Ero sivun ”Pyhä ehtoollinen” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
vaihdoin vuosiluvun oikeaksi |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{tämä artikkeli|kertoo Leonardo da Vincin maalauksesta. Uudessa Testamentissa kuvatusta tapahtumasta, katso [[Jeesuksen viimeinen ateria]]}} |
{{tämä artikkeli|kertoo Leonardo da Vincin maalauksesta. Uudessa Testamentissa kuvatusta tapahtumasta, katso [[Jeesuksen viimeinen ateria]]}} |
||
'''''Viimeinen ehtoollinen'''''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://historianet.fi/taide/mestarien-kaetketyt-viestit | Nimeke = Mestarien kätketyt viestit| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Tieteen Kuvalehti | Viitattu = 21.7.2014 }}</ref> tai ''' |
'''''Viimeinen ehtoollinen'''''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://historianet.fi/taide/mestarien-kaetketyt-viestit | Nimeke = Mestarien kätketyt viestit| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Tieteen Kuvalehti | Viitattu = 21.7.2014 }}</ref> tai '''Ebin''' '''ehtoollinen'''<ref name="VAASA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.edu.vaasa.fi/Roomaprojekti/leonardo_da_vinci.htm | Nimeke = Renessanssin taide | Tekijä = Tommi Björklund | Ajankohta = 2001 | Julkaisija = Vaasan yliopisto | Viitattu = 21.7.2014 }}</ref> (''Il Cenacolo'' tai ''La Ultima Cena'') on [[Leonardo da Vinci]]n seinämaalaus suojelijalleen herttua [[Ludovico Sforza]]lle. Maalaus perustuu [[Raamattu|Raamatun]] kaikissa evankeliumeissa kuvattuun kohtaukseen, jossa [[Jeesus]] ilmoittaa yhden [[apostolit|opetuslapsistaan]] pettävän hänet. Maalauksessa on kuvattu ilmoituksen aiheuttamaa kiihkeää mielentilaa.<ref>Matteus 26:21-22; Markus 14:18-19; Luukas 22:21-23; Johannes 13:21-22</ref><ref name="EB"/> Maalaus on maailman arvostetuimpia, ja se sijaitsee [[Santa Maria delle Grazie]]n kirkon ruokasalissa [[Milano]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://whc.unesco.org/en/list/93 | Nimeke = Church and Dominican Convent of Santa Maria delle Grazie with “The Last Supper” by Leonardo da Vinci | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Unesco | Viitattu = 22.7.2014 }}</ref> |
||
[[Kuva:Leonardo da Vinci (1452-1519) - The Last Supper (1495-1498).jpg|thumb|430px|right|Leonardo da Vinci, ''Pyhä ehtoollinen'', [[1498]].]] |
[[Kuva:Leonardo da Vinci (1452-1519) - The Last Supper (1495-1498).jpg|thumb|430px|right|Leonardo da Vinci, ''Pyhä ehtoollinen'', [[1498]].]] |
Versio 18. toukokuuta 2015 kello 10.21
Viimeinen ehtoollinen[1] tai Ebin ehtoollinen[2] (Il Cenacolo tai La Ultima Cena) on Leonardo da Vincin seinämaalaus suojelijalleen herttua Ludovico Sforzalle. Maalaus perustuu Raamatun kaikissa evankeliumeissa kuvattuun kohtaukseen, jossa Jeesus ilmoittaa yhden opetuslapsistaan pettävän hänet. Maalauksessa on kuvattu ilmoituksen aiheuttamaa kiihkeää mielentilaa.[3][4] Maalaus on maailman arvostetuimpia, ja se sijaitsee Santa Maria delle Grazien kirkon ruokasalissa Milanossa.[5]
Leonardo aloitti teoksen maalaamisen 1495 ja sai sen valmiiksi 1498. Välillä työskentelyssä oli kuitenkin pitkiäkin taukoja. Maalaus on kooltaan 460 × 880 cm. Koska se on maalattu valmiiseen seinään eikä märkään sementtiin, se ei ole fresko. Tekniikkaa ei kuitenkaan hallittu hyvin, ja maalaus alkoi rapautua jo 20 vuoden kuluttua valmistumisestaan. Vuonna 1556 maalausta kuvattiin jo pilalle menneeksi, ja sen läpi puhkaistiin myöhemmin oviaukko. Rakennus on toiminut Napoleonin sotien aikana vankilana, ja toisen maailmansodan aikana siihen osui pommi. Maalauksen restaurointiyritykset alkoivat jo 1700-luvulla. Tuoreimmat ovat Mauro Pellicciolin korjaukset vuosilta 1951–1954 ja restaurointi vuosilta 1979–1999 Pinin Brambilla Barcilonin johtamana.[6][4][7][8]
Restauroinnissa on käytetty apuna Leonardon oppilaan 1500-luvun alussa maalaamaa kopiota, joka on yhä hyvässä kunnossa. Koska aiempien vuosisatojen restaurointiyritykset tarkoittivat lähinnä uusien maalikerrosten maalaamista aukkokohtien päälle, viimeisimmän restauroinnin yhteydessä jouduttiin poistamaan paljon näitä päällekkäinmaalauksia. Esimerkiksi opetuslasten jalkojen alue oli maalattu aikojen saatossa tukkoon, ja ne tulivat esille kunnolla vasta restauroinnin jälkeen.
22-vuotinen restaurointi aiheutti melkoisen näkemyskiistan, sillä teoksen sävyt, värit ja jopa henkilöiden kasvonpiirteet muuttuivat merkittävästi korjattaessa edellisten vuosisatojen virheellisiä pelastusyrityksiä. Aukkokohtiin lisätty uusi väri on jakanut asiantuntijoiden mielipiteitä.[9]
Nykyaikana maalaus on noussut uudestaan tutkimuksen kohteeksi, kun on herännyt keskustelua kahdesta yksityiskohdasta: Jeesuksen vasemmalla puolella näyttäisi istuvan nainen, jonka on arveltu viittaavan Magdalan Mariaan[10], ja toiseksi naishahmon vasemmalla puolella näkyy käsi, jossa on tikari mutta joka ei näyttäisi kuuluvan kenellekään.[11] Perinteisen näkemyksen mukaan Jeesuksen vasemmalla puolella oleva henkilö olisi apostoli Johannes. Maalauksen vasemmassa laidassa seinällä on joskus arveltu olleen kuva Graalin maljasta.
Lähteet
- ↑ Mestarien kätketyt viestit Tieteen Kuvalehti. Viitattu 21.7.2014.
- ↑ Tommi Björklund: Renessanssin taide 2001. Vaasan yliopisto. Viitattu 21.7.2014.
- ↑ Matteus 26:21-22; Markus 14:18-19; Luukas 22:21-23; Johannes 13:21-22
- ↑ a b The Last Supper Encyclopedia Britannica. Viitattu 21.7.2014.
- ↑ Church and Dominican Convent of Santa Maria delle Grazie with “The Last Supper” by Leonardo da Vinci Unesco. Viitattu 22.7.2014.
- ↑ ART; Monumental Toil to Restore the Magnificent NY Times. Viitattu 21.7.2014. lähteistää vain osan kappaleesta (pommi ja Barciloni)
- ↑ 'The Last Supper' by Leonardo da Vinci about Art History. Viitattu 22.7.2014.
- ↑ Leonardo da Vinci. The Last Supper. c.1495-1498 Olga's Gallery. Viitattu 22.7.2014.
- ↑ The Last Supper shown 1999. BBC. Viitattu 21.7.2014.
- ↑ Is that John or Mary Magdalene in the Last Supper? About Art History. Viitattu 21.7.2014.
- ↑ What about the disembodied hand? About Art History. Viitattu 21.7.2014.
Aiheesta muualla
- Pyhä ehtoollinen (Zoomable Version)
- Leonardo da Vinci, Gallery of Paintings and Drawings
- 15 Gigapikselin kuva maalauksesta
- Tutkija löysi da Vincin "musiikkikoodin"