Ero sivun ”Maaperä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Korj. |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Maaperällä''', yleisesti '''maalla''', tarkoitetaan [[kallioperä]]ä peittävää irtomaakerrosta. Maaperän ylin osa on [[maannos]], joka sisältää suurimman osan maaperän [[kivennäisaine]]ista, eli [[kasvi]]en hivenaineista |
'''Maaperällä''', yleisesti '''maalla''', tarkoitetaan [[kallioperä]]ä peittävää irtomaakerrosta. Maaperän ylin osa on [[maannos]], joka sisältää suurimman osan maaperän [[kivennäisaine]]ista, eli [[kasvi]]en hivenaineista. |
||
Maaperän paksuus [[Suomi|Suomessa]] on keskimäärin 10 metriä. Maaperän paksuus kuitenkin vaihtelee suuresti niin, että paksuimmillaan |
Maaperän paksuus [[Suomi|Suomessa]] on keskimäärin 10 metriä. Maaperän paksuus kuitenkin vaihtelee suuresti niin, että paksuimmillaan se saattaa olla jopa 100 metriä, kun taas paikoin kallioperä voi olla täysin paljaana. |
||
Maaperän pääosa koostuu kallioperästä peräisin olevista, eri karkeuksisista kiviaineksista, joita kutsutaan [[maalajit|kivennäismaalajeiksi]]. Välistä maaperä sisältää vain kivennäismaalajeja, välistä taas melkein yksinomaan eläinten ja kasvien jäänteistä peräisin olevia eloperäisiä [[maalajit|maalajeja]]. Useimmissa tapauksissa maaperä on kuitenkin sekä kivennäis- että eloperäisten aineiden sekoitus. Maaperään voidaan katsoa kuuluvaksi myös siinä oleva [[ilma]] ja [[vesi]]. |
Maaperän pääosa koostuu kallioperästä peräisin olevista, eri karkeuksisista kiviaineksista, joita kutsutaan [[maalajit|kivennäismaalajeiksi]]. Välistä maaperä sisältää vain kivennäismaalajeja, välistä taas melkein yksinomaan eläinten ja kasvien jäänteistä peräisin olevia eloperäisiä [[maalajit|maalajeja]]. Useimmissa tapauksissa maaperä on kuitenkin sekä kivennäis- että eloperäisten aineiden sekoitus. Maaperään voidaan katsoa kuuluvaksi myös siinä oleva [[ilma]] ja [[vesi]]. |
||
Versio 8. kesäkuuta 2015 kello 03.18
Maaperällä, yleisesti maalla, tarkoitetaan kallioperää peittävää irtomaakerrosta. Maaperän ylin osa on maannos, joka sisältää suurimman osan maaperän kivennäisaineista, eli kasvien hivenaineista.
Maaperän paksuus Suomessa on keskimäärin 10 metriä. Maaperän paksuus kuitenkin vaihtelee suuresti niin, että paksuimmillaan se saattaa olla jopa 100 metriä, kun taas paikoin kallioperä voi olla täysin paljaana.
Maaperän pääosa koostuu kallioperästä peräisin olevista, eri karkeuksisista kiviaineksista, joita kutsutaan kivennäismaalajeiksi. Välistä maaperä sisältää vain kivennäismaalajeja, välistä taas melkein yksinomaan eläinten ja kasvien jäänteistä peräisin olevia eloperäisiä maalajeja. Useimmissa tapauksissa maaperä on kuitenkin sekä kivennäis- että eloperäisten aineiden sekoitus. Maaperään voidaan katsoa kuuluvaksi myös siinä oleva ilma ja vesi.
Maaperän koostumuksesta, paikallisista ilmasto-olosuhteista yms. riippuu sen taloudellinen arvo; puhutaan laihasta, viljavasta, ravintorikkaasta, kuivasta, kosteasta, kuohkeasta, jäykästä jne. maaperästä ja maan koostumusta tarkoittaen saven-, hiekan-, kalkinpitoisesta, humusrikkaasta yms. maaperästä.
Katso myös
Lähteet
- Insinöörigeologian perusteet - kurssimoniste, TTKK
- Jokamiehen geologia, Taipale, K. & Parviainen, J.T.
- Pieni tietosanakirja, Otava
