Ero sivun ”Igor Vahros” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pikku korjauksia ja lisäyksiä
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Täsmennystä botin avulla: Pietari korvattiin link(e)illä Pietari (kaupunki)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Igor Vahros''' vuoteen 1942 ''Vahromejev''<ref name=upps/> ([[7. tammikuuta]] [[1917]] [[Pietari]] – [[23. kesäkuuta]] [[1996]] [[Helsinki]])<ref name=upps/> oli kieli- ja kirjallisuustieteilijä. Hän oli [[Helsingin yliopisto]]ssa venäjän kielen ja kirjallisuuden professori 1967–1980.<ref name=HY/><ref name=virtaranta/> Hän oli tuolloin Suomen ainoa venäjän kielen ja kirjallisuuden professori ja toimi [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] epävirallisena tulkkina.<ref name =JH/>
'''Igor Vahros''' vuoteen 1942 ''Vahromejev''<ref name=upps/> ([[7. tammikuuta]] [[1917]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] – [[23. kesäkuuta]] [[1996]] [[Helsinki]])<ref name=upps/> oli kieli- ja kirjallisuustieteilijä. Hän oli [[Helsingin yliopisto]]ssa venäjän kielen ja kirjallisuuden professori 1967–1980.<ref name=HY/><ref name=virtaranta/> Hän oli tuolloin Suomen ainoa venäjän kielen ja kirjallisuuden professori ja toimi [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] epävirallisena tulkkina.<ref name =JH/>


Venäjällä syntynyt Vahros muutti lapsena isänsä kanssa Suomeen. Hän toimi jatkosodan aikana kouluttajana [[Äänislinnan Tiedustelijainkoulu]]ssa. Hän laati tulevien vakoojien peitetarinat. Rauhan tultua hän oli [[YYA-sopimus|YYA]]-valtuuskunnan sihteeri ja tulkki vuonna 1948.<ref name =JH>Jarmo Huhtanen, Sodan ajan vakoojista selviytyi luultua useampi. Helsingin Sanomat 12.10.2012 sivu A 8</ref>
Venäjällä syntynyt Vahros muutti lapsena isänsä kanssa Suomeen. Hän toimi jatkosodan aikana kouluttajana [[Äänislinnan Tiedustelijainkoulu]]ssa. Hän laati tulevien vakoojien peitetarinat. Rauhan tultua hän oli [[YYA-sopimus|YYA]]-valtuuskunnan sihteeri ja tulkki vuonna 1948.<ref name =JH>Jarmo Huhtanen, Sodan ajan vakoojista selviytyi luultua useampi. Helsingin Sanomat 12.10.2012 sivu A 8</ref>

Versio 1. joulukuuta 2013 kello 10.10

Igor Vahros vuoteen 1942 Vahromejev[1] (7. tammikuuta 1917 Pietari23. kesäkuuta 1996 Helsinki)[1] oli kieli- ja kirjallisuustieteilijä. Hän oli Helsingin yliopistossa venäjän kielen ja kirjallisuuden professori 1967–1980.[2][3] Hän oli tuolloin Suomen ainoa venäjän kielen ja kirjallisuuden professori ja toimi Urho Kekkosen epävirallisena tulkkina.[4]

Venäjällä syntynyt Vahros muutti lapsena isänsä kanssa Suomeen. Hän toimi jatkosodan aikana kouluttajana Äänislinnan Tiedustelijainkoulussa. Hän laati tulevien vakoojien peitetarinat. Rauhan tultua hän oli YYA-valtuuskunnan sihteeri ja tulkki vuonna 1948.[4]

Vahros oli yksi kansainvälisen Dostojevski-seuran perustajista ja seuran johtokunnan pitkäaikainen jäsen. Hän suomensi Aleksei Tolstoin romaanitrilogian Kärsimysten tie.[3]

Vahrosin tytär Muusa Savijärvi (s. 1936) on Joensuun yliopiston venäjän kielen emeritusprofessori.[5][2]

Teokset

  • Zur Geschichte und Folklore der grossrussischen Sauna. Suomalainen tiedeakatemia: Akateeminen kirjakauppa, 1966
  • Suomalais-venäläinen sanakirja, A. Scherbakoffin kanssa, Russki jazyk, 1975
  • Docendo discimus, University of Helsinki. Department of Slavonic Languages, Yliopistopaino 1986. Sarja:Slavica Helsingiensia, 0780-3281; suppl. 1 Slavica Helsingiensia, 0780-3281; suppl. 1 (Juhlakirja professori Igor Vahroksen 70-vuotispäiväksi 7.1.1987.) ISBN 951-45-4127-8

Lähteet

Kirjallisuutta

  • Porvali, Mikko: Salainen tiedustelija – suomalaisen vakoojaupseerin kirjeet 1940–44. Jyväskylä: Atena Kustannus, 2012. ISBN 978-951-796-849-2. }
  • Porvali, Mikko: Vakoojakoulu: Päämajan asiamieskoulutus jatkosodassa. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy, 2010. ISBN 978-951-796-655-9.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.