Ero sivun ”Ekopsykologia” versioiden välillä

[arvioimaton versio]

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

Rivinsisäinen

Versio 9. elokuuta 2015 kello 22.20

Ekopsykologia on psykologian suuntaus, jossa painotetaan ihmisen ja luonnon välistä yhteyttä. Lähtökohtana on, että ihminen on osa luontoa ja että ihmisen ja luonnon hyvinvointi – tai pahoinvointi – kulkevat käsi kädessä^[1]. Ekopsykologiaan liittyy psykologian lisäksi läheisesti ekologia. Käytännön päämääränä on löytää tapoja ehkäistä ja hoitaa vieraantumista ja auttaa rakentamaan kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa yksilön ja yhteisöjen tasoilla. Ekopsykologian historian keskushahmo on Theodore Roszak.

Ekopsykologian mukaan mielenterveyden kysymyksiä ei voi ymmärtää pelkästään psyykensisäisten tekijöiden tai sosiaalisten suhteiden valossa, kuten psykologiassa yleensä ajatellaan. On otettava huomioon myös ihmisen suhteet ekosysteemeihin ja muihin eliölajeihin. Näillä suhteilla on syvä evoluutiohistoria, ja ne on sisäänrakennettu ihmisen mieleen ja ruumiiseen, esimerkiksi aivojen vanhempiin ja uudempiin kerroksiin.

Ihmisen suhteilla muuhun luontoon on syvää psyykkistä merkitystä, eikä kaupungistuminen ole mitenkään tehnyt näitä suhteita merkityksettömiksi. Ihmisen riippuvuus luonnosta ei koske ainoastaan fyysistä toimeentuloa vaan myös mielenterveyttä. Monimuotoinen luonto edesauttaa ihmismielen vastustuskykyä ja psyykkisten ratkaisumallien monimuotoisuutta. Ekosysteemien tuhoutuminen toisaalta tuhoaa hyvinvoinnin mahdollisuuksia ihmisissä.

Tärkeä osa ekopsykologian käytäntöä on viedä psykoterapia toimistorakennuksista ulos luontoon. Yksinkertainen kävely metsässä, jopa kaupungin puistossa, on virkistävää, koska se on lajityypillistä käyttäytymistä. Luonnonympäristöjen, ja jopa luontokuvien katselun, hyvää tekevä vaikutus ihmiseen voidaan mitata, ja siitä on tutkimusnäyttöä.

Viitteet

↑ Heiskanen, Irma & Kaarina Kailo 2006, s. 13

Kirjallisuutta

Salonen, Kirsi: Mielen luonto. Eko- ja ympäristöpsykologinen näkökulma. Helsinki: Green Spot, 2010. ISBN 978-952-5459-13-5.

Salonen, Kirsi: Mieli ja maisemat. Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Helsinki: Edita, 2005. ISBN 978-951-37-4277-5.

Heiskanen, Irma & Kailo, Kaarina (toim.): Ekopsykologia ja perinnetieto. Helsinki: Green Spot, 2006 (2. korjattu painos 2007). ISBN 952-5459-04-7.

Roszak, Theodore, Mary E. Gomes & Allen D. Kanner (toim.): Ecopsychology. Restoring the Earth, Healing the Mind. Sierra Club Books, San Francisco 1995

Aiheesta muualla

Davis, John: PSYCHOLOGICAL BENEFITS OF NATURE EXPERIENCES: RESEARCH AND THEORY Naropa University, 2008

Francis, Robyn : Why gardening makes you happy and cures depression

Glendinning, Chellis : Technology, Trauma and the Wild

Roszak, Theodore: The nature of sanity - Psychology Today, 1996

Katso myös

Ekofeminismi

Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Heiskanen, Irma & Kaarina Kailo 2006, s. 13

[1]

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Lähteetön}}
-{{Korjattava/määritelmä|Määritelmä puuttuu}}
 __NOTOC__
-'''Ekopsykologian''' lähtökohtana on, että ihminen on osa luontoa ja että ihmisen ja luonnon hyvinvointi &ndash; tai pahoinvointi &ndash; kulkevat käsi kädessä<ref>Heiskanen, Irma & Kaarina Kailo 2006, s. 13</ref>. Ekopsykologian projektissa{{selvennä|Mikä projekti?}} [[psykologia]] ja [[ekologia]] ovat tasavahvasti mukana. Käytännön päämääränä on löytää tapoja ehkäistä ja hoitaa [[vieraantuminen|vieraantumista]] ja auttaa rakentamaan [[kestävä kehitys|kestävän kehityksen]] mukaista elämäntapaa yksilön ja yhteisöjen tasoilla. Ekopsykologian historian keskushahmo on [[Theodore Roszak]].
+'''Ekopsykologia''' on [[psykologia|psykologian]] suuntaus, jossa painotetaan ihmisen ja luonnon välistä yhteyttä. Lähtökohtana on, että ihminen on osa luontoa ja että ihmisen ja luonnon hyvinvointi &ndash; tai pahoinvointi &ndash; kulkevat käsi kädessä<ref>Heiskanen, Irma & Kaarina Kailo 2006, s. 13</ref>. Ekopsykologiaan liittyy [[psykologia]]<nowiki/>n lisäksi läheisesti [[ekologia]]. Käytännön päämääränä on löytää tapoja ehkäistä ja hoitaa [[vieraantuminen|vieraantumista]] ja auttaa rakentamaan [[kestävä kehitys|kestävän kehityksen]] mukaista elämäntapaa yksilön ja yhteisöjen tasoilla. Ekopsykologian historian keskushahmo on [[Theodore Roszak]].
-Ekopsykologian mukaan mielenterveyden kysymyksiä ei voi ymmärtää pelkästään psyykensisäisten tekijöiden tai sosiaalisten suhteiden valossa, kuten psykologiassa yleensä ajatellaan. On otettava huomioon myös ihmisen suhteet ekosysteemeihin ja muihin eliölajeihin. Näillä suhteilla on syvä evoluutiohistoria, ja ne on sisäänrakennettu ihmisen mieleen ja ruumiiseen, esimerkiksi aivojen vanhempiin ja uudempiin kerroksiin.
+Ekopsykologian mukaan mielenterveyden kysymyksiä ei voi ymmärtää pelkästään [[psyyke|psyykensisäisten]] tekijöiden tai [[sosiaalinen|sosiaalisten]] suhteiden valossa, kuten psykologiassa yleensä ajatellaan. On otettava huomioon myös ihmisen suhteet ekosysteemeihin ja muihin eliölajeihin. Näillä suhteilla on syvä evoluutiohistoria, ja ne on sisäänrakennettu ihmisen mieleen ja ruumiiseen, esimerkiksi aivojen vanhempiin ja uudempiin kerroksiin.
-Ihmisen suhteilla muuhun luontoon on syvää psyykkistä merkitystä, eikä kaupungistuminen ole mitenkään tehnyt näitä suhteita merkityksettömiksi. Ihmisen riippuvuus luonnosta ei koske ainoastaan fyysistä toimeentuloa vaan myös mielenterveyttä. Monimuotoinen luonto edesauttaa ihmismielen vastustuskykyä ja psyykkisten ratkaisumallien monimuotoisuutta. Ekosysteemien tuhoutuminen toisaalta tuhoaa hyvinvoinnin mahdollisuuksia meissä ihmisissä.
+Ihmisen suhteilla muuhun luontoon on syvää psyykkistä merkitystä, eikä kaupungistuminen ole mitenkään tehnyt näitä suhteita merkityksettömiksi. Ihmisen riippuvuus luonnosta ei koske ainoastaan fyysistä toimeentuloa vaan myös mielenterveyttä. Monimuotoinen luonto edesauttaa ihmismielen vastustuskykyä ja psyykkisten ratkaisumallien monimuotoisuutta. Ekosysteemien tuhoutuminen toisaalta tuhoaa hyvinvoinnin mahdollisuuksia ihmisissä.
-Tärkeä osa ekopsykologian käytäntöä on viedä [[psykoterapia]] toimistorakennuksista ulos luontoon. Yksinkertainen kävely metsässä, jopa kaupungin puistossa, on virkistävää, koska sitä me ihmiset olemme evoluutiomme myötä kehittyneet tekemään. Luonnonympäristöjen, ja jopa luontokuvien katselun, hyvää tekevä vaikutus ihmiseen voidaan mitata, ja siitä on tutkimusnäyttöä.
+Tärkeä osa ekopsykologian käytäntöä on viedä [[psykoterapia]] toimistorakennuksista ulos luontoon. Yksinkertainen kävely metsässä, jopa kaupungin puistossa, on virkistävää, koska se on lajityypillistä käyttäytymistä. Luonnonympäristöjen, ja jopa luontokuvien katselun, hyvää tekevä vaikutus ihmiseen voidaan mitata, ja siitä on tutkimusnäyttöä.
 == Viitteet ==