Ero sivun ”Sergei Uvarov” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
50 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Ak: Uusi sivu: thumb|Sergei Uvarov, Vasili Goliken maalaama muotokuva vuodelta 1833. '''Sergei Semjonovitš Uvarov''' (5. s...)
 
[[Tiedosto:Golike Vasily Portrait of Count Sergey Uvarov (1833).jpg|thumb|Sergei Uvarov, Vasili Goliken maalaama muotokuva vuodelta 1833.]]
'''Sergei Semjonovitš Uvarov''' ({{Сергей Семёнович Уваров}}; [[5. syyskuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 25. elokuuta)</small> [[1786]] [[Moskova]] – [[16. syyskuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 4. syyskuuta)</small> [[1855]] [[Moskova]])<ref name="brit">[http://global.britannica.com/EBchecked/topic/620940/Sergey-Semyonovich-Count-Uvarov Sergey Semyonovich, Count Uvarov] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 1.11.2014.</ref> oli venäläinen kreivi, oppinut ja valtiomies, jolla oli merkittävä vaikutus Venäjän koulutuspolitiikkaan keisari [[Nikolai I]]:n valtakaudella.
 
Uvarov toimi vuosina 1806–1810 diplomaattina, 1811–1822 [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] koulupiirin johtajana, 1832–1833 Venäjän apulaisopetusministerinä ja 1833–1849 opetusministerinä. Hän esitti vuonna 1833 keisari Nikolai I:lle kuuluisan raportin, jossa hän julisti, että Venäjän koulutuksen pohjana tulisi olla kolme periaatetta: ortodoksinen usko, itsevaltius ja [[Nationalismi|kansallisuus]] (''narodnost''). Nämä kolme sanaa muodostuivat seuraavina vuosina suosituksi iskulauseeksi, jonka nimeen monet venäläiset tahot vannoivat, sillä ne kiteyttivät tuolloin vallinneen konservatiivisen ideologian. Opetusministerinä Uvarov toteutti monia taantumuksellisia toimenpiteitä, kuten vahvisti valtion oikeutta kontrolloida yliopistojen ja lukioiden opetusohjelmia sekä rajoitti aatelittomien oikeutta koulutukseen. Kaikesta huolimatta Venäjän koulutusjärjestelmä laajeni merkittävästi Uvarovin ministeriaikana, sillä varsinkin teknistä ja ammattikoulutusta lisättiin.<ref name="brit" /> Myös korkeakouluopetusta uudistettiin.<ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfck/0114.html ''Nordisk familjebok'' (1921), s. 192] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 1.11.2014.</ref>

Navigointivalikko