Ero sivun ”Karl August Snellman” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Käyttäjän 83.148.218.131 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Estormiz tekemään versioon. |
Täsmennystä |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Karl August Snellman''' ([[31. lokakuuta]] [[1849]] [[Oulu]] – [[31. joulukuuta]] [[1920]] Oulu) oli suomalainen Oulussa vaikuttanut kauppaneuvos ja valtiopäivämies. |
'''Karl August Snellman''' ([[31. lokakuuta]] [[1849]] [[Oulu]] – [[31. joulukuuta]] [[1920]] Oulu) oli suomalainen Oulussa vaikuttanut kauppaneuvos ja valtiopäivämies. |
||
Snellmanin vanhemmat olivat kauppaneuvos [[J. W. Snellman G:son|Johan Wilhelm Snellman G:son]] ja Jeanette (Johanna) Enbom. Hän tuli J. W. Snellman G:sonin kauppahuoneen johtoon veljensä [[Albert Oskar Snellman|Albertin]] kuoltua 1894 ja hän johti kauppahuonetta ja [[Kemi (yritys)| |
Snellmanin vanhemmat olivat kauppaneuvos [[J. W. Snellman G:son|Johan Wilhelm Snellman G:son]] ja Jeanette (Johanna) Enbom. Hän tuli J. W. Snellman G:sonin kauppahuoneen johtoon veljensä [[Albert Oskar Snellman|Albertin]] kuoltua 1894 ja hän johti kauppahuonetta ja [[Kemi (yritys)|Kemi Oy:tä]] silloiselta nimeltään Trävaruaktiebolaget aina vuoteen 1918 saakka. Snellmanin johtajakaudella [[terva]]n osuus kauppahuoneen liikevaihdosta pieneni nopeasti mutta puutavaran osuus kasvoi. Kauppahuone harjoitti myös merkittävää viljan ja suolan maahantuontia ja myyntiä. 1900-luvun alussa Snellmanin kauppahuone hankki huomattavia metsäalueita [[Kainuu]]sta estääkseen etelästä tulleiden kilpailijoiden pääsyn Kainuun puutavaramarkkinoille. Tämä strategia ei kuitenkaan täysin onnistunut sillä vuonna 1907 perustetusta [[Kajaani (yritys)|Kainuun Puutavara Oy]]:stä tuli ajan mittaan merkittävä kilpailija Kainuun alueella. Vuonna 1912 oululaiset kauppahuoneet Snellmanin kauppahuone mukaan lukien yhdistivät omistamansa sahat [[Ab Uleå Oy]]-nimisen yhtiön alle. |
||
K. A. Snellman oli naimisissa vuodesta 1875 oululaisen kauppiaantyttären Alma Maria Antmanin (1849–1919) kanssa. Perheessä oli neljä lasta: August Vilhelm (1876–1947), Signe Alma Sofia (1880–1963), Mary Johanna (1882–1972) ja Eiler Albert (1887–1913). |
K. A. Snellman oli naimisissa vuodesta 1875 oululaisen kauppiaantyttären Alma Maria Antmanin (1849–1919) kanssa. Perheessä oli neljä lasta: [[August Vilhelm|August Vilhelm]] (1876–1947), Signe Alma Sofia (1880–1963), Mary Johanna (1882–1972) ja Eiler Albert (1887–1913). Heistä August seurasi isäänsä Kemi Oy:n toimitusjohtajana, mutta vain muutaman vuoden siirtyen yrityksessä myynnin tehtäviin ja loppuvaihessa Kemi Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi 1940-luvulla. |
||
K. A. Snellman lahjoitti testamentissaan nuorena kuolleen Eiler-poikansa perintöosuuden 5 miljoonaa markkaa Oulun ja Pohjois-Suomen köyhien lasten hyväksi. Lahjoituksen pohjalta perustettiin vuonna 1921 ''Stiftelsen Alma och K. A. Snellman-säätiö'' joka rakennutti Oulun [[Nokela]]an 1932–1935 [[Snellmankoti|Snellmankodin]] (myöh. ''Joulumerkkikoti'') nimellä tunnetun lastenparantolan. |
K. A. Snellman lahjoitti testamentissaan nuorena kuolleen Eiler-poikansa perintöosuuden 5 miljoonaa markkaa Oulun ja Pohjois-Suomen köyhien lasten hyväksi. Lahjoituksen pohjalta perustettiin vuonna 1921 ''Stiftelsen Alma och K. A. Snellman-säätiö'' joka rakennutti Oulun [[Nokela]]an 1932–1935 [[Snellmankoti|Snellmankodin]] (myöh. ''Joulumerkkikoti'') nimellä tunnetun lastenparantolan. |
Versio 18. tammikuuta 2015 kello 14.40
Karl August Snellman (31. lokakuuta 1849 Oulu – 31. joulukuuta 1920 Oulu) oli suomalainen Oulussa vaikuttanut kauppaneuvos ja valtiopäivämies.
Snellmanin vanhemmat olivat kauppaneuvos Johan Wilhelm Snellman G:son ja Jeanette (Johanna) Enbom. Hän tuli J. W. Snellman G:sonin kauppahuoneen johtoon veljensä Albertin kuoltua 1894 ja hän johti kauppahuonetta ja Kemi Oy:tä silloiselta nimeltään Trävaruaktiebolaget aina vuoteen 1918 saakka. Snellmanin johtajakaudella tervan osuus kauppahuoneen liikevaihdosta pieneni nopeasti mutta puutavaran osuus kasvoi. Kauppahuone harjoitti myös merkittävää viljan ja suolan maahantuontia ja myyntiä. 1900-luvun alussa Snellmanin kauppahuone hankki huomattavia metsäalueita Kainuusta estääkseen etelästä tulleiden kilpailijoiden pääsyn Kainuun puutavaramarkkinoille. Tämä strategia ei kuitenkaan täysin onnistunut sillä vuonna 1907 perustetusta Kainuun Puutavara Oy:stä tuli ajan mittaan merkittävä kilpailija Kainuun alueella. Vuonna 1912 oululaiset kauppahuoneet Snellmanin kauppahuone mukaan lukien yhdistivät omistamansa sahat Ab Uleå Oy-nimisen yhtiön alle.
K. A. Snellman oli naimisissa vuodesta 1875 oululaisen kauppiaantyttären Alma Maria Antmanin (1849–1919) kanssa. Perheessä oli neljä lasta: August Vilhelm (1876–1947), Signe Alma Sofia (1880–1963), Mary Johanna (1882–1972) ja Eiler Albert (1887–1913). Heistä August seurasi isäänsä Kemi Oy:n toimitusjohtajana, mutta vain muutaman vuoden siirtyen yrityksessä myynnin tehtäviin ja loppuvaihessa Kemi Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi 1940-luvulla.
K. A. Snellman lahjoitti testamentissaan nuorena kuolleen Eiler-poikansa perintöosuuden 5 miljoonaa markkaa Oulun ja Pohjois-Suomen köyhien lasten hyväksi. Lahjoituksen pohjalta perustettiin vuonna 1921 Stiftelsen Alma och K. A. Snellman-säätiö joka rakennutti Oulun Nokelaan 1932–1935 Snellmankodin (myöh. Joulumerkkikoti) nimellä tunnetun lastenparantolan.