Ero sivun ”Eerikki Antinpoika Trana” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lähde + lisätietoja, kieliasu, luokat |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Eerikki (Eerik, Erik) Antinpoika Trana''' (n. 1586 [[Karjala]] – [[25. lokakuuta]] [[1634]] [[Minden]]in edusta, Saksa) oli suomalainen, karjalaissyntyinen venäjäntulkki, joka kohosi [[Kustaa II Aadolf]]in sodissa kenraalimajuriksi ja sotakomissaariksi ja aateloitiin 1626. |
'''Eerikki (Eerik, Erik) Antinpoika Trana''' (n. 1586 [[Karjala]] – [[25. lokakuuta]] [[1634]] [[Minden]]in edusta, Saksa) oli suomalainen, karjalaissyntyinen venäjäntulkki, joka kohosi [[Kustaa II Aadolf]]in sodissa kenraalimajuriksi ja sotakomissaariksi ja aateloitiin 1626. |
||
Tranan isän oli venäjän kielen tulkki Antti Pekanpoika, sukunimeltään mahdollisesti Kurkinen. Hän toimi ensin isänsä tavoin tulkkina [[Viipuri]]ssa ja [[Käkisalmi|Käkisalmella]]. Vuodesta 1609 Trana oli mukana [[Jaakko De la Gardie]]n Venäjän retkillä esikunnan tulkkina ja |
Tranan isän oli venäjän kielen tulkki Antti Pekanpoika, sukunimeltään mahdollisesti Kurkinen. Hän toimi ensin isänsä tavoin tulkkina [[Viipuri]]ssa ja [[Käkisalmi|Käkisalmella]]. Vuodesta 1609 Trana oli mukana [[Jaakko De la Gardie]]n Venäjän retkillä esikunnan tulkkina ja 1611–1617 [[Novgorod]]issa myös varuskunnan huoltopäällikkönä. 1617–1621 hän avusti rajankäyntikomission työssä ja De la Gardien vuokraläänien Käkisalmen ja [[Pähkinälinna]]n verotuksen järjestämisessä. 1622 Trana nimitettiin Käkisalmen ja [[Inkeri]]n kamreeriksi ja 1625 De La Gardien sotatoimikomissaariksi uudelleen aloitetussa [[Puolan sota|Puolan sotaan]] kuuluneessa Baltian sodassa. Hänen tehtävänään oli myös valloitettujen alueiden hallinnon järjestäminen. |
||
1626 Tranasta tuli vallatun Tarton läänin sotilaskäskynhaltijan apulainen ja hän otti aateloituna käyttöön Trana -nimen. 1628 Trana siirrettiin [[Riika]]aan kenraalikomissaariksi, koko Baltian kenraalikuvernöörin [[Johan Skytte]]n apulaisena hän toimi |
1626 Tranasta tuli vallatun Tarton läänin sotilaskäskynhaltijan apulainen ja hän otti aateloituna käyttöön Trana -nimen. 1628 Trana siirrettiin [[Riika]]aan kenraalikomissaariksi, koko Baltian kenraalikuvernöörin [[Johan Skytte]]n apulaisena hän toimi 1629–1631. Tämän jälkeen kuningas määräsi Tranan [[Pommer]]in ja [[Mecklenburg]]in sotakomissaariksi, mihin tehtävään kuului [[Åke Tott]]in armeijan huoltaminen. 1632 Tranasta tuli [[Ala-Saksi]]n kenraalisotakomissaari. [[Wolfenbüttel]]in piirityksessä elokuussa 1632 hän joutui vangiksi, mutta onnistui pakenemaan maaliskuussa 1633. |
||
Seuraavana vuonna hänen tehtäviään laajennettiin |
Seuraavana vuonna hänen tehtäviään laajennettiin ratsu- ja jalkaväkirykmentin everstin toimella, minkä lisäksi hänen vastuulleen tuli Verdenin ja Bremenin hallinto. [[9. heinäkuuta]] 1634 saavutettiin Tranan johdolla merkittävä voitto Saarstedissä, minkä jälkeen hänet ylennettiin kenraalimajuriksi. Saman vuoden syksyllä hänestä tuli [[Liivinmaa]]n sotaneuvoston jäsen. Trana kaatui lokakuussa 1634 johtaessaan rynnäkköä Mindenin kaupunkia vastaan. |
||
Tranan puoliso n. vuodesta 1622 oli Margareta Eketrä (k. 1633). |
Tranan puoliso n. vuodesta 1622 oli Margareta Eketrä (k. 1633). |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} |
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }}Sivut 775–776. |
||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
Versio 13. tammikuuta 2015 kello 00.48
Eerikki (Eerik, Erik) Antinpoika Trana (n. 1586 Karjala – 25. lokakuuta 1634 Mindenin edusta, Saksa) oli suomalainen, karjalaissyntyinen venäjäntulkki, joka kohosi Kustaa II Aadolfin sodissa kenraalimajuriksi ja sotakomissaariksi ja aateloitiin 1626.
Tranan isän oli venäjän kielen tulkki Antti Pekanpoika, sukunimeltään mahdollisesti Kurkinen. Hän toimi ensin isänsä tavoin tulkkina Viipurissa ja Käkisalmella. Vuodesta 1609 Trana oli mukana Jaakko De la Gardien Venäjän retkillä esikunnan tulkkina ja 1611–1617 Novgorodissa myös varuskunnan huoltopäällikkönä. 1617–1621 hän avusti rajankäyntikomission työssä ja De la Gardien vuokraläänien Käkisalmen ja Pähkinälinnan verotuksen järjestämisessä. 1622 Trana nimitettiin Käkisalmen ja Inkerin kamreeriksi ja 1625 De La Gardien sotatoimikomissaariksi uudelleen aloitetussa Puolan sotaan kuuluneessa Baltian sodassa. Hänen tehtävänään oli myös valloitettujen alueiden hallinnon järjestäminen.
1626 Tranasta tuli vallatun Tarton läänin sotilaskäskynhaltijan apulainen ja hän otti aateloituna käyttöön Trana -nimen. 1628 Trana siirrettiin Riikaaan kenraalikomissaariksi, koko Baltian kenraalikuvernöörin Johan Skytten apulaisena hän toimi 1629–1631. Tämän jälkeen kuningas määräsi Tranan Pommerin ja Mecklenburgin sotakomissaariksi, mihin tehtävään kuului Åke Tottin armeijan huoltaminen. 1632 Tranasta tuli Ala-Saksin kenraalisotakomissaari. Wolfenbüttelin piirityksessä elokuussa 1632 hän joutui vangiksi, mutta onnistui pakenemaan maaliskuussa 1633.
Seuraavana vuonna hänen tehtäviään laajennettiin ratsu- ja jalkaväkirykmentin everstin toimella, minkä lisäksi hänen vastuulleen tuli Verdenin ja Bremenin hallinto. 9. heinäkuuta 1634 saavutettiin Tranan johdolla merkittävä voitto Saarstedissä, minkä jälkeen hänet ylennettiin kenraalimajuriksi. Saman vuoden syksyllä hänestä tuli Liivinmaan sotaneuvoston jäsen. Trana kaatui lokakuussa 1634 johtaessaan rynnäkköä Mindenin kaupunkia vastaan.
Tranan puoliso n. vuodesta 1622 oli Margareta Eketrä (k. 1633).
Lähteet
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivut 775–776.
Aiheesta muualla
- Korhonen, Arvi 1953. Eerikki Antinpoika. Porvoo: Werner Söderström. 466 s.
- Tranan vaakuna ja tietoja (ruotsiksi) (Viitattu 10.5.2014)