin Safe Harbour -sopimus mahdollisti eurooppalaisten käyttäjien tietojen siirron amerikkalaisyhtiöiden palvelimille Yhdysvaltoihin, jos tiedot on suojattu kohtuullisesti.<ref>[http://nyt.fi/a1305990911437 Tämä mies sai juuri Facebookin ja Amerikan vakoilijat polvilleen]. HS Nyt 6.10.2015. Viitattu 6.10.2015.</ref>


==Katso myös==
==Katso myös==

Versio 6. lokakuuta 2015 kello 18.25

Yksityisyys internetissä käsittelee tietojen yksityisyyttä internetissä. Se käsittelee henkilökohtaisia tietoja tai henkilön tunnistamiseen riittävät tiedot, kuten ikä ja osoite, yhdistettynä, mikä usein riittää tunnistamaan käyttäjän henkilöllisyyden.

Jotkut asiantuntijat kuten internetin yksityisyysjuttuihin erikoistunut yksityisetsiva Steve Rambam, uskovat että yksityisyyttä ei enää ole olemassa, ja hän on sanonut: "Yksityisyys on kuollut - se on vain hyväksyttävä."

Itse asiassa on vihjattu että "osa internetpalvelujen vetovoimaa on henkilökohtaisten tietojen lähettämisessä tarkoituksellisesti."

Turvallisuusasiantuntija Bruce Schneier sanoo blogikirjoituksessaan "The Value of Privacy" ('yksityisyyden arvo') että "yksityisyys suojaa meitä vallanpitäjien väärinkäytöksiltä, vaikka emme olisi tehneet mitään väärää valvonnan tapahtuessa."[1]

Schrems-prosessi

Itävaltalainen yksityisyyttä puolustava aktivisti Max Schrems aloitti vuonna 2013 Schrems-prosessin, josta saattaa seurata valtava muutos nettiyhtiöiden oikeuteen asiakkaidensa tietojen käsittelemisessä. Schremsin aloite johti siihen, että Euroopan unionin tuomioistuin katsoi lokakuussa 2015, että amerikkalaisten ja eurooppalaisten nettiyhtiöiden tiedonvaihtoa määrittävä Safe Harbour -tietosuojasopimus on mitätön. Aikaisemmin Safe Harbour -sopimus mahdollisti eurooppalaisten käyttäjien tietojen siirron amerikkalaisyhtiöiden palvelimille Yhdysvaltoihin, jos tiedot on suojattu kohtuullisesti.[2]

Katso myös

Lähteet