Ero sivun ”Tapahtumahorisontti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p lähde ja artikkelin laajennus |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Tapahtumahorisontti''' on aika-avaruuden rajapinta, jonka takaa ulkopuolisen tarkkailijan ei ole mahdollista saada minkäänlaista informaatiota. Tunnetuin esimerkki on [[musta aukko]], joka kaukaisen ja paikallaan pysyvän tarkkailijan näkökulmasta on tapahtumahorisontin ympäröimä. Rajapinnassa [[pakonopeus]] vastaa [[valon nopeus|valon nopeutta]]. Koska minkään kappaleen nopeus ei nouse yli valon nopeuden, ei rajapinnan ulkopuolelle voi päästä yksikään hiukkanen. Rajapinnan sisäpuolella pakonopeus kasvaa valon nopeutta suuremmaksi, joten edes valo ei pääse karkaamaan tapahtumahorisontin ulkopuolelle. Ulkopuolella pakonopeus on valon nopeutta pienempi, jolloin pakeneminen on vielä mahdollista. Täten, vaikka [[musta aukko]] on täysin pimeä, siihen putoava aine loistaa kirkkaasti niin kauan kuin sitä on jäljellä, mutta vain tapahtumahorisontin ulkopuolella. |
'''Tapahtumahorisontti''' on aika-avaruuden rajapinta, jonka takaa ulkopuolisen tarkkailijan ei ole mahdollista saada minkäänlaista informaatiota. Tunnetuin esimerkki on [[musta aukko]], joka kaukaisen ja paikallaan pysyvän tarkkailijan näkökulmasta on tapahtumahorisontin ympäröimä.<ref name=tp>[http://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:tapahtumahorisontti Nimitys: tapahtumahorisontti]. Tieteen termipankki. Viitattu 28.7.2015.</ref> Rajapinnassa [[pakonopeus]] vastaa [[valon nopeus|valon nopeutta]]. Koska minkään kappaleen nopeus ei nouse yli valon nopeuden, ei rajapinnan ulkopuolelle voi päästä yksikään hiukkanen. Rajapinnan sisäpuolella pakonopeus kasvaa valon nopeutta suuremmaksi, joten edes valo ei pääse karkaamaan tapahtumahorisontin ulkopuolelle. Ulkopuolella pakonopeus on valon nopeutta pienempi, jolloin pakeneminen on vielä mahdollista. Täten, vaikka [[musta aukko]] on täysin pimeä, siihen putoava aine loistaa kirkkaasti niin kauan kuin sitä on jäljellä, mutta vain tapahtumahorisontin ulkopuolella. |
||
Tapahtumahorisontti on matemaattinen rakennelma, eikä fyysinen kappale tai ihminen, joka ohittaisi tapahtumahorisontin, havaitsisi mitään outoa. Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta tapahtumahorisontin ohittanut kappale näkyy punertavampana ja himmeämpänä ja näyttää hidastuvan paikalleen lähestyessään tapahtumahorisonttia. Mustaan aukkoon putoava aine ei itse koe ikinä osumista [[singulariteetti]]pisteeseen kokemansa ajan hidastumisen vuoksi. |
Tapahtumahorisontti on matemaattinen rakennelma, eikä fyysinen kappale tai ihminen, joka ohittaisi tapahtumahorisontin, havaitsisi mitään outoa. Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta tapahtumahorisontin ohittanut kappale näkyy punertavampana ja himmeämpänä ja näyttää hidastuvan paikalleen lähestyessään tapahtumahorisonttia. Mustaan aukkoon putoava aine ei itse koe ikinä osumista [[singulariteetti]]pisteeseen kokemansa ajan hidastumisen vuoksi. |
||
Tapahtumahorisontti on [[Schwarzschildin säde|Schwarzschildin säteen]] etäisyydellä mustan aukon keskipisteestä. Schwarzschildin säde on mustan aukon teoreettinen säde, jonka etäisyydellä pakonopeus on yhtä suuri kuin valon nopeus. Klassisen fysiikan keinoin ei mikään säteily voi päästä pois Schwarzschildin säteen sisäpuolelta. Esimerkiksi Auringolle tämä on noin 3 km; Auringon massa pitäisi tunkea tämän rajan sisäpuolelle, jotta Auringosta tulisi musta aukko.<ref name=tp /> |
|||
Tapahtumahorisontti oli aiemmin tärkeä teoreettinen rakennelma, koska uskottiin että mustaan aukkoon putoavien hiukkasten informaatio säilyisi tapahtumahorisontin pinnassa. Sittemmin [[Stephen Hawking]] pyörsi kantansa ja on sitä mieltä, että mustan aukon massa voi palata universumiin vain tunnistamattomassa muodossa. |
Tapahtumahorisontti oli aiemmin tärkeä teoreettinen rakennelma, koska uskottiin että mustaan aukkoon putoavien hiukkasten informaatio säilyisi tapahtumahorisontin pinnassa. Sittemmin [[Stephen Hawking]] pyörsi kantansa ja on sitä mieltä, että mustan aukon massa voi palata universumiin vain tunnistamattomassa muodossa. |
||
==Lähteet== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 28. heinäkuuta 2015 kello 13.50
Tapahtumahorisontti on aika-avaruuden rajapinta, jonka takaa ulkopuolisen tarkkailijan ei ole mahdollista saada minkäänlaista informaatiota. Tunnetuin esimerkki on musta aukko, joka kaukaisen ja paikallaan pysyvän tarkkailijan näkökulmasta on tapahtumahorisontin ympäröimä.[1] Rajapinnassa pakonopeus vastaa valon nopeutta. Koska minkään kappaleen nopeus ei nouse yli valon nopeuden, ei rajapinnan ulkopuolelle voi päästä yksikään hiukkanen. Rajapinnan sisäpuolella pakonopeus kasvaa valon nopeutta suuremmaksi, joten edes valo ei pääse karkaamaan tapahtumahorisontin ulkopuolelle. Ulkopuolella pakonopeus on valon nopeutta pienempi, jolloin pakeneminen on vielä mahdollista. Täten, vaikka musta aukko on täysin pimeä, siihen putoava aine loistaa kirkkaasti niin kauan kuin sitä on jäljellä, mutta vain tapahtumahorisontin ulkopuolella.
Tapahtumahorisontti on matemaattinen rakennelma, eikä fyysinen kappale tai ihminen, joka ohittaisi tapahtumahorisontin, havaitsisi mitään outoa. Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta tapahtumahorisontin ohittanut kappale näkyy punertavampana ja himmeämpänä ja näyttää hidastuvan paikalleen lähestyessään tapahtumahorisonttia. Mustaan aukkoon putoava aine ei itse koe ikinä osumista singulariteettipisteeseen kokemansa ajan hidastumisen vuoksi.
Tapahtumahorisontti on Schwarzschildin säteen etäisyydellä mustan aukon keskipisteestä. Schwarzschildin säde on mustan aukon teoreettinen säde, jonka etäisyydellä pakonopeus on yhtä suuri kuin valon nopeus. Klassisen fysiikan keinoin ei mikään säteily voi päästä pois Schwarzschildin säteen sisäpuolelta. Esimerkiksi Auringolle tämä on noin 3 km; Auringon massa pitäisi tunkea tämän rajan sisäpuolelle, jotta Auringosta tulisi musta aukko.[1]
Tapahtumahorisontti oli aiemmin tärkeä teoreettinen rakennelma, koska uskottiin että mustaan aukkoon putoavien hiukkasten informaatio säilyisi tapahtumahorisontin pinnassa. Sittemmin Stephen Hawking pyörsi kantansa ja on sitä mieltä, että mustan aukon massa voi palata universumiin vain tunnistamattomassa muodossa.
Lähteet
- ↑ a b Nimitys: tapahtumahorisontti. Tieteen termipankki. Viitattu 28.7.2015.