Ero sivun ”Synergismi” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
463 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
{{Lähteetön}}
'''Synergismi''' on kristillisessä [[teologia]]ssa oppi kristinuskon [[Jumala]]n ja [[ihminen|ihmisen]] yhteisvaikutuksesta ihmisen kääntymyksessä Jumalan puoleen.
 
'''Synergismi''' on [[teologia]]ssa oppi [[Jumala]]n ja [[ihminen|ihmisen]] yhteisvaikutuksesta ihmisen kääntymyksessä Jumalan puoleen. Ihmisen oma toiminta ja käyttäytyminen vaikuttavat hänen eskatologiseen pelastumiseensa. Synergismiä kutsutaan myös ''voluntarismiksi'' (lat. ''voluntas,'' tahto). Termiä käytetään usein oppisanana niputtamaan käsityksiä, joiden varsinainen näkemys on paljon monisyisempi.
Synergismin opin mukaan ihmisen pitää toimia yhdessä Jumalan kanssa pelastuakseen tai tullakseen vanhurskaaksi. Oppi on sukua [[pelagiolaisuus|pelagiolaisuudelle]], mutta se ei tarkoita samaa asiaa. Erityisesti [[Erasmus Rotterdamilainen]] ajoi tätä oppia, mutta myös [[Philipp Melanchthon]].<ref>Rotterdamilaisen opetukset käyvät ilmi hänen kirjastaan ''"Diatribe"'' ja Melanchtonin kirjasta ''"Loci"'' ([[1548]]).</ref> [[Aitoluterilaisuus|Aitoluterilainen]] Matias Flacius torjui opetuksen synergismistä, jota erityisesti [[filippistit|filippistien]] puolelta tuotiin luterilaisuuteen.
 
[[Monergismi|Monergistit]]Kristinuskon ovatsisällä syyttäneeton synergismiäsekä omahyväisyydestä ja jumalanpilkasta - siitä,synergistisiä että se on ihmisen korottamista Jumalan rinnalle, Jumalanmonergistisia vertaiseksiajattelumalleja. [[Islam]] hylkää synergismin täysin ja pitää sitä harhaoppina. Juutalaisuudessa synergismi on [[kanonisointi|kanonisoitu]] käsitys, ja juutalaisuus hylkää monergismin.
Synergismin esitti ensimmäisenä kirkkoisä [[Origenes]], ja täydellisimpänä sen esitti [[Pelagius]] 400-luvulla. Synergismissä päätös pelastuksesta ja sen hyväksymisestä on viime kädessä ihmisen kädessä - hän voi joko hyväksyä tai hylätä pelastuksen. Tämä puolestaan vaatii taakseen [[vapaa tahto|vapaan tahdon]] käsitteen. Synergismillä tarkoitetaan tässä yhteydessä yksinkertaisesti käsitystä siitä, että ihmisen oma toiminta ja käyttäytyminen vaikuttavat hänen eskatologiseen pelastumiseensa. Synergismia kutsutaan myös ''voluntarismiksi'' (lat. ''voluntas'' = tahto). [[Juutalaisuus|Juutalaisuudessa]] synergismi on kanonisoitu eskatologia.
 
== Historiallinen kehitys ==
Synergismin raamatullinen pohja löytyy Vanhan testamentin apokryfeistä ja [[Sirakin kirja]]sta. Ihmisen vastuun perusteena on [[Jeesus Siirakin poika|Siirakin]] mukaan luominen vastuulliseksi yksilöksi tähän maailmaan. ''"Hän teki alussa ihmisen ja jätti hänet hänen vapaan tahtonsa valtaan. Jos tahdot, sinä pidät käskyt; sinä olet uskollinen, jos se sinulle kelpaa."'' (15:14-15). Käskyjen pitäminen on Siirakin lakiteologiassa Jumalan luomisjärjestyksen toteuttamista. Ihmisen odotetaan toteuttavan elämäänsä vastuullisesti. Syntiinlankeemuksen ajatuksella ei ole kovinkaan keskeistä asemaa Siirakin teologiassa. ''"Hän antoi heille vapaan tahdon ja kielen ja silmät, korvat ja sydämen, millä ajatella. Hän täytti heidät taidolla ja ymmärryksellä ja osoitti heille hyvän ja pahan."'' (Siir. 17:6-7). Jopa hyvän ja pahan tietäminen esitetään myönteisessä valossa. Se on edellytys kyvylle inhimillisiin moraaliarviointeihin. Pelagiuksen mukaan vapaa tahto puolestaan on ehdoton edellytys etiikalle: jos ihmisellä ei ole vapaata tahtoa, häntä ei voida pitää syyntakeisena.
Synergismin esitti ensimmäisenä kirkkoisä [[Origenes]], ja täydellisimpänä sen esitti [[Pelagius]] 400-luvulla. Hänen esittämäänsä mallia nimitetään pelagiolaisuudeksi. Synergismissä Jumala ei pelasta ihmistä ilman tämän omaa panosta asiassa. Tämä puolestaan vaatii taakseen [[vapaa tahto|vapaan tahdon]] käsitteen. Pelagiuksen mukaan vapaa tahto on ehdoton edellytys etiikalle: jos ihmisellä ei ole vapaata tahtoa, häntä ei voida pitää syyntakeisena. Pelagiuksen kantaa vastusti [[Augustinus]], jonka näkemykset hyväksyttiin kirkossa laajemmin.
 
== Raamatullisia ja teologisia näkökulmia ==
Synergismia pidetään usein lakiteologiana, ja sen lähtökohta on Tooran ja erityisesti Toisen Mooseksen kirjan opetuksessa. Siihen Siirak vetoaakin samassa yhteydessä. "Hän on asettanut eteesi tulen ja veden: kumpaan tahdot, sinä ojennat kätesi." Ihmisillä on edessänsä elämä ja kuolema, ja hänelle annetaan valinta (15:16-17). Siirak ratkaisee determinismin ongelman ajatuksellaan vapaasta tahdosta. Vaikka jumalattomille on asetettu rangaistus, on jokaisen langenneen toivona kääntyminen takaisin Jumalan luokse. "Käänny Herran puoleen ja luovu synnistä, rukoile hänen kasvojensa edessä, äläkä niin usein lankea." (17:25). "Poikani! Oletko tehnyt syntiä? Älä tee enää, vaan rukoile entisiäsi anteeksi... Joka nuhdetta vihaa, se käy syntisen jälkiä; mutta joka Herraa pelkää, se sydämestänsä kääntyy." (21:1, 6). UT:stä Jeesuksen kehotukset parannukseen, synnittömään elämään sekä rakkauden kaksoiskäskyyn (Luuk 10:25-28) edustavat selkeästi synergismiä.
Synergismin raamatullinen pohja löytyy Vanhan testamentin apokryfeistä ja [[Sirakin kirja]]sta. Ihmisen vastuun perusteena on [[Jeesus Siirakin poika|Siirakin]] mukaan luominen vastuulliseksi yksilöksi tähän maailmaan. ''"Hän teki alussa ihmisen ja jätti hänet hänen vapaan tahtonsa valtaan. Jos tahdot, sinä pidät käskyt; sinä olet uskollinen, jos se sinulle kelpaa."'' (15:14-15). Käskyjen pitäminen on Siirakin lakiteologiassa Jumalan luomisjärjestyksen toteuttamista. Ihmisen odotetaan toteuttavan elämäänsä vastuullisesti. Syntiinlankeemuksen ajatuksella ei ole kovinkaan keskeistä asemaa Siirakin teologiassa. ''"Hän antoi heille vapaan tahdon ja kielen ja silmät, korvat ja sydämen, millä ajatella. Hän täytti heidät taidolla ja ymmärryksellä ja osoitti heille hyvän ja pahan."'' (Siir. 17:6-7). Jopa hyvän ja pahan tietäminen esitetään myönteisessä valossa. Se on edellytys kyvylle inhimillisiin moraaliarviointeihin. PelagiuksenSynergismia mukaanpidetään vapaausein tahtolakiteologiana, ja sen puolestaanlähtökohta on ehdotonTooran edellytysja etiikalleerityisesti Toisen Mooseksen kirjan opetuksessa. Siihen Siirak vetoaakin samassa yhteydessä. "Hän on asettanut eteesi tulen ja veden: joskumpaan ihmisellätahdot, eisinä oleojennat vapaatakätesi." tahtoaIhmisillä on edessänsä elämä ja kuolema, häntäja eihänelle voidaannetaan pitäävalinta (15:16-17). Siirak ratkaisee determinismin ongelman ajatuksellaan vapaasta tahdosta. Vaikka jumalattomille on asetettu rangaistus, on jokaisen langenneen toivona kääntyminen takaisin Jumalan luokse. "Käänny Herran puoleen ja luovu synnistä, rukoile hänen kasvojensa edessä, äläkä niin usein lankea." (17:25). "Poikani! Oletko tehnyt syntiä? Älä tee enää, vaan rukoile entisiäsi anteeksi... Joka nuhdetta vihaa, se käy syntisen jälkiä; mutta joka Herraa pelkää, se sydämestänsä kääntyy." (21:1, syyntakeisena6).
 
Uudessa testamentissa Jeesuksen kehotukset parannukseen, synnittömään elämään sekä rakkauden kaksoiskäskyyn (Luuk 10:25-28) on nähty synergistisessä valossa. Tämän tulkinnan tekeminen vaatii taustaoletusta siitä, että vapaa tahto on välttämätön eettiseen toimintaan.
 
Teologiassa synergismin yksi ongelma on se, että se voi johtaa ristiriitaan suhteessa Jumalan kaikkivaltiuteen, mikäli kaikkivaltiuden oletetaan olevan Jumalan ominaisuuksista perustavampi kuin oikeudenmukaisuus tai rakkaus. Synergismi on ristiriidassa luterilaisen [[perisynti|perisyntiopin]] kanssa, jonka mukaan ihminen on alusta loppuun täysin turmeltunut ja kykenemätön hyvään. Katoliseen perisyntioppiin ajatus synergismistä sopii paremmin. Katolisen perisyntiopin mukaan ihminen saa kasteessa perisynnin anteeksi, mutta ihmiseen jää taipumus syntiin, jota kutsutaan konkupiskenssiksi. Armon avulla ihmisen tulee taistella tätä taipumusta vastaan, ja siten pelastuksen prosessissa ilmenee tiettyä synergismia.
 
Synergismi on usein [[Protestanttisuus|protestanttisten]] kirkkojen esittämä syytös [[Katolilaisuus|katolilaisuutta]] kohtaan.
[[Monergismi|Monergistit]] ovat syyttäneet synergismiä omahyväisyydestä ja jumalanpilkasta - siitä, että se on ihmisen korottamista Jumalan rinnalle, Jumalan vertaiseksi. [[Islam]] hylkää synergismin täysin ja pitää sitä harhaoppina. Juutalaisuudessa synergismi on [[kanonisointi|kanonisoitu]] käsitys, ja juutalaisuus hylkää monergismin.
 
==Lähdeviitteet==
[[Luokka:Kristinusko]]
[[Luokka:Kristillinen teologia]]
{{Tynkä/Kristinusko|Pitäisi selkeyttää historiallista kehityskulkua sekä itse ajattelutavan rakennetta neutraalimmin.}}

Navigointivalikko