Ero sivun ”Meteoriparvi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
n tai ohi kulkeneen [[komeetta|komeetan]] jäännöksiä. Usein nämä jäännökset kulkevat samaa rataa kuin komeetta aiemmin. [[Maa]]pallon kohdatessa tämän radan sille jääneet hiukkaset törmäävät Maan [[ilmakehä]]än. Siihen osuminen aiheuttaa valoilmiön, ja ne näkyvät maassa [[Meteori|tähdenlentoina]]. |
n tai ohi kulkeneen [[komeetta|komeetan]] jäännöksiä. Usein nämä jäännökset kulkevat samaa rataa kuin komeetta aiemmin. [[Maa]]pallon kohdatessa tämän radan sille jääneet hiukkaset törmäävät Maan [[ilmakehä]]än. Siihen osuminen aiheuttaa valoilmiön, ja ne näkyvät maassa [[Meteori|tähdenlentoina]]. |
||
Vaikka meteoriparveen kuuluvat meteorit näkyvätkin ympäri [[taivas]]ta, perspektiivistä johtuen ne näyttävät tulevan säteittäisesti jostakin tietystä taivaan kohdasta. Tätä kohtaa kutsutaan parven ''radiantiksi''. Meteoriparvet nimetään joko sen [[tähdistö]]n mukaan, jonka alueella radiantti sijaitsee esim. [[perseidit| |
Vaikka meteoriparveen kuuluvat meteorit näkyvätkin ympäri [[taivas]]ta, perspektiivistä johtuen ne näyttävät tulevan säteittäisesti jostakin tietystä taivaan kohdasta. Tätä kohtaa kutsutaan parven ''radiantiksi''. Meteoriparvet nimetään joko sen [[tähdistö]]n mukaan, jonka alueella radiantti sijaitsee esim. [[perseidit|Perse]] tai meteoriparven aiheuttaneen [[Komeetta|komeetan]] mukaan. |
||
Merkittäviä meteoriparvia tunnetaan parisenkymmentä. Näiden parvien maksimin aikaan nähdään 5–100 tähdenlentoa tunnissa. Jotkut parvet saattavat aiheuttaa ns. meteorimyrskyjä, jolloin aktiivisuus voi nousta tuhansiin tähdenlentoihin tunnissa. |
Merkittäviä meteoriparvia tunnetaan parisenkymmentä. Näiden parvien maksimin aikaan nähdään 5–100 tähdenlentoa tunnissa. Jotkut parvet saattavat aiheuttaa ns. meteorimyrskyjä, jolloin aktiivisuus voi nousta tuhansiin tähdenlentoihin tunnissa. |
||
Versio 2. helmikuuta 2015 kello 18.48
n tai ohi kulkeneen komeetan jäännöksiä. Usein nämä jäännökset kulkevat samaa rataa kuin komeetta aiemmin. Maapallon kohdatessa tämän radan sille jääneet hiukkaset törmäävät Maan ilmakehään. Siihen osuminen aiheuttaa valoilmiön, ja ne näkyvät maassa tähdenlentoina.
Vaikka meteoriparveen kuuluvat meteorit näkyvätkin ympäri taivasta, perspektiivistä johtuen ne näyttävät tulevan säteittäisesti jostakin tietystä taivaan kohdasta. Tätä kohtaa kutsutaan parven radiantiksi. Meteoriparvet nimetään joko sen tähdistön mukaan, jonka alueella radiantti sijaitsee esim. Perse tai meteoriparven aiheuttaneen komeetan mukaan.
Merkittäviä meteoriparvia tunnetaan parisenkymmentä. Näiden parvien maksimin aikaan nähdään 5–100 tähdenlentoa tunnissa. Jotkut parvet saattavat aiheuttaa ns. meteorimyrskyjä, jolloin aktiivisuus voi nousta tuhansiin tähdenlentoihin tunnissa.
Katso myös
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Meteoriparvi Wikimedia Commonsissa
- Ursan meteorijaosto
- The International Meteor Organization (englanniksi)
- Kuva perseidien meteoriparvesta. Huomaa kuinka meteorit näyttävät tulevan radiantin suunnasta (Kuva on kooste useista 30 sekunnin valotuksista kuuden tunnin aikana)